Ketterä sai odotella pidemmän aikaa välierävastustajaansa, kun Kiekko-Espoo tahkoi TUTOn kanssa täydet seitsemän ottelua ennen jatkopaikan varmistumista. Ketterä hävisi Kiekko-Poikia vastaan ensimmäisen ottelun, mutta voitti sen jälkeen suoraan neljä seuraavaa, joten ottelusarja päättyi imatralaisille kliinisesti 4–1. Viimeisessä ottelussaan viime perjantaina tulos oli puhdas 4–0.
Espoolaisten puolivälieräsarja oli sen sijaan värikkäämpi ja monivaiheisempi. Joukkue voitti kolme ensimmäistä mittelöä ja näytti menevän jo helposti jatkoon, mutta turkulaiset löivät uuden vaihteen silmään, voittivat kolme seuraavaa ja venyttivät ratkaisun aina seitsemänteen otteluun saakka. Tuolloin Kiekko-Espoo oli kuitenkin kotonaan vakuuttavampi, ja vei ottelun nimiinsä 4–1.
Joukkueilla on yhteistä historiaa useista pudotuspelisarjoista, mutta viimeisimpänä mielessä on viime kevään finaalisarja, jonka Kiekko-Espoo vei nimiinsä 4–2. Ketterällä on kuitenkin varmasti paljon hampaan kolossa, joten nyt imatralaisilla olisi revanssin paikka ja oiva mahdollisuus napata ensi kaudella Liigassa pelaavan Kiekko-Espoon päänahka.
Ketterä on valmis nappaamaan revanssin viime vuodesta
Imatralaiset selvisivät puolivälierävaiheesta jatkoon suhteellisen helposti. Kiekko-Poikia vastaan käydyssä sarjassa ainoa kauneusvirhe oli joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen, mutta sen jälkeen joukkue jatkoi oikeastaan siitä, mihin se runkosarjassa jäi. Ketterä päätti runkosarjan kahdeksan ottelun voittoputkeen, ja viimeksi se on hävinnyt yli kaksi ottelua putkeen tammi–helmikuun vaihteessa. Vahvan runkosarjan lisäksi Ketterä on ennenkin loistanut pudotuspeleissä, sillä joukkue on koronan päättämän kauden jälkeen ollut joka kerta finaaleissa voittaen kahdesti. Sinne Ketterä tähtää myös tällä kertaa.
Miku Ronkainen jatkoi tuttua pistetehtailuaan oltuaan Ketterän paras pistemies puolivälieräsarjassa (5+3). Edukseen erottuivat myös Akseli Mäkinen (4+3), Ossi-Petteri Jaakola (0+5) sekä Jani Taskula (2+2). Joukkue sai laajalla rintamalla onnistumisia, sillä ainoastaan kolme yli neljä ottelua pelannutta pelaajaa jäi sarjassa ilman pisteitä. Sentteriosastolta Eetu Paasovaara oli terävimmillään aloitusympyrässä (57,8 %), mutta muiden pelaajien aloitusprosentit jäivät alle 50.
Puolustajista esiin nousivat jo ennen puolivälieräsarjaa mainitut Riku Tuomola, Santeri Salmela sekä Valtteri Viirret. Heistä kaksi ensin mainittua pelasivat keskimäärin yli 22 minuuttia ottelua kohden. Heiltä odotetaan urotekoja myös Kiekko-Espoon nopeita ja sulavaliikkeisiä hyökkääjiä vastaan. Koko kolmikko suorittaa varmalla tasolla ja fyysisyyttäkin on otteista havaittavissa, mutta pään on pysyttävä kylmänä ja pelaamisen täytyy espoolaisia vastaan olla vieläkin aggressiivisempaa.
Maalilla Santeri Lipiäinen pelasi kaikki viisi ottelua Kiekko-Poikia vastaan. Torjuntaprosentti oli hyvä (91,74) ja päästettyjen maalien keskiarvokin oli vain 1,72. Vastus toisessakin päädyssä on kuitenkin erittäin kova, jossa Petteri Rimpinen on nuoresta iästään huolimatta esittänyt loisto-otteita. Kunhan molemmat vahdit pysyvät kunnossa, voidaan kaukalossa nähdä tiukkoja maalivahtien otatuksia.
Erikoistilanteissa Ketterä oli Kiekko-Espoota vastaan etevämpi puolivälierävaiheessa. Alivoiman osalta ero on pieni (83,33–82,61), mutta ylivoimatilastoissa ero on huomattava (31,43–19,35). Espoolaiset eivät saaneet vielä kunnolla palasiaan paikalleen, mutta odotettavissa on, että viime kauden mestari ottaa askeleen eteenpäin.
Kiekko-Espoolla on käsissään voittava maalivahti
Espoolaisten puolivälieräsarja herätti kenties enemmän kysymyksiä kuin joukkue toivoi. Kolmessa ensimmäisessä ottelussa TUTO oli espoolaisille pelkkä heittopussi, mutta sen jälkeen jotakin tapahtui. Turkulaiset saivat kyllä pelistään paremmin kiinni, mutta voittojen karatessa viime vuoden mestarin otteissa näkyivät paineet sekä se, että halu oli voittaa ja ratkaista pelejä, mutta kun paikoista ei saatu pelivälinettä sisään, alkoi mailojen puristaminen. Jos Kiekko-Espoo kuitenkin pelaa yhtä vapautuneesti ja yhtä sitoutuneesti kuin ensimmäisissä otteluissa, on Ketterän hankala pysyä perässä.
Kiekko-Espoo on kuitenkin kysymysmerkki siinäkin suhteessa, että se hävisi runkosarjassa useita otteluita itseään korkeammalla olevia joukkueita vastaan. Pudotuspelit ovat tietysti ihan oma maailmansa, mutta paineiden alla pelaaminen on joukkueelle tuttua aiemmilta kausilta. Toisaalta voidaan miettiä sitä, ovatko Liiga-puheet iskeytyneet ajatuksiin niin paljon, että peli on sakannut, eikä joukkue pääse kollektiivisesti sille tasolle kuin he toivovat pääsevänsä.
TUTO-sarjassa Kiekko-Espoo joutui kierrättämään pelaajiaan sairastumisten ja loukkaantumisten vuoksi. Yhteensä 26 pelaajaa kävi kaukalossa, ja heistä ilman pisteitä jäi viisi peluria. Hieman yllättäen sisäisen pistepörssin kärjessä on Roope Elimäen ja Arttu Tuomaalan lisäksi nelosketjussa alle 14 minuuttia keskimäärin pelannut Niko Kivelä. Hänen ja muidenkin alempien ketjujen pelaajien heräämistä kuitenkin odoteltiin ja toivottiin, joten ainakaan kokoonpanon tai ratkaisijoiden laajuudesta ei tulos jää kiinni.
Puolustus herätti kysymysmerkkejä ennen TUTO-sarjaa, mutta takalinjoilla luutineet pelaajat suoriutuivat sarjasta hyvin. Ajoittain koko viisikko joutui pitkäksi aikaa puolustamaan omalle alueelle, mikä saattaa lisätä yksilövirheiden määrää, mutta muuten puolustus ei ollut niin haavoittuvainen kuin ennen puolivälieräsarjaa pelättiin. Noel Pietilä nousi takalinjoilta esiin tehtyään tehot 2+2 ja pelattuaan yli 21 minuuttia ottelua kohden. Vielä enemmän pelasivat Miro Keskitalo (25.51) ja Joona Tamminen (22.21). Nuori Nooa Nyman pystyi myös suoriutumaan hyvällä tasolla, vaikka hänellä ei ollut aiemmin kokemusta Mestiksen pudotuspeleistä.
Samaa voisi sanoa maalivahti Rimpisestä. Vasta 17-vuotias veräjänvartija torjui kiekkoja lähes 95 prosentin varmuudella ja päästettyjen maalien keskiarvo oli vain 1,13. Kunhan hän kestää paineen ja kovan pelitahdin, on Kiekko-Espoolla käsissään voittava maalivahti.
Ketterä edellä erikoistilanteissa, Kiekko-Espoolla parempi pelituntuma
Runkosarjassa joukkueet kohtasivat neljä kertaa ja Ketterä poistui kaukalosta voittajana kolmesti. Mittelöt olivat yhtä Ketterän 4–0-voittoa lukuun ottamatta maalin kamppailuja, joten samanlaisia tasaisia vääntöjä voidaan odottaa myös välierävaiheessa. Joukkueilla on yhteistä historiaa viime vuodelta, ja vaikka joukkueen sisällä pelaajat ovat vaihtuneet, tietävät osapuolet varmasti sen, miten toinen pelaa ja miten toisen vahvuudet kannattaa nollata.
Ketterällä on etu puolellaan puolivälieräsarjasta, sillä se selvisi välierävaiheeseen suhteellisen helposti. Joukkue on ehtinyt treenaamaan ja lepäämään hyvin, ja erikoistilannekuvioita on päästy hiomaan vielä entistä timanttisempaan kuntoon. Toisaalta Kiekko-Espoolla on hyvä pelivire, sillä se pelasi viimeisimmän ottelunsa maanantaina. Väsymys voi kuitenkin painaa, kun takana on seitsemän ottelun tiukka ja värikäs sarja.
Maalivahtipelin osalta vaaka kallistuu Espoon suuntaan, jos Rimpinen kestää toisen kovan sarjan putkeen ilman loukkaantumisia tai suuria notkahduksia. Liikaa ei voida kuitenkaan 17-vuotiaan harteille asettaa painoa. Erikoistilanteilla voi olla sarjassa erittäinkin suuri merkitys, sillä yksi ylivoima sinne tänne voi ratkaista ottelun jos toisenkin. Niitä Kiekko-Espoon on parannettava, jos se mielii päästä finaaliin ja päättää Mestis-taipaleensa ainakin tältä erää toiseen peräkkäiseen mestaruuteen.
Selvää on, että mittelöstä tulee tasainen ja finaaliin selviytyy se joukkue, joka juuri tärkeimmillä hetkillä saa miehistöstään eniten irti. Kokoonpanon laajuudella ja tulivoiman saamisella ykkösnyrkin takaa on siis hyvin suuri merkitys.