Canucksin viime kauden sijoitus oli Tyynenmeren divisioonan viides, jota voidaan pitää pelaajamateriaaliin nähden jopa pienimuotoisena yllätyksenä. Tärkeimmät yksittäiset tekijät Canucksin hyvään kauteen olivat sensaatiotulokas Elias Pettersson sekä Jacob Markströmin hyvä maalivahtipelaaminen läpi kauden.
Canucks-organisaatiosta löytyy tällä hetkellä monta lupaavaa nuorta pelaajaa, joilta odotetaan tason nostoa tulevalla kaudella. Tyypillisesti NHL-organisaation ollessa jälleenrakennusvaiheessa, seura pyrkii omien lahjakkaiden varaustensa kautta rakentamaan tulevaisuuden kokoonpanoa. Canucks päätti kuitenkin kesän aikana hankkia kasan vanhempia keskinkertaisia pelaajia kokoonpanoonsa.
Kesän toiminta on ristiriidassa jälleenrakentamisen strategian kanssa. Kesän hankinnat viittaavat siihen, että GM Jim Benning lähtee tosissaan tavoittelemaan pudotuspelisijaa eikä enää pyri rakentamaan iskukykyistä joukkuetta varausvuorojen kautta.
Maalivahtiosasto
Canucks aloittaa kauden mielenkiintoisella maalivahtitandemilla. Ykköstorjujana aloittaa viime kaudella vahvoja otteita esittänyt Markström ja tämän kirittäjänä yhdysvaltalainen huippulupaus Thatcher Demko. Demkoa on pidetty yhdessä Philadelphia Flyersin Carter Hartin kanssa yhtenä NHL:n lupaavimmista nuorista maalivahdeista.
Markström torjui viime kaudella torjuntaprosentilla 91,2, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena ottaen huomioon hänen edessään operoineen puolustuksen tason. Markströmin viime kauden työtaakasta kertoo se, että hän kohtasi NHL:n neljänneksi eniten laukauksia tasakentällisin. Kahden edellisen kauden perusteella Markström on löytänyt tasaisuutta pelaamisensa ja todennäköisesti Canucks ei ainakaan ykkösmaalivahtiinsa kaadu.
DEMKOA ON PIDETTY YHDESSÄ PHILADELPHIA FLYERSIN CARTER HARTIN KANSSA YHTENÄ NHL:N LUPAAVIMMISTA NUORISTA MAALIVAHDEISTA
Kalifornian San Diegossa syntynyt ja kasvanut 23-vuotias Demko puolestaan sai viime kaudella ensikosketuksensa NHL:ään. Hän aloitti kahdeksan peliä, joista voittoja merkittiin neljä kappaletta kelvolla torjuntaprosentilla 91,3. Demkon palkintokaapista löytyy muun muassa yliopistosarja NCAA:n parhaan maalivahdin palkinto keväältä 2016, ja hänet valittiin viime kaudella AHL:n tähdistöotteluun.
Jos Markström haparoi kauden alussa, ei ole mikään mahdottomuus, että Demko varastaa ykköstorjujan vastuun. Todennäköisesti työnjako tulee suosimaan Markströmiä, ja Demkon kontolle jäänee korkeintaan 30 aloitettua ottelua.
Canucksilla on organisaatiossaan toinenkin maalivahtilupaus Michael DiPietro. 20-vuotias DiPietro torjui viime vuonna Kanadan U20-joukkueessa ykkösmaalivahtina ja hänen palkintokaapistaan löytyy muun muassa juniorisarja CHL:n mestaruus. DiPietron ensiesiintymistä NHL:ssä tuskin nähdään kuitenkaan vielä muutamaan vuoteen.
Puolustus
Canucks-puolustukseen hankittiin kesän aikana vahvistuksia, mutta sen yleisilme on edelleen heikko, ja puolustus kaipaisikin kipeästi lisää kiekollista osaamista.
Joukkueen kokeneimmalle puolustajalle Alexander Edlerille sorvattiin kesällä kahden vuoden jatkosopimus, joka takaa Edlerille kuusi miljoona dollaria kautta kohden. Tehopisteiden valossa Edler oli viime kaudella yllättävän tehokas tehden 34 pistettä ainoastaan 56 ottelussa. 33-vuotias Edler tuskin yltää tulevalla kaudella vastaavaan tehokkuuteen, joten kuuden miljoonan dollarin vuosipalkka kuulostaa korkealta.
ENNAKOISSA HUGHESIA ON POVATTU YHDEKSI VAHVAKSI CALDER TROPHYN VOITTAJA-EHDOKKAAKSI
Tyler Myers oli yksi kesän kärkihankinnoista, mutta viiden vuoden ja kuuden miljoonan dollarin vuosipalkalla kiinnitetty puolustaja vaikuttaa Edlerin tapaan ylipalkatulta. Myers oli nimittäin viime kaudella Winnipeg Jets -puolustajien nokkimisjärjestyksessä vasta neljäntenä Jacob Trouban, Dustin Byfuglienin ja Josh Morrisseyn jälkeen. Todennäköisesti sopimus tulee muutaman vuoden päästä näyttämään totaaliselta virhearviolta.
Tasapaksun Canucks-puolustuksen valopilkuksi on nousemassa kiekollisesti lahjakas Quinn Hughes, joka sattuu olemaan kuluneen kesän ykkösvarauksen Jack Hughesin isoveli. Hughes pääsi viime kaudella haistelemaan NHL:n ilmapiiriä viiden pelin verran ja iski niissä kolme tehopistettä.
Hughes on erinomainen luistelija sekä kiekonkäsittelijä, joka saanee mahdollisuuden toimia siniviivan pelinrakentajana ylivoimalla. Ennakoissa Hughesia on povattu yhdeksi vahvaksi Calder Trophyn voittajaehdokkaaksi.
Suomalaisnäkökulmasta on kiinnostava nähdä, onnistuuko Olli Juolevi kauden aikana vihdoin murtautumaan Canucksin pelaavaan kokoonpanoon. Kysyntää olisi nimittäin toiselle kiekolliselle puolustajalle.
Hyökkäys
Viime kaudella Canucksin hyökkäyspeli oli käytännössä täysin Petterssonin, Brock Boeserin ja Bo Horvatin varassa. Edellä mainitut onnistuivat ainoina Canucks-hyökkääjinä rikkomaan 20 maalin ja 50 pisteen rajat. Canucksin heikosta hyökkäyksestä kertoo karua kieltä myös se, että joukkueen neljänneksi paras hyökkääjä oli 31 pisteellään Antoine Roussel, joka tunnetaan paremmin agitaattorina kun pistenikkarina.
SUURIN HUOLI CANUCKS-FANIEN SILMISSÄ VAIKUTTAA OLEVAN SEURAN JOHTOPORRAS JA SEN PUUTTUVA YMMÄRRYS SIITÄ, MIHIN SUUNTAAN SEURAA OLLAAN VIEMÄSSÄ.
Hyökkäystä leimaa laadukkaan syvyyden puuttuminen sekä tehottomuus maalinteossa. Viime kaudella Canucks teki liigassa kuudenneksi vähiten maaleja ja jäi kauas kärjestä myös ylivoimamaalien määrässä.
Benning reagoi tähän ja hankki kesällä riveihinsä J.T. Millerin Tampa Bay Lightningista vaihdossa ykkös- ja kolmoskierroksen varaukseen. Hinta on kova, sillä Miller on keskinkertainen laitahyökkääjä ja hänen viime kauden 47 pistettään olivat pitkälti huipputaitavien ketjukavereiden ansiota. Miller voi tuoda pienen piristysruiskeen Canucks-hyökkäykseen, mutta ei ole missään nimessä tehottomuuden ratkaiseva tekijä.
Kesällä hankittu 27-vuotias Micheal Ferland on osoittanut kykenevänsä ajoittain maalintekoon, mutta hänen vahvuutensa ovat enemmän fyysisessä pelaamisessa. Kokoonpanosta löytyy jo liuta hyökkääjiä, jotka ovat puolustussuuntaan vahvoja, kuten Brandon Sutter, Sven Bärtschi ja Jay Beagle, mutta jotka eivät ole juurikaan pystyneet tuottamaan tehoja hyökkäyspäähän − eivätkä todennäköisesti tuota tulevallakaan kaudella.
Nuoria lupaavia pelaajia kokoonpanossa edustavat Petterssonin ja Boeserin lisäksi Adam Gaudette ja Jake Virtanen sekä luultavasti farmissa kauden aloittava Petrus Palmu.
Keskeisimmät kehityskohteet
Ei ole mikään salaisuus, että Canucks kaipaa maalintekijöitä kokoonpanoonsa. Tähän ongelmaan ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy apuja omasta organisaatiosta, joten Petterssonin ja Boeserin harteilla lepää valtava maalintekovastuu. Canucksin ylivoima oli viime kaudella heikkoa, mutta tähän Hughes voi osaltaan tuoda parannusta, vaikka se vaatiikin häneltä Calder Trophy -tason pelaamista.
Suurin huoli Canucks-fanien silmissä vaikuttaa olevan seuran johtoporras ja sen puuttuva ymmärrys siitä, mihin suuntaan seuraa ollaan viemässä. Fanien tuskaa ei helpota sekään seikka, että Benning allekirjoitti elokuussa jatkosopimuksen ja pysyy Vancouverissa aina kevääseen 2023 asti.
Tyynenmeren divisioona on tulevalla kaudella todella heikko, mikä helpottaa Kanadan länsirannikon ylpeyden urakkaa. Ikävä kyllä materiaali on liian keskinkertainen, joten pudotuspelipaikka jäänee haaveeksi.
Canucks taistelee Tyynenmeren divisioonan sijoista 5−6.