Illan taistelupari luistelee Hakametsän jäille takanaan melkein kahden viikon pelitauko. Tämä voi antaa odottaa melkein mitä vain. Hyvin sujuneet ottelut ennen taukoa eivät välttämättä ole tae menestykselle nyt jatkuvassa ottelusarjassa. Vierasjoukkue Lukon kohdalla ei motivaatio-ongelmaa luulisi olevan, paikka play-off-otteluiden "auringossa" kun on yhden vaivaisen pisteen päässä.
Kotijoukkue Ilveksen kohdalla tilanne on täysin toinen. Kuinka saada karsintapeleihin jo kolmannen kerran neljän viime vuoden aikana tuomittu perinteikäs tamperelaisjoukkue asennoitumaan jokaiseen jäljellä olevaan otteluun oikealla, karsintapeleihin joukkuetta valmistavalla tavalla. Siinä tehtävää joukkueen valmennusjohdolle aivan tarpeeksi.
Jatkuuko Lukon hyvä vire?
Rauman Lukko esitti ennen taukoa varsin mukavia otteita. Vaikka joukkue ei yltänytkään minkäänlaiseen maalihurjasteluun, niin kaukalossa nähtiin usein tappion hetkilläkin taisteleva joukkue. Sen seitsemästä viimeisimmästä esiintymisestä peräti kuusi päättyi maalin erolla, ja siinä seitsemännessäkin Lukon erotti vastustajastaan kaksi maalia. Varsinkin JYP-peli juuri ennen taukoa oli fyysinen ja energinen peli tuoden pudotuspelitunnelmaa jo etukäteen Raumalle. Eikä huonona voi pitää joukkueen taisteluilmettä tappioon päättyneessä HIFK-ottelussakaan.
Raumalaisten ehdoton kärkinimi on joukkueensa ykkössentterin paikan ottanut Justin Azevedo. Tämä Ontariosta, Kanadasta lähtöisin oleva pelaaja oli huikeassa vireessä taukoa edeltävällä viikolla. Kahden ottelun kokonaissaldoa 3+2 täydensivät mahtavat peliajat sekä jäätävä rangaistuslaukaus jyväskyläläisiä vastaan.
Monien muiden joukkueiden tavoin ei Lukkokaan ole jäänyt nuolemaan näppejään viime hetken pelaajahankinnoissa. Puolustuksen voimaksi hankittu Milan Jurcina esiintyi isännän ottein koko avausottelunsa ajan JYP:iä vastaan. Pelisilmä ja lukemat 193 cm ja 113 kg takaavat sellaiset raamit, että slovakista on varmasti iloa Raumalla monta kertaa kevään aikana. JYP-ottelussa uusi raumalainen ehti olla jäällä runsaat 25 minuuttia merkiten mm. yhden maalin ja kahdeksan laukausta.
Hyökkäysosastolla Lukko on potenut pulaa, kun Lauri Tukonen, Janne Keränen ja Petri Koskinen ovat olleet poissa. Nyt miehet ovat palanneet harjoitusvahvuuteen, tosin nähtäväksi jää, milloin heidän on aika palata työpaikalleen. Tämä ei suinkaan poista loukkaantuneiden listaa Lukon osalta, sillä poissa ovat Ilvestä viimeksi Tampereella kurittanut Jussi Pesonen, samoin Josef Straka ja Tommi Kovanen.
Kääntääkö Tuomas Tuokkola Ilveksen kurssin?
Ilves on kärsinyt tälläkin kaudella vanhoista tutuista ongelmista. Vaikka peli onkin aika ajoin sujunut, niin voittamisen vaikeus on ollut suurta, väliin ylipääsemätöntä. Tämän on saanut kantapään kautta kokea Raimo Helmisen kesken kauden korvannut, alun perin vasta ensi kaudeksi nimetty Ilves-valmentaja Tuomas Tuokkola. Vastustaja on joko lähtenyt samantein karkuteille, tai sitten tullut parinkin maalin takaa ensin rinnalle, mutta sitten myös ohi. Tuska Ilveksen käytävällä ottelun jälkeen on ollut käsinkosketeltava.
Valmentajavaihdoksen ohella Ilves on hakenut uutta nousua pelaajasiirroin. Niinpä joukkue onkin ihan jotain muuta kuin kauden alkaessa tamperelaisyleisölle esiteltiin. Esimerkkinä tästä muutoksesta voidaan kuvata Ilveksen viime ottelun avausmaalin tehneellä kolmikolla Valtteri Järviluoma, Jere Laaksonen ja Mika Viinanen. Nimiä, joita ei Ilves-kannattajien joukossa kovin hyvin tunnettu vielä joulukuussa.
Yksi Ilves-valmennuksen haasteista on saada kovia muutoksia, mutta myös tappioita kokenut joukkue pelaamaan yhteen. Kuitenkin suurimman tehtävän edessä valmennus on silloin, kun puhutaan joukkueen opettamisessa voittamaan. Blues-ottelun voitto ja pitkän tappioputken katkeaminen ovat hyvä alku, mutta vielä siihen lopulliseen tavoitteeseen, joka on pelitason nostamisessa niin, että SM-liigapaikka uusiutuisi helposti karsinnoissa, on vielä pitkän pitkä matka.
Tiistaina Ilveksen pelaaminen nousee tai kaatuu – kuten niin monesti tällä kaudella – maalivahtipelaamiseen. Joukkue on saanut maalinsa suulle kaksikon, Ville Kolppanen, Jaroslav Hübl, jonka varaan voisi hyvin perustaa menestyksen. Tästä esimerkkinä on tamperelaisvahdin 39 torjuntaa ja voittopeli Espoossa. Niin ikään keskialueen voittaminen, virheiden eliminointi ja pelaaminen uuden valmentajan ohjeiden mukaisesti on aina tärkeää, mutta Ilveksen kohdalla erittäin tärkeää. Jos vastustajalle annetaan mahdollisuus iskeä, niin se sen tekee – aivan kuin JYP viimeksi Tampereella.
Ilveksen sairastuvalla ei lomaa tunneta. Listan purkautuminen tietäisi helpotusta puolustukseen ainakin Miro Hovisen ja Teemu Kesän toimesta, mutta eipä olisi hyökkäyskään tyytymätön, jos se saisi avukseen vaikkapa Masi Marjamäen.
