Diskoksen tuore vastuuvalmentaja on tuttu mies jyväskyläläisille kiekkoihmisille. Jukka Ahvenjärvellä on kokemusta juniorijoukkueiden vetämisestä, maalivahtivalmennuksesta ja kakkosvalmentajan tontilta sekä Diskoksesta että naapuri-JYPistä. Mestis-joukkueen päävalmentajan pesti on kuitenkin hänen tähänastisen uransa kovin haaste.
Ahvenjärvi, 36, on kotoisin Kemistä. Hän pelasi 1980-luvulla itsekin kiekkoa, mutta valmennustehtävät alkoivat kiinnostaa jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen päävalmentajan toimi ajoittui kauteen 1986-87, jolloin Ahvenjärvi työskenteli Kemin Lämäreiden pelaaja-valmentajana. Hän jatkoi Lämäreiden ohjaksissa 1990-luvulle asti ja oli joukkueineen mukana pohjoisen Suomen ja Ruotsin yhteisessä kalottiliigassa. Kokemusta kansainvälisistä peleistä tuli siis varsin varhaisessa vaiheessa.
Lämäreissä valmentamisen ohessa Ahvenjärvi toimi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Jääkiekkoliiton Lapin alueen maalivahtikouluttajana. Vuonna 1994 hän aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja siirtyi muuton myötä valmentajaksi JYPin organisaatioon.
Ensimmäisenä vuonna Ahvenjärvi toimi JYPin C-juniorien kakkosvalmentajana, ja vuosina 1995-96 hän oli B-juniorien maalivahtivalmentaja vastaten samalla koko seuran juniorimaalivahtien valmennuksesta sekä toimien jääkiekkoliitossa Keskimaan aluevalmentajana.
- JYP-organisaatioon pääsyä helpotti se, että tunsin liiton tehtävien kautta etukäteen Ari Piispasen, joka toimi silloin JYPin valmennusorganisaatiossa. Ensimmäisenä vuonna C-junnuissa valmentajaparikseni sattui Pertti Rastela, jonka kakkosmiehenä toimin sitten myöhemmin Diskoksessakin. Toisella kaudella JYPin juniorimaalivahteja valmentaessani taas sain työskennellä muun muassa loistavan maalivahtilupauksen Ari Ahosen kanssa, muistelee Ahvenjärvi.
Kaudella 1996-97 Ahvenjärvi aloitti kolmen vuoden projektin JYPin silloisten B-nuorten eli 1982 syntyneen ikäluokan kanssa. Joukkue, jossa pelasi muun muassa NHL:n kärkipään varaus Tuomas Pihlman, saavutti heti B-nuorten SM-hopeaa, mutta projekti jäi kesken.
- Olisi ollut mukava vielä jatkaa näiden nuorten kanssa. Minulle ei kuitenkaan JYPistä löytynyt sopivia tehtäviä, joten siirryin Diskoksen puolelle.
Diskoksessa Ahvenjärvi eteni edustusjoukkueen kakkosvalmentajaksi kaudella 1999-2000. Ykkösvalmentajana oli tuttu Pertti Rastela. Sama parivaljakko jatkoi toisenkin talven punapaitojen ohjaksissa.
- Rastelan kanssa työskennellessäni vastasin kesätreeneistä ja fyysisestä harjoittelusta. Peleissä minun vastuualuettani olivat puolustuspeli ja maalivahtien peluutus, kertoo Ahvenjärvi.
Varasuunnitelman pettäessä on improvisoitava
Mestis-tason päävalmentajana Jukka Ahvenjärvi on siis tuore mies. Hänen kakkosvalmentajanaan toimii Seppo Tarvainen, joka on tulevalla kaudella myös Diskoksen joukkueenjohtaja. Apua Ahvenjärvi kertoo saavansa myös Diskos-junioreiden valmennuspäällikkö Jarkko Kemiläiseltä ja omalta ystäväpiiriltään.
- Tehtäväkenttä ei päävalmentajana ole kovinkaan erilainen kuin kakkosvalmentajana ollessa. Hommat on joka tapauksessa jaettava.
Diskoksen mennyt kesä oli tasapainoilua konkurssin rajamailla. Lopullisesti jatkaminen Mestiksessä varmistui vasta heinäkuussa, kun Jääkiekkoliitto antoi siunauksensa joukkueen pelaamiselle toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Ahvenjärvi pystyi kuitenkin sulkemaan taloudelliset uhkatekijät pois mielestään ja keskittymään täysillä seuraavaan kauteen.
- Aloitimme harjoittelun 3. toukokuuta. Siitä lähtien olen uskonut, että kyllä tämä joukkue vielä Mestiksessä pelaa. Jos ensisijainen suunnitelma pettää, pitää käyttää varasuunnitelmaa, ja jos sekin pettää, pitää improvisoida.
Joukkueen kokoaminen tapahtui hyvin pian viime kauden päätyttyä. Nyt kasassa oleva pelaajanippu oli pitkälti koossa jo toukokuun alussa. Tulijoita olisi ollut kahden joukkueellisen verran, mutta heistä jätettiin puolet pois. Vaakakupissa painoivat paljon muutkin tekijät kuin vain peliesitykset.
- Lähdimme siitä, ettei pelaaja saisi tulla vain pelaamaan kiekkoa Diskoksessa, vaan hänellä täytyisi olla kaupungissa myös opiskelu- tai työpaikka sekä asunto. Elämän pitää olla muutakin kuin jääkiekkoa.
Tällä periaatteella kahdesta joukkueellisesta pelaajia seuloutui 27 miehen rinki, jolla kesäharjoitukset vietiin lävitse. Elokuun puolivälissä rinkiä pienennettiin 23 pelaajaan, joilla alkava kausi tullaan viemään läpi.
Pitkä lista lopettaneita
Paperilla Diskoksen joukkue on heikentynyt tuntuvasti. Jukka Ahvenjärvikin myöntää, että ryhmän jätti monta hyvää pistemiestä.
- Meidän pitää korvata lähtijöiden kovat tilastot neljällä aktiivisesti pelaavalla kentällä. Alkavan kauden tavaramerkkimme tulevat olemaan aktiivisuus, liike, paine ja taklausvoima. Samalla kun joukkue on nuorentunut, on kuntotaso noussut.
Usea Diskoksen jättänyt pelimies ei ole ainakaan vielä löytänyt itselleen uutta seuraa. Monen kohdalla on väläytelty uran lopettamista. Ulkopuoliselle tulee ensimmäisenä mieleen, että joukkueen vaikea taloudellinen tila ja pelaajapalkkioiden vaihtuminen kulukorvauksiin on ajanut kokeneemmat pelurit pois. Ahvenjärvi ei kuitenkaan allekirjoita tätä.
- Ei pelaajille viime vuosina ole muutenkaan paljon maksettu. Lopullisesti lähtemiset ratkesivat pikemminkin asennepuolella. Monilla oli innostus pelaamiseen jo sammumassa.
Osa lähteneistä jatkaa uraansa muissa seuroissa. Pekka Kärkkäiselle aukeni liigapaikka, Tuomas Tikkanen, Topi Riutta ja Ville Hyrkäs jatkavat muissa Mestis-joukkueissa. Lähtijöistä Ahvenjärvi kehuu erikseen Jari Korhosta, joka hänen mielestään olisi jo valmis liigapakki.
- En ymmärrä, miksei Korhonen jo pelaa esimerkiksi JYPin liigajoukkueessa. Toivottavasti Jukurit on hänelle sopiva porras liigakiekkoilijaksi.
Mestis on Ahvenjärven mielestä oikea sarja useimmille nuorille pelaajille – ainakin jos toiseen vaakakuppiin asetetaan ulkomaat.
- Ulkomaiden sarjoista monilla on negatiivisia kokemuksia. Ruoho ei ole sen vihreämpää aidan toisella puolen. Kannattaa muistaa, että Suomessa on loppujen lopuksi hyvät harjoitusolosuhteet ja valmennuskin korkealla tasolla.
Maaliskuulle asti aikaa
Alkavan kauden Diskosta Jukka Ahvenjärvi luonnehtii, kuten edellä jo tuli ilmi, aktiivisemmaksi ja liikkuvammaksi. Menestystavoitetta ei ole asetettu, vaan tavoitteena ovat pikemminkin asetetun taktiikan sisäistäminen.
- Kuolleita hetkiä ei pelissä saisi olla ollenkaan. Syötön jälkeen ei pelaamiseen pitäisi tulla 20 sekunnin taukoa.
- Samoja ajatuksia olen yrittänyt toteuttaa joukkueessa ennenkin. Tämä ryhmä vaikuttaa kuitenkin harjoitusten suhteen valmiimmalta tällaiseen peliin.
Suurimmat menetykset Diskos on kokenut hyökkäyspäässä. Paras joukkueeseen jäänyt pistemies edelliskautisesta ryhmästä on 12 tehopistettä saalistanut Mikko Lähteelä, ja uudet hyökkääjät ovat Mestis-tasolla kysymysmerkkejä. Maalinteko ei kuitenkaan Ahvenjärveä huolestuta – kuten ei joukkueen menestys muutenkaan.
- Meillä on paljon hyviä, juniorisarjoissa mitaleita voittaneita pelaajia. Uskon, että joukosta löytyvät tarpeelliset vastuunkantajat.
Lopuksi Ahvenjärvi muistuttaa, että edessä on pitkä kausi, jonka aikana pelaajat tulevat varmasti kehittymään.
- Runkosarja taitaa loppua 6. maaliskuuta 2002. Siihen mennessä meillä on edessä monta jäätapahtumaa.
