Kauden kohokohta: Ennätyksellisen pitkä 12 ottelun voittoputki
Hankalan alkukauden jälkeen ennen joulukuun puoliväliä alkoi Lukon ennätyksellinen 12 ottelun voittoputki, joka päättyi vasta helmikuun ensimmäisenä päivänä. Voittoputki on Lukon uusi seuraennätys, ja 12 ottelusta peräti kymmenen päättyi Lukon voittoon varsinaisella peliajalla.
Voittoputki osui oivaan kohtaan, sillä ennen joulukuuta Lukko oli pudonnut pahimmillaan sijalle 12. Voittoputki nosti joukkueen hetkellisesti kiinni kuuden joukkoon, mutta loppukauden ailahtelevuus pudotti raumalaiset lopulta sijalle kymmenen.
Voittoputken aikana Lukon pelaaminen alkoi näyttää pelikirjallisesti samanlaiselta kuin edellisinä kausina, kun Pekka Virta toi oman peli-ideologiansa Raumalle. Samuli Piipponen mainitsi Jatkoajan haastattelussa helmikuussa, että voittoputken takeena oli joukkueen pääsy kollektiivisesti samalle sivulle, jolloin jokainen toteutti yhteistä pelikirjaa.
Kauden synkin hetki: Koronavirustartunnat runkosarjan loppuhetkillä
Lukko taisteli koronahaasteiden kanssa lähes läpi koko kauden. Ensimmäinen aalto pyyhkäisi joukkueen ylitse marraskuussa, jolloin pelaamatta jäi myös yksi CHL-ottelu. Tuolloin tartuntoja oli kymmenen, ja Lukko joutui hankkimaan useita lainapelaajia.
Toinen aalto osui helmikuun puolivälin jälkeiselle ajalle, jolloin Lukon otteluita jouduttiin siirtämään useampaan otteeseen. Siirretyille otteluille ei löydetty uusia päivämääriä, joten runkosarjan lopulliset sijoitukset ratkaistiin jälleen pistekeskiarvon perusteella.
Helmikuussa ilmenneet tartunnat vaikuttivat eittämättä suuresti joukkueen suorituksiin runkosarjan loppuhetkillä. Muiden joukkueiden hioessa viimeisiä kuvioitaan kuntoon Lukko joutui harjoittelemaan ja pelaamaan vajaalla kokoonpanolla. Lukon tappioputki ja heikko loppukausi saivat alkunsa helmikuun koronavirustartunnoista.
Päävalmentaja Marko Virtanen nosti huolen esille pudotuspelien ensimmäisen kierroksen jälkeen, jolloin Lukko pelasi neljän ottelun härkäviikkoja. Virtasen mukaan haasteita on ollut läpi kauden ja pelaajat ovat tulleet pelaamalla kuntoon. Päävalmentaja kuitenkin korosti, että terveysmurheiden taakse ei saa piiloutua.
Mitä kesän aikana on tehtävä:
Vaikka ensi kauden sopimustilanne on vielä levällään, täytyy Lukon toimistolla kuitenkin miettiä, kuinka seurasta lähtevät kärkipelaajat voidaan korvata. Vili Saarijärven siirrosta Sveitsiin on puhuttu jo kauan aikaa sitten, minkä lisäksi suuri osa hyökkäyskalustosta menee uusiksi.
Saarijärven kaltaiset huippuyksilöt jättävät lähtiessään suuret saappaat täytettäviksi, jolloin menestyäkseen Lukko tarvitsee täsmähankintoja tietyille pelipaikoille. KHL:n tilanteen ollessa avoin, markkinoilla saattaa olla entistä kovatasoisempia pelaajia, mutta heidän pääsuuntanaan saattaa hyvinkin olla Ruotsi tai Keski-Eurooppa.
Lisäksi valmennuksen pitäisi nostaa enemmän omia junioreita mukaan aina Liiga-rinkiin saakka. Nuorten pelaajien rohkea sisääntulo voi parhaimmillaan synnyttää Ville Heinolan tai Tarmo Reunasen kaltaisia huippupelaajia, mutta ilman annettuja mahdollisuuksia pelaajat lähtevät hakemaan niitä muualta.
Lukon A-nuoret voittivat viime vuonna edustusjoukkueen tapaan kultaa, ja tälläkin hetkellä juniorit pelaavat finaalisarjaa KalPaa vastaan. Lukko on tälläkin saralla onnistunut nostamaan osakkeitaan, sillä A-nuoriin on saapunut runsaasti pelaajia muista seuroista. Se viimeinen askel näiden kahden joukkueen välillä on kuitenkin jäänyt uupumaan, ja siihen täytyisi panostaa.
