analyysi Hei, me hyökätään taas!
[lue lisää] |
KooKoon viime kausi meni pahasti alakanttiin ja keväällä seuran tulevaisuuskin oli tovin vaakalaudalla. Mennyt on kuitenkin mennyttä ja puitu moneen kertaan, joten nyt Kouvolassa keskitytään täydellä tohinalla alkavaan kauteen. Onnistuneen pelastusoperaation teemana oli seuran 40-vuotisjuhlille osuvasti ”oman kylän pojat”.
taustaa Ensimmäinen erävoitto
[lue lisää] |
– Tavoitteena oli rakentaa kouvolalaisille tuttu joukkue. Jokaisessa pelissä pitää kuitenkin pystyä taistelemaan kentällä, sillä ei niitä pisteitä pelkällä kouvolalaisuudella saada, viidennen kautensa KooKoon peräsimessä aloittava Reijo Mansikka muistuttaa.
kommentti Vanha remmi kasassa
[lue lisää] |
Tuttu juttu todellakin. KooKoon tämän kauden suomalaispelaajista vain yksi, Jami Miettinen, ei ollut koskaan aiemmin kantanut kouvolalaisseuran asua yllään. Lisäksi yli puolet pelaajista on omia kasvatteja, loput tänne juurtuneita ja paluumuuttajia.
tilannekatsaus Yksi pois, kaksi sisään?
[lue lisää] |
Pukukopissa onkin käynyt taatusti loppukesän aikana melkoinen puheensorina, kun vanhat tutut ovat vaihtaneet kuulumisiaan. Yhteishengen voisikin olettaa olevan yksi KooKoon vahvimmista aseista.
– Joukkuehenki rakentuu varmasti helpoiten, kun kaikki ovat toisilleen
tilastoja Katsaus KooKoon harjoituspeleihin
[lue lisää] |
entuudestaan tuttuja ja kentälläkin osa tuntee toistensa vanhat kujeet. Ja jäihän meille tuota vanhaa runkoakin, mikä helpottaa sarjaan lähtöä sekin.
KooKoon starttaa kautensa viikon päästä torstaina kotiottelulla Jokipoikia vastaan. Ennen sitä se pelaa vielä kaksi treenimatsia. Mansikka ei lupaile vielä liikoja kauden alun suhteen.
– Oman pelin kehittäminen jatkuu kevääseen saakka. Ei pelimme vielä missään tapauksessa valmista ole, kun jäällä on oltu yhdessä vasta seitsemän viikkoa. Joukkue kuitenkin vaikuttaa selvästi miehekkäämmältä kuin viime vuonna, vaikkei se paljon viimevuotista vanhempi olekaan.
” Nurmberg on yksi älykkäimmistä pelaajista”
Harjoitusotteluissa KooKoon peli on sujunut pääosin lupaavissa merkeissä, vaikka se on muille Mestis-joukkueille niukkoja tappioita kärsinytkin. Viime viikolla joukkue leireili lähinnä erikoistilannepelaamistaan viritellen. Viime kauden perusteella viilattavaa onkin riittänyt, sillä oranssipaidat olivat sarjan heikoimpia niin yli- kuin alivoimallakin. Mansikka muistaa ongelmat, mutta on luottavainen nykytilanteeseen.
– Tiukat pelit tullaan ratkomaan erikoistilanteiden kautta ja niissä meillä oli viime kaudella ongelmia. Näkisin, että nyt meillä on nimenomaan ylivoimalla pikkaisen enemmän osaamista hyökkäyssiniviivalla.
Paitsi puolustajilta, odotetaan Kouvolassa helpotusta tukkoiseen pakkopeliin eritoten yhdeltä mieheltä: ”Mestiksen Raipeksikin” tituleeratulta Timo Nurmbergilta, joka innostui kaivamaan luistimensa naftaliinista.
– Nurmbergilla on osaamista ja älyä olla hosumatta kiekon kanssa. Hän pystyy pyörittämään peliä ja omaa ratkaisumallit eri tilanteisiin; rikkomaan paineen, käyttämään annetun tilan ja hakemaan kiekkoa.
Toissa kauden Suomi-sarjassa jäähdytellyt ja viime kauden kokonaan huilanneen Nurmbergin paluuseen tuntui uskovan vielä puoli vuotta sitten vain muutama optimistisin kannattaja, mutta kukaan tuskin on pahoillaan sarjan tehomiehiin ja väriläiskiin vuosikausia kuuluneen maestron paluusta. Mansikka ei säästele kehuja tähtihyökkääjästä puhuessaan.
– Olen aina sanonut, että Nurmberg on yksi älykkäimmistä pelaajista jonka kanssa olen toiminut ikinä pelatessani ja valmentaessani. Pelinäkemys on aivan huippuluokkaa ja hän pystyy aina oivaltamaan uuden tilanteen.
Pystymetsästä tai hetken mielijohteesta Nurmbergin paluu ei tapahtunut, vaikka se monet yllättikin. Mansikka paljastaa, että asiaa oli haudottu jo hyvä tovi.
– Puhuimme asiasta ensimmäistä kertaa jo tammikuussa, jolloin Timo sanoi ettei lähde leikkimään vaan tulee tosissaan – ja se on isoin juttu. Vanha vauhti ei välttämättä löydy heti kahden vuoden tauon jälkeen, joten alkukautta pitää katsoa vielä maltilla.
Taitoa takalinjoille
Nurmberg ei ole kuitenkaan läheskään ainoa paluumuuttaja joukkueessa, sillä niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa kävi melkoinen tuuletus. Maalivahtikalusto pysyi kuitenkin muuttumattomana.
– Molemmat olivat halukkaita jatkamaan, ja kun on lahjakas maalivahtikaksikko niin mitäs sitä väkisin lähtisi muuttamaan, myhäilee Mansikka.
Viime kaudella Carl Grahn säilytti selvän ykkösvahdin asemansa syksyn haparoinnistaan huolimatta ja Esa-Tapio Palmun rooliksi jäi etenkin keväällä luukun availu. Kesän harjoitusotteluissa Palmu on kuitenkin ollut kilpakumppaniaan selvästi parempi, joten ovatko lähtökohdat nyt tasaisemmat?
– Kyllä varmaan, Palmu on kehittynyt taustalla. Mutta ei tuota peluutusta voi hirveästi ennakoida. Joskus niitä on yrittänyt funtsata kovin viisaasti ja kertonut pitkällä ajanjaksolla kuka pelaa. Mutta nyt mennään päivä kerrallaan ja mietitään sitten ottelukohtaisesti kumpi pelaa.
– Vielä ei pysty edes sanomaan, kumpi pelaa viikon päästä avausottelussa. Molemmat pelaavat vielä harjoituspelit ja siitä se päätös varmaan vähitellen kypsyy. Seuraavalla viikolla meillä on kuitenkin kolme peliä, enkä ihmettelisi vaikka silloin mentäisiin jo molemmilla maalivahdeilla.
Puolustus ei ollut KooKoon viime kauden vahvin osa-alue. Joukkueessa jatkavat peruspakit muodostavat kuitenkin kelpo rungon ja hankinnoilla on pyritty löytämään takalinjoille liikettä ja avauksia.
– Ainahan valmentajat haluavat joukkueeseensa taitavia, peliä tekeviä puolustajia… Meillä oli hyvää onnea, että onnistuimme saamaan Jukka-Pekka Holopaisen takaisin. Hän tuo varmaan kiekollista osaamista ja Jani Keskinenkin on näyttänyt olevansa yllättävänkin valmis pelimies tuollaiseen rooliin, kehaisee Mansikka Suomi-sarjan Ketterästä try-outin myötä KooKooseen siirtynyttä puolustajaa.
Italiasta palanneella Holopaiselle ja sarjan konkareihin kuuluvalle Jari Raattamalle on varattu tärkeät roolit nuoressa puolustuksessa.
– Varsinkin Raattama on iso johtaja puolustuksessa ja penkin päässä. Hän pelaa rautaisella asenteella, ei paljoa hötkyile ja on rauhoittava tekijä penkillä.
Viiden ketjun verran hyökkääjiä
Tulivoimaisen hyökkäyksen pitäisi olla KooKoon paras ase. Vaikka lähtijöitä olikin iso liuta, niin heistä vain Hokkiin siirtyneen Teemu Virtalan voi sanoa kunnostautuneen viime kaudella ratkaisijana. Uusista hyökkääjistä kaikki puolestaan ovat hankkineet kannuksia tehokkaina pelureina – vaikka sitten alemmilla sarjatasoilla. Ja jäihän Kouvolaan reilut pari kentällistä kelpo Mestis-hyökkääjiä, konkarit Tatu Kattelus ja Reino Soijärvi etunenässä.
– Olen luottavainen, että onnistuisimme vähän paremmin maalinteossa. Parina menneenä kautena maalinteko on ollut meidän akilleen kantapää. Maalintekopaikkoja on pystytty luomaan, mutta se on ollut sitten sellaista suttailua. Uskon, että onnistumme parantamaan juuri siinä osastossa, Mansikka toteaa.
Nurmbergin ohella mielenkiintoisin hyökkääjänimi on ehdottomasti neljän vuoden tauon jälkeen kasvattiseuransa asuun jälleen pukeutuva Mikko Liukkonen. Viimeiset kolme kautta Sveitsissä kiekkoillut laitahyökkääjä voitti maalipörssin edellisellä Mestis-kaudellaan, ja odotukset ovat korkealla tämänkin kauden suhteen. Mansikka on enemmän kuin tyytyväinen vahvistukseensa.
– Oli hienoa saada Liukkonen tänne, sillä hän on varmasti yksi tämän sarjan kovimpia hyökkääjiä. Mikko on osoittanut jo johtajuutta ja maalivainu on edelleen kohdallaan.
Hyökkäyskalusto on myös huomattavasti aiempaa laajempi. Sekä Nurmberg-Liukkonen että Kattelus-Soijärvi –kaksikot muodostavat ykkösketjutason rungot Mestikseen. Kokeneiden kehäkettujen lisäksi porukassa on muutama muukin Mestis-tasolla jo kyntensä näyttänyt peluri sekä tukku urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, joten hyökkääjäpulaa ei tämän kauden pitäisi tulla.
– Kilpailutilanne on hyvä ja kilpailua tulee olemaan kaikissa kentällisissä. Meillä on hyvä tilanne, kun joukkueessa on nyt viisitoista hyökkääjää ja saattaa tulla vielä kuudestoistakin, viittaa Mansikka hiljalleen kuntoutuvan luottosentteri Teemu Timoskaisen kuulumisiin.
Nuori joukkue ottaa askeleita ylöspäin
Vaikka KooKoon miehistö iskukykyiseltä vaikuttaakin, ei kokenut valmentaja halua kasata paineita nuorelle joukkueelle. Mansikka muistuttaakin, ettei joukkuetta kannata tuomita vielä avauskierroksien aikana.
– Joukkueeseen on tullut Suomi-sarjasta, kakkosdivarista ja A- sekä B-junnuista toistakymmentä pelaajaa, joten peli ei vielä kauden avauksessa aivan valmista voi olla. Kypsyminen, pelitilannekovuus ja terävyys tulevat sitten pikku hiljaa, Mansikka uskoo.
Aiempien vuosien nimilistoja selaamalla paljastuu mielenkiintoinen sattuma. Toissa kaudelle KooKoo hankki uudet pelaajansa pääosin SM-liigasta ja viime kesänä riveihin värvättiin maan A-nuorten parhaimmistoa. Nyt joukkuetta on täydennetty lähinnä alemmilta sarjatasoilta. Mitään korkeamman matematiikan strategiaa asian takaa ei kuitenkaan paljastu.
– Sehän riippuu aina siitä, millainen tarjonta on ja mistä pelaajia on mahdollista saada.
Tämän kauden hankintoihin vaikutti luonnollisestikin talousasiat, sekä se että Suomi-sarjasta sattui löytymään sopivia ja jo ennestään tuttuja kouvolalaispelaajia. Mistä on sitten helpointa tulla Mestikseen: pienestä liigaroolista vai vastuullisemmilta tonteilta junnuista tai pykälää alempaa?
– Ei niitä pysty vertaamaan. Eniten ratkaisee se, millainen pelaaja on – eikä se, että on pelannut SM-liigan nelosketjussa. Etenkin jos on pelannut useita vuosia liigan nelosessa, niin se peliaika on jäänyt tosi vähäiseksi, 4-6-minuuttiin ottelua kohden. Roolitkin ovat tuolloin olleet usein aika puolustusvoittoisia: yhdellä kosketuksella päätyyn, että saadaan ykköskenttä sisään. Ei heidänkään sisään ajamisensa Mestiksessä ykkös-kakkosketjuihin hetkessä käy.
– Juniorilla puolestaan se projekti, että onnistuu lyömään itseään läpi, kestää aina vuodesta kolmeen. Vähän sama se on suomisarjalaistenkin kohdalla, mutta heillä on kuitenkin miesten pelejä allaan. Miesten pelit on kuitenkin miesten pelejä, ei siitä pääse mihinkään.
Paitsi pelaajistossa ja taustavoimissa, on pienoisia muutoksia tapahtunut myös valmennusryhmässä. Neljän kauden ajan Mansikan kakkosvalmentajana toiminut, ja osaamistaan peräti viidellä eri vuosikymmenellä KooKoolle antanut, Markku Mustonen jättäytyi sivuun. Uudeksi asiapariksi Mansikalle löytyi vanha pelikaveri, hyvän tuntuman lupaavaan nuorisokaartiin omaava Lasse Tasala.
– Olisin halunnut, että Markku olisi vielä jatkanut, mutta hän katsoi paremmaksi vetää happea. Markkuhan on tehnyt kouvolalaisessa jääkiekkoilussa valtavan hienoa työtä ja on ollut isolla sydämellä mukana – ja tulee varmasti vielä olemaankin. Lasse puolestaan on tehnyt hyvää työtä Ari Kotron kanssa A-junioreissa, tuntee nuoret ja on tuttu kaveri.
KooKoon juniorikaarti |
|||
Tuomas Gärdström |
p | s.1986 | 36 Mestis-ottelua |
Jesse Lustberg |
p | s.1986 | 1 Mestis-ottelu |
Jukka Korhonen |
h | s.1985 | 1 Mestis-ottelu |
Aapo Lampinen |
h | s.1986 | 37 Mestis-ottelua |
Eemeli Koskelainen |
h | s.1986 | 43 Mestis-ottelua |
Valtteri Skyttä |
h | s.1987 | 3 Mestis-ottelua |
Roppakaupalla lupaavia nuoria
Mestiksessä nähdään muutama pieni muutos aiempiin kausiin verrattuna. Joukkueet saavat edelleen kirjata kokoonpanoon kaksikymmentä kenttäpelaajaa – mutta vähintään kahden heistä täytyy olla 1986-syntyneitä, tai sitä nuorempia. No, KooKoollehan moinen passaa.
– Meillä se on helppo toteuttaa, kun pelaajat löytyvät helposti. Joukkueessa on yksi –87 ja neljä –86 –syntynyttä kaveria, joten pystymme käyttämään täyttä neljää kentällistä halutessamme, Mansikka myöntää ja nostaa muutaman pelaajan esille.
– Tuomas Gärdström, Aapo Lampinen ja Valtteri Skyttä. Kolme todella lupaavaa nuorta pelaajaa, joiden kautta voi seurata erityisellä mielenkiinnolla. Mukana on muitakin hyviä omia poikia, mitenkään heitä väheksymättä, mutta tämä kolmikko on vielä askeleen odotusarvoja edellä. Kouvolassa on selvästikin tehty hyvää juniorityötä ja oikeita asioita, koska tällaisia pelaajia on tulossa.
Viime kauden yllättäjän, kuudesti Mestiksessä osuneen Aapo Lampisen, syyskautta tulee tosin häiritsemään armeija. Nuorten MM-joukkueesta paikkaa tavoitteleva Gärdström sen sijaan kuuluu jo joukkueen runkopakkeihin. Harjoitusotteluissa eniten kiinnostusta on kuitenkin herättänyt vasta 17-vuotias Skyttä, joka on pelannut kuin aikamies. Mansikka lupaileekin lahjakkaalle keskushyökkääjälle vastuuta.
– Skyttä on noussut ihan pelaavaan kokoonpanoon, ja jos jatkaa samalla tavalla niin ei kahta sanaakaan etteikö pelaisi jatkossakin.
Uutena vastustajana mukaan tulee MM-kisoihin valmistautuva Pikkuleijonien joukkue, joka käväisee syksyn aikana kaikilla Mestis-paikkakunnilla.
– Hyvä lisämauste sarjaan. Nuorten maajoukkue oli mukana kaksi vuotta sitten ja siitä jäi hyviä kokemuksia, miettii Mansikka, uskoen että Gärdströmin lisäksi myös Lampinen ja Skyttä saattavat hyvinkin saada näyttöpaikat leijonapaidassa juuri näissä otteluissa.
Itä-Suomen valtikka jaossa
Uutta on myös välisarjat, joihin päädyttiin kun KalPan liiganousu jätti Mestikseen yhden joukkueen vajauksen. Välisarjan myötä KooKoo kohtaa runkosarjassa niin Jukurit kuin Jokipojatkin kuudesti. Mansikka ei vaikuta pettyneeltä lohkojakoon, vaikka mikään Mestis-joukkue tuskin haluaisi ylimääräisiä vierailuja Mikkeliin tehdä. Toisaalta, taso tämänkin vuoden Mestiksessä vaikuttaa kovalta ja valmentajalta riittää kehuja myös yleisesti sarjan heikoimmaksi rankatusta FPS:sta.
– Ihan hyvät ottelut meille, vaikka lohkomme ei kovin helppo olekaan. Helppoja vastustajia tosin ei ole ollenkaan, sillä FPS:kin parantaa varmasti viime kaudesta ja vaikuttaa liikkuvalta nuorelta joukkueelta ja oli harjoitusottelussa selvästi meitä terävämpi.
KooKoon ja Jukureiden väliset lisämatsit sopivat varmaan niin kiekkojännäreille kuin seurojen talousvastaavillekin. Sarjapisteiden kannalta se lienee kuitenkin kaikista hankalin vastustaja. Myös Mansikka myöntää Jukureiden suosikkiaseman.
– Eihän Jukurit tietenkään mikään pisteautomaatti ole. Jos tutkii meidän historiaamme Jukureita vastaan, niin Jukurit on ollut selvästi parempi. Jukureilla on mielestäni kasassa paras materiaali mitä sillä on koskaan Mestiksessä ollut. Tuolla materiaalilla ja satsauksillaan se on sarjan selkeä ennakkosuosikki, pikkuisen Sportia ja TuToa edellä.
– Mutta pelit on pelejä. Kyllä Jukurit aina meitäkin sytyttää, vaikka ollaankin oltu vähän oppipojan asemassa. Jokipojat tulee sekin varmasti olemaan sarjassa korkeammalla kuin viime vuonna. On ihan varma, ettei Joensuusta haeta yhtään pistettä ilman verta, hikeä ja kyyneleitä, kokenut valmentaja ennakoi välisarjavastustajiaan.
Itä-Suomen välisarjakohtaamisiin tuo lisäsähköä myös kouvolalaisille tutut pelimiehet. Jukureihinhan siirtyi kauden päätteeksi peräti viisi pelaajaa KooKoosta – eivätkä Jaakko Suomalainen, Tomi Lindfors ja Markku Erholtzkaan täysin vieraita Topinkujalla ole. Myös Jokipoikien riveistä löytyy kaksi viime kauden KooKoo-peluria: Kimmo Nevalainen ja Matti Hietakangas.
Ai niin, vielä se tavoite. Seurajohto on pitänyt jalat maassa ja pitäytynyt keväällä asettamassa tavoitteessaan, sarjapaikan säilyttämisessä. Pelurit ovat asettaneet riman kuitenkin pykälää korkeammalle:
– Joukkue tavoittelee playoff-paikkaa, tiivistää Reijo Mansikka lyhyesti ja ytimekkäästi.