Kuuman illan alkutahdit lyötiin heti ensimmäisen erän puolessavälissä. Ässien Rob Hisey löi tilanteen jälkeen täysin turhaan HPK:n maalia vartioinutta Miika Wiikmania räpylään, minkä seurauksena Hisey sai kimppuunsa David Schneiderin ja Janis Spruktsin. Molemmat teloivat kanadalaista poikittaisella mailalla sellaisella tarmolla, että keskushyökkääjä joutui jättämään kentän.
Toiseen erään palasi pelihalut menettänyt vihainen Hisey. Oli ainoastaan ajan kysymys, koska kanadalaisella läikkyisi yli. Tilanteiden jälkeen suu kävi tiuhaan tahtiin ja mailalla roiskittiin ajoittain kaikkea liikkuvaa. Lopulta mies kalasti itselleen kymmenen minuutin käytösrangaistuksen – toisessa ottelussa peräkkäin - pamauttamalla Jani Keinästä tilanteen jälkeen poikittaisella mailalla leukaperiin.
Hisey kruunasi rikkonaisen iltansa kolmannessa erässä tööttäämällä Wiikmanin päälle tilanteen ulkopuolella. Illan jäähysaldoksi mies keräsi lopulta vaivaiset 16 minuuttia, joka on kaikella järjellä liikaa finaalipeliin.
Toisen erän loppupuoliskolla ilmapiiri kentällä oli kireä kuin viulun kieli. Matt Nickerson kävi Hiseyn saaman kympin jäljiltä niin kuumana, että olisi ollut valmis haastamaan kenet tahansa hanskaamaan kanssaan. Kolmannesta erästä odotettiin lämmintä ja lämmin siitä saatiinkiin.
Porilaisten kirivaihde kesti viitisen minuuttia erän alusta, minkä jälkeen päätuomari Timo Favorinilta karkasi peli täydellisesti hallinnasta. Tämän jälkeen kentällä oli vuorollaan kymmenen pelaajaa, joista jokainen oli täysin vapaata riistaa millaiselle teloitukselle tahansa. Oli suoranainen ihme, että loukkaantumisilta vältyttiin.
Patapaitojen kapteeni Pasi Peltonen kutsui ottelun jälkeen Favorinia kotipuluksi. Pyyhkeet siihen suuntaan eivät ole aiheettomia, mutta illan ottelun ratkaisivat porilaisten lukuisat turhat jäähyt, joista Jesse Joensuun ja Peltosen kakkoset kolmannessa erässä kuvastivat erinomaisella tavalla patapaitojen turhautumista.
Olisi tylyä väittää, että kentällä sikaili ainoastaan porilaisryhmä, mutta suurin osa koiruuksista tuli varmasti patapaitojen leiristä. Moni ihmetteli vierailijoiden hermokontrollin pettämistä, sillä kahden maalin kiriminen kolmannessa erässä ei ainakaan vaikuttanut mahdottomalta tehtävältä. Tästä kieli myös vaihtoaitiossa omiaan rauhoitelleen Mika Toivolan kehonkieli.
Lauantaina hermokontrollin täytyy olla kunnossa. Kolmannessa finaaliottelussa porilaiset pelasivat tavalla, jolla ei finaaliottelua voiteta. Jos tätä ei vierailijoiden paluubussissa sisäistetä, juhlii HPK lauantaina kautta aikain ensimmäistä Suomen mestaruuttaan.