Ennen kautta arvioitiin yleisesti, että joukkueen suurin ongelma olisi puolustuspään pehmeys. Kärppäjoukkue oli pienikokoinen ja vältti fyysistä peliä, mutta se oli vastaavasti erittäin liikkuva ja taitava. Mennyt kausi osoittikin arviot aika pitkälti oikeiksi, mutta suurimmaksi riippakiveksi ilmeni kuitenkin aktiivisesta ja hyökkäysvoittoisesta pelitavasta johtuva heikko viisikkopuolustaminen. Kärpät aloitti sarjakauden ailahtelevasti, mutta valmentajavaihdoksen myötä joukkue otti kevään mittaan muutaman tärkeän tahtovoiton ja saavutti näin tavoitteensa eli playoff-paikan.
Alkuun putkesta toiseen
Kärpät aloitti sarjan kukistamalla sarja-avauksessa Oulun Raksilassa edellisen kauden liigamestarin TPS:n. Joukkue jatkoi huimaa menoa ja ottikin heti kauden alkuun viiden voiton putken. Mistä lie menestys johtuikin - hyvin ajoitetusta kuntohuipusta, joukkueelle tutusta pelitavasta vai jostain muusta, mutta niin vain joukkue aloitti sarjan melkoisella rytinällä. Kauden alun tärkeät voitot, etenkin kotona TPS:sta ja Äijänsuolla Lukosta otetut maistuivat, ja ne olivat hyvä pesämuna lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Kärppä-joukkueen huimaa menoa seurasi sitten yhtä raju pudotus. Kauden kuudennessa matsissa Jokerit kävivät Raksilassa aiheuttamassa Kärpille kauden ensimmäisen pistemenetyksen. Sinänsä hyvätasoisen ottelun seuraus oli, että Kärpät syystä tai toisesta kadotti joksikin aikaa itseluottamuksensa. Seuraavaksi Tappara koulutti Kärppiä tavalla, jonka aiheuttamasta mikkihiiri-kompleksista oululaiset eivät tuntuneet selviävän koko kauden aikana. HPK:kin kävi Raksilassa kapitalisoimassa kaiken irti Kärppä-joukkueen sekoilusta. Kerho olisi ollut kaadettavissa paremman puolustuspelin turvin, mutta kun ei niin ei. Vastaavasti vieraspeliturneella HIFK ja Ilves konkretisoivat Kärppä-joukkueen heikkoudet: fyysisyys ja kovuus ei riittänyt liigan kovimpia ja ilkeimpiä jengejä vastaan.
Synkän syyskierroksen ankarimpana kouluttajana toimi kuitenkin edelliskausien kova kiistakumppani Lahden Pelicans. Koko kauden aikana Kärpät eivät kyenneet saalistamaan joukkuiden kuudesta keskinäisestä matsista kuin vaivaiset kaksi tasapelipinnaa. Tuo seikka oli enemmänkin Pelicansien hyvyyttä kuin Kärppien heikkoutta. Ainakin niissä peleissa, mitkä allekirjoittanut näki, Pelicans oli hyvä eikä lahtelaisten menestys runkosarjassa ollut siihen nähden yllätys. Pelicans pelasi puolustuksen kautta ja kontrasi tehokkaasti. Huippuvireessä koko kauden olleet Mika Niskanen, Jan Latvala, Tommi Turunen, Mikko Peltola ja kumppanit huolehtivat sitten lopusta.
Oulussa valkea joulu
Kärppien taaperrus jatkui lokakuussa, ja valoa pimeyteen toi ainoastaan vierasvoitto Ässistä. Vastaavasti JYP kävi höykyttämässä Kärppiä samoin asein kuin Kerho muutamia viikkoja aiemmin. JYP olisi ollut kaadettavissa, vaikka JYP:llä olikin sarjassa vauhti päällä. Kärppä-joukkue oli kriisissä ja pelaajat purnasivat julkisesti. Tappiollisen JYP-matsin jälkeen jotain oli tehtävä ennen seuraavaa ottelua. HPK:a vastaan Kärpät jätti alavireisen latvialaissentteri Vjatsheslav Fandulin kotiin Ouluun ja otti mukaan puolustavan sentterin Sami Alalaurin. Toinen nuori sentteri Jari Viuhkola nousi Fandulin tilalle kolmosketjuun ja se auttoi. Kärpät kaatoi HPK:n vieraissa ja joukkue sai uudelleen kiinni pelihuumorista, vaikka Fandul palasikin myöhemmin takaisin kokoonpanoon.
Kärppien otteet alkoivat ailahtelevaisen sarja-aloituksen jälkeen tasoittua, vaikka joukkue kokikin kirveleviä pistemenetyksiä. Muutaman kerran hallinnassa ollut matsi (Ässät, Pelicans ja HIFK) menetettiin parin maalin johtoasemasta huolimatta, ja nämä otteen lipeämiset söivät pahasti joukkueen pistesaalista. Kärpät alkoivat keskittyä aiempaa enemmän puolutuspeliin teemalla “sota-alue”, ja joukkueen loukkaantumisista kärsinyttä puolustusta vahvistettiin hankkimalla SaiPa:sta Oleg Romanov. Marraskuussa vieraspelit olivat oululaisille perinteisen vaikeita, sillä niin HPK, Blues, SaiPa kuin TPS:kin höykyttivät kotikentillään oululaisjengiä.
Joukkueen päävalmentaja Juhani Tamminen oli asettanut joukkueelle tavoitteeksi 30 pistettä joulutaukoon mennessä. Marraskuun lopussa tähän tavoitteeseen oli pitkä matka, mutta taistelu alkoi, kun Kärpät otti Areenalla makean vierasvoiton Jokereista. Jokeri-pelin jälkeen ennen joulutaukoa Kärpillä oli viisi matsia, jotka kaikki joukkue selvitti ilman tappiota. Kauden pisin (6 matsia) tappiottomien pelien jakso tuli todella tärkeään vaiheeseen, ja näin Kärpät pääsivät viettämään Tammisen lupaamaa valkeata joulua 31 pinnan turvin. Tuossa vaiheessa kaikki näytti hyvältä, mutta kohtalo päätti pitää kilpailun tiukkana…
Katastrofaalinen Tammis-kuukausi
Joulutauolla jysähti sitten melkoinen uutispommi. Päävalmentaja Juhani Tamminen oli halunnut joulutauon aikana käydä neuvottelut seurajohdon kanssa jatkostaan Kärppien valmentajana kauden 00-01 jälkeen. Seurajohto ei ollut kuitenkaan valmis jatkamaan sopimusta, ei varsinkaan näin aikaisessa vaiheessa kesken kuluvaa kautta. Näin oltiin tilanteessa, jossa Kärppä-johdon oli ilmoittettava, että päävalmentajan sopimus ei jatku kauden jälkeen. Vaikka alkuun vannottiin molemmin puolin luottamuksen säilyvän, niin olemassa olevat ristiriidat olivat liiankin ilmeisiä.
Seurajohdon ilmoituksen jälkeen alkoi itse joukkueen otteissa perin omituinen episodi. Joulutauon jälkeisessä liiga-avauksessa pelattiin vielä perinteisen kaavan mukaan eli Tapparalta tuli nokkiin Tampereella ja TPS kaadettiin kotona Raksilassa. Sitten alkoikin varsinainen show, jossa mm päävalmentajan jatkuvaan tuomariarvosteluun ja pelaajien julkiseen ripityksiin kyllästyneet pelaajat eivät enää pelanneetkaan valmentajalleen. Kaikki vastaan luistelleet joukkueet (mm pahimmat kilpailijat Lukko, HPK ja Pelicans) käyttivät todella syvällä kriisissä uineen Kärppä-joukkueen tilaa hyväkseen omaa pistepussiaan kartuttaakseen. Oululaiset antoivat muille turhaa tasoitusta kilvoittelussa playoff-paikasta.
Joukkue alkoi olla todella pohjalla. Tammikuun tappioputki venyi kuuden ottelun mittaiseksi, ennen kuin Kärppä-kannattajien ja joukkueen piina päättyi. Kotitappio Pelicansille oli lopullinen sinetti, ja Tamminen sai potkut kesken kautta. Uutta päävalmentajaa ei Kärpät kauan etsinyt, sillä varsin pian Kärppiä ennenkin valmentanut Kari Heikkilä palkattiin Tammisen tilalle. Heikkilän nimitys ei ollut sinänsä yllätys, sillä hänet oli jo ehditty valita jatkamaan Tammisen työtä kauden päätyttyä. Nyt tämä pesti vain alkoi jo aiemmin.
Uusi valmentaja heti remonttihommiin
Uusi päävalmentaja Kari Heikkilä aikoi heti ensi töikseen tuoda peli-ilon takaisin Kärppien otteisiin. Heikkilä ja joukkue saivatkin yhteistyölleen lentävän lähdön, kun Kärpät haki Ässistä selvän ja puhtaan vierasvoiton. Uuden päävalmentajan ajatukset jääkiekosta alkoivat heti vaikuttaa joukkueeseen, sillä peli-ilon lisäksi joukkue ryhtyi pelaamaan enemmän puolustuksen kautta. Voittoja ja pisteitä alkoi taas tasaiseen tahtiin kertyä Kärppien plakkariin. Toki Heikkilänkin alaisuudessa Pelicans oli Kärpille liian kova, mutta muiden joukkueiden kanssa kyettiin tasaväkiseen peliin ja jopa HPK kyettiin vihdoin kaatamaan kotona Raksilassa.
Heikkilän komennossa Kärppien saldo oli 17 runkosarjaottelussa 21 pistettä, 53 tehtyä ja 41 päästettyä maalia (keskiarvot 1.2 pistettä, 3.1 tehtyä ja 2.4 päästettyä maalia per peli). Vertailun vuoksi Tammisen aikana ennen joulutaukoa joukkueen saldo (31 peliä) oli 31 pistettä, 97 tehtyä ja 101 päästettyä maalia (ka. 1 piste, 3.1 tehtyä ja 3.3 päästettyä maalia). Joulutauon jälkeen (8 ottelua) saldo oli todella murheellinen eli 2 pistettä, 15 tehtyä ja 36 päästettyä maalia (ka. 0.3 pistettä, 1.9 tehtyä ja 4.5 päästettyä maalia per peli). Tilastojenkin valossa palasi peli-ilo valmentajavaihdoksen jälkeen tasolleen ja myös puolustuspeli parani olennaisesti.
Oikaistakseen joukkueen laskevaa kurssia entinen päävalmentaja Juhani Tamminen kuulutti seurajohdolta vahvistuksia joukkueen pelaajamateriaaliin, mutta Heikkilän aikana meininki oli toinen. Koska hyviä ehdokkaita ei maailmalla ollut, niin vahvistuksien perään ei enää haikailtukaan. Vähäinenkin toteutunut pelaajavirta oli kovin yksipuolista: Miikka Rousu siirtyi TPS:aan jo Tammisen aikana, ja korvaavat pelimiehet nostettiin Kärppien A-juniorijoukkueesta.
Kovan loppukirin ansiosta playoffeihin
Kärppien otteet olivat tasaisia koko helmikuun ajan. Puolustuspää oli remontissa Pekka Kangasalustan ja Oleg Romanovin koko loppukauden kestäneiden loukkaantumisten takia. Näiden kahden virhealttiin pelaajan korvaaminen A-junioreilla ja oikealla puolustuksen roolittamisella kuitenkin onnistui. Puolustuspeli saatiin remontoitua ja Kärppien peli alkoi näyttää ihan oikealta liigakiekolta. Mutkia matkaan toi kuitenkin kolmen ottelun vieraspelikiertue, jolloin kohdattiin kovista kiistakumppaneista Blues ja SaiPa sekä TPS. Turnee olikin raskas eikä kotiintuomisina ollut muuta kuin likaisia pelipaitoja. Tuossa vaiheessa Kärpät näytti vajoavan playoffien ulkopuolelle, sillä joukkueen jatko-ohjelmakin vaikutti hankalalta, pahimmista kilpakumppaneista kohdattiin Lukko, HIFK ja HPK sekä huippujoukkueista Tappara ja Jokerit.
Valmennusjohto teki tässä vaiheessa kautta kuitenkin vielä yhden siirron. Se tiivisti joukkueen sentterikaartia ja hyllytti koko kauden vaisusti pelanneen Vjatsheslav Fandulin, tällä kertaa lopullisesti. Jo edelliskeväänä loistavasti liigakarsinnoissa pelannut Jari Viuhkola nostettiin taas kolmossentteriksi ja A-juniori Mika Pyörälä nelossentteriksi. Tämä muutos teki tehtävänsä, ja joukkueesta tuli yhtenäisempi sekä pelillisesti entistä tasapainoisempi. Kovassa nousussa koko kauden ollut Viuhkola sai näin ansaitsemansa vastuullisemman pelipaikan ja nuorisoketjun sentteriksi nostettu Pyörälä vastaavasti hyvää oppia tiellä tulevaisuuden liigapelaajaksi.
Joukkue sai puhallettua uutta puhtia otteisiinsa, ja pisteitä lähdettiin vääntämään ihan tosissaan. Hiihtolomaviikolla niin Lukko kuin HIFK saivat tuta Kärppien olevan sittenkin hyvässä kevätvireessä, ja lisää tärkeitä pinnoja haettiin HPK:lta aina niin vaikeasta Rinkelinmäen hallista. Kauden ensimmäinen voitto Tapparasta tuli kreivin aikaan ja se todella maistui: playoff-paikka oli nyt lähellä. Runkosarjan viimeisessä pelissä tuli tappio Jokereille, mutta se ei enää haitannut, sillä samaan aikaan HIFK voitti Bluesin. Blues kilvoitteli Kärppien kanssa loppuun asti viimeisestä playoff-paikasta, ja olisi voittamalla HIFK:in päässyt playoffeihin.
Upea Jokeri-sarja suoraan Kärppä-historiaan
Ensimmäisessä pudotuspelivaiheessa SM-liigan puolivälierissä Kärppiä vastaan tuli juuri runkosarjan päätöskierroksella kohdattu Jokerit. Oululaisilla ei pitänyt olla mahdollisuuksia runkosarjan voittajaa vastaan, mutta toisaalta Kärppien puolesta puhuivat joukkueen hyvä kevätvire ja yllätysmahdollisuus. Jokereiden piti olla ylivoimainen jokaisella jääkiekon osa-alueella mutta Kärpät antoivat myrskyvaroituksen heti ensimmäisessä kohtaamisessa Areenalla. Sen pelin Jokerit voitti niukasti jatkoajalla, mutta pahin Jokereiden kannalta oli vasta tulossa…
Toisessa ottelussa Jokerit joutui hurmoshenkiseen pohjois-suomalaiseen yleisötapahtumaan, ikään kuin uskonnolliseen tilaisuuteen. Oululaisyleisö ja Kärppä-joukkue olivat huomanneet tilaisuutensa tulleen, ja silloin iskettiin kovaa. Ensimmäinen erä mentiin vielä tasaisissa merkeissä, mutta toisessa erässä Jokereita piestiin kuin vierasta sikaa. Kärpiltä onnistui kaikki ja vieraat alkoivat turhautua. Kolmas erä oli vain kosmetiikkaa vieraiden vietettyä aikaansa enimmäkseen jäähyboksissa. Kärpät pelasivat kauden viihdyttävimmän pelinsä oikeaan paikkaan. Joukkueen iloinen hyökkäyspeli pääsi oikeuksiinsa, ja ottelun lopputulos oli peräti 7-2.
Kahdessa ensimmäisessä ottelussa joukkueiden valmentajat psyykkasivat tuomareita kritisoimalla otteluiden tuomarilinjaa. Jokereiden valmennuskaksikko yritti muuttaa joukkueensa pelitapaa vähemmän jäähyalttiiksi, ja se näkyi ryhmän otteissa. Jokeri-joukkue ei edes yrittänyt hakea oululaisista yliotetta fyysisellä ja kovalla taklauspelillä, ja tämä seikka saattoi tasoittaa sarjaa. Kolmannessa pelissä elettiin sitten tarkan markan aikaa. Joukkueet taistelivat, puolustivat ja varsinkin Jokerit välttelivät jäähyjä. Maalihanat laitettiin entistä tiukemmalle, mutta siitä huolimatta Kärpät veivasi makean vierasvoiton Areenalta. Kärpät virittelivät tosissaan kevään kovinta kiekkopommia.
Sarjan neljäs matsi pelattiin Raksilassa ja sarja oli katkolla Kärpille. Paine voittaa tämä matsi oli kuitenkin Kärpille liian kova ja joukkueen ylilatautuminen näkyi liikkeen puuttumisena: pelaaminen ei ollut rentoa. Jokerit tekivät pelissä kaksi hyvin ajoitettua ja Kärppien kirin tylsyttänyttä maalia, kontrolloivat peliä ja jättivät Kärpät nollille. Jokerit olivat tasoittaneet sarjan, ja rantapallot sekä muut kesähepeneet saivat jäädä odottamaan viimeistä ja ratkaisevaa koitosta Areenalla. Jokerit olivat Raksilassa Kärppiä niin paljon edellä, että viidennestä matsista oli helppo povata Kärpille vaikeaa.
Ottelussa Jokerit eivät kuitenkaan saaneet Kärpistä heti alkuun odotettua yliotetta, vaan ratkaisu siirtyi kolmanteen erään, josta tulikin sitten todella dramaattinen. Erän alkuhetkillä Kärppien Sakari Palsola sai lirutettua kiekon tyhjään maaliin Jokeri-vahti Pasi Nurmisen ollessa tilanteesta sivussa. Kärpät saivat tosissaan puolustaa johtoasemaansa, kun ensin Kristian Taubert ja hiukan myöhemmin Harri Aho ottivat jäähyt. Taubertin jäähy oli 5-minuuttinen, ja lisäksi Kärpät joutuivat pelaamaan melkein kaksi minuuttia 5-3 –alivoimaa. Epäonnistumisen pelko kuitenkin kalvoi Jokereita maalipaikoissa niin paljon, että joukkue ei saanut hyödynnettyä ylivoimaansa. Kärpät otti 0-1 –tahtovoiton ja jysäytti kevään todellisen kiekkopommin.
Kärpät väsähti loppuhuipennuksen kynnyksellä
Kärpille playoff-pelaaminen on ollut tuttua monen kauden ajan, eivätkä joukkueen pelaajat olleet siis ensikertalaisia playoff-tyylisessä kamppailussa. Vääntö liigan playoffeissa on todennäköisesti tasokkaampaa ja vauhdikkaampaa, mutta taistelu alasarjojen playoffeissa on omalla tavallaan kovempaa ja raadollisempaa. Tuosta kokemuksesta oli varmasti hyötyä Kärpille, kun joukkue aloitti runkosarjassa loppukirin ja taisteli playoffien ensimmäisellä kierroksella ottelusarjavoiton Jokereista. Kärpille sopi, että joukkue oli vaihteeksi altavastaajana eikä ainaisena ennakkosuosikkina.
Playoffien toisella kierroksella Kärppiä vastaan tuli runkosarjan kakkonen, hallitseva mestari Turun Palloseura. Kärppien vastus ei siis olennaisesti heikentynyt playoffien ensimmäisestä kierroksesta. Kärpät antoivat TPS:lle heti alkuun liikaa tasoitusta, sillä ensimmäisestä pelistä olivat pois kaksi tärkeintä puolustajaa (Aho, Haapakoski) ja kaksi tärkeintä sentteriä (Lievers, Palsola). Kärpät eivät olleet toipuneet edellisestä ottelusarjasta, eikä väsynyt joukkue ollut valmis kohtaamaan turkulaisia. TPS näytti kaapin paikan heti ensimmäisessä kohtaamisessa ja otti oululaisista murskavoiton.
Sarjan toinen matsi pelattiin Kärppien kotikentällä Raksilassa, ja se oli Kärppien etsikkoaikaa. Pelin lähtökohdat muistuttivat Jokereita vastaan käydyn sarjan neljättä kohtaamista. Kärppien paineet olivat kovat, väsymys ja sairastelut heikensivät joukkueen itseluottamusta. Lievers oli jo laatikossa mukana, mutta Palsola, Aho ja Haapakoski olivat yhä poissa. Liike ja taistelu olivat kateissa ottelun ensimmäisessä erässä, mutta toisessa erässä joukkue punnersi 2-1 -johtoon. Turkulaiset pitivät kuitenkin päänsä kylmänä ja kirivät lopulta 2-4 -voittoon. Kärpät olivat käytännössä menettäneet mahdollisuutensa turkulaisten yllättämiseen.
Kolmas matsi olikin sitten pelkkä muodollisuus. Kärpillä oli mukana edellisistä kohtaamisista puuttuneet Palsola, Lievers ja Aho, mutta tällä kertaa maalitykki Niklas Hagman oli flunssan kourissa kuten myös puolustaja Mikko Haapakoski. TPS oli jo ottelusarjaan lähdettäessä hyvässä iskussa ja joukkue osoitti kolmannessa ottelussa lopullisesti Kärpille paremmuutensa. TPS:n haastaminen kovempaan mittelöön olisi vaatinut Kärpiltä täydellistä valmistautumista, joukkueen olisi pitänyt olla terve ja levännyt. Nyt ei kyetty edes pieneen kiusantekoon, vaan TPS voitti selkeästi 4-1. Kärpät olivat tähän mennessä kuitenkin ylittäneet komeasti kauden tavoitteet ja joukkueen tie vei tappiollisen TPS-sarjan jälkeen lopulta pronssiotteluun Tampereen Ilvestä vastaan.
Ilves oli tiputtanut ensin HIFK:n otteluvoitoin 3-2, mutta hävinnyt sitten paikallisvastustaja Tapparalle suoraan 3-0. Ennakkoon Ilves lähti pronssiotteluun voittajasuosikkina, sillä se oli runkosarjassa paremmin pärjänneenä ottelun kotijoukkue. Lisäksi Ilves oli hallinnut runkosarjassa niukasti joukkueiden keskinäisiä kohtaamisia. Normaalisti pronssiottelussa ovat kohdanneet kaksi pettynyttä joukkuetta, jotka väsyneinä pelailivat pelin alta pois. Nyt oli kuitenkin toisin. Ottelussa kohtasivat kaksi pahimman väsymyksen pois levännyttä joukkuetta, jotka olivat valmiita ottamaan mittaa toisistaan, ja joille pronssimitalit olivat tavoittelemisen arvoisia. Ottelu olikin vauhdikas, mutta Ilves hallitsi ottelua isännän ottein ja teki kaksi maalia Kärppien jäädessä nollille. Näin Kärppien 11 kauteen ensimmäinen SM-liigakausi päättyi lopulta katkeraan tappioon, mutta tämä tappio jätti joukkueelle varmasti nälkää tuleviksi kausiksi.
Mennyt kausi oli Kärpiltä ailahtelevainen, mutta kaiken ollessa kunnossa joukkue esitti erinomaisia otteita. Odotukset ensi kaudelle ovat kovat, mutta kannattajien ykköstoiveena olisivat tasaisemmat otteet kuin kaudella 2000-2001. Kärppien pelaajamateriaali säilynee jokseenkin samantasoisena, ja joukkue on taas vuoden kokeneempi, joten jos otteet pysyvät tasaisina, niin menestys lienee vähintään päättyneen kauden kaltainen. Kärppä-joukkueen pelaaja-arvostelut sekä arviot ensi kauden pelaajamateriaalista ilmestyvät Jatkoaika.comin sivuille myöhemmin.
