Eddie Olczyk varattiin NHL:ään vuonna 1984 kolmantena pelaajana Mario Lemieux'n ja Kirk Mullerin jälkeen kotikaupunkinsa Chicagon Blackhawks-organisaatioon, jonka kirjoitusasu oli tuolloin vielä Black Hawks. Jo ennen varaustaan yhdysvaltalaishyökkääjä ehti myös edustaa kotimaataan Sarajevon olympialaisissa.
NHL-urallaan Olczyk oli mukana pienessä – mutta tärkeässä – roolissa, kun New York Rangers voitti Stanley Cupin 54 vuoden tauon jälkeen. Kausina 1987–92 Olczyk oli Wayne Gretzkyn, Pat LaFontainen, Luc Robitaillen, Steve Yzermanin, Mike Gartnerin ja Brett Hullin ohella ainoa, joka teki joka kaudella vähintään 30 maalia, minkä agenttinsa nosti sopimusneuvotteluissa valttikortiksi. Valmentajaksi siirryttyään hän sai kunnian valmentaa sekä Lemieux'tä että seuraavaa supertähteä Sidney Crosbya.
Näistä vaiheista jo yksinään saisi kelpo kirjan aikaiseksi, mutta Olczykin tarinassa pääosaan nousee vuonna 2017 todettu paksusuolen syöpä ja erityisesti siitä toipuminen. Toimittaja Perry Lefkon kirjoittamassa kirjassa käydään selkeän kronologisesti läpi Olczykin uraa ja elämää muiltakin osin, mutta kerronta herää eloon puhuttaessa hengenvaarallisesta taudista ja sen riuduttavasta hoidosta.
Olczykin itsensä lisäksi ääneen pääsevät perheenjäsenet ja kymmenet työtoverit sekä ystävät vuosien varrelta. Riipaisevan avoimesti syvimpiä tuntojaan jakavan Olczykin puheita ei sinänsä ole syytä epäillä, mutta esimerkiksi konfliktit valmentajien kanssa olisivat saaneet syvyyttä, jos mukana olisi ollut myös valmentajien kommentteja.
Kokonaisuutena "Eddie Olczyk – Beating the odds on hockey and in life" on valaiseva, viihdyttävä ja koskettava kirja. Tai Olczykin kommentaattoriuralta tuttua lentävää lausetta tremendously tremendous vapaasti lainaten, loisteliaan loistava.
Pikkutarkkaa kerrontaa
Olczyk aloittaa tarinansa kertomisen isänsä vanhemmista, jotka olivat muuttaneet Puolasta Saksaan ennen toista maailmansotaa ja muuttivat sodan päätyttyä Euroopasta Chicagoon. Urheilullisuutensa Olczyk peri vanhemmiltaan ja kokeili itsekin eri lajeja. 6-vuotias pikkupoika oli itse asiassa lopettamassa luisteluharjoitukset ensimmäisen kerran jälkeen jalkakivun vuoksi, mutta äitinsä pakotti jatkamaan, koska harjoituksista oli jo maksettu. Nopeasti Olczyk kuitenkin innostui, ja jääkiekosta tuli ympärivuorokautista puuhaa.
Olczykista välittyy kuva pikkutarkasta ja perusteellisesta tyypistä, mikä näkyykin kirjan selkeässä ja loogisessa rakenteessa. Pikkutarkkuus menee kuitenkin liiallisuuksiin yksittäisten pelien ja henkilökohtaisten tilastojen kertaamisessa. Pitkältä peliuralta on myös runsaasti hauskoja anekdootteja, joista esimerkkinä voi mainita suomalaispelaaja Kai Nurmisen epätoivoisen yrityksen kommunikoida ketjukavereilleen metrijärjestelmän avulla.
Urakertauksen rinnalla Olczyk tuo esille perhe-elämäänsä ja jääkiekon ohella toista tärkeää elämänsisältöään eli raveja ja vedonlyöntiä. Kaltaiselleni vedonlyöntiummikolle tämäkin sisältö on ajoittain turhan yksityiskohtaista, mutta toisaalta hevosmaailmasta irtoaa sekä hauskoja että koskettavia tarinoita.
Ansiokasta ajankuvaa
Olczykin NHL-ura alkoi syksyllä 1984 ja päättyi keväällä 2000. Blackhawksin ja Rangersin lisäksi yhdysvaltalaissentteri pelasi Toronto Maple Leafsissa, Winnipeg Jetsissä, Los Angeles Kingsissä ja Pittsburgh Penguinsissa, minkä jälkeen valmennusura käynnistyi vain muutamaa vuotta myöhemmin Penguinsin ykköskäskijänä.
Uransa aikana Olczyk ehti nähdä useita laajennusjoukkueita ja vanhojen muuttoja uusiin maisemiin. Lisäksi NHL:n ensimmäinen työsulku alkoi heti Olczykin voitettua Stanley Cupin. Juuri sopimuskäytännöissä ero nyky-NHL:ään tuleekin parhaiten esille.
Myös kertomukset parin valmentajan käytöksestä olisivat tämän päivän #NHLtoo-kohun jälkeen hyvin arveluttavia – lukijana tosin jää miettimään asian todenperäisyyttä, kun tapahtumista on vain yhden ihmisen näkökulma.
Oma ajankuvansa on sekin, että Olczyk sai nimensä Stanley Cupin kylkeen, vaikka pelasi pudotuspeleissä yhden pelin ja runkosarjassakin vain 37 ottelua.
Esimerkillistä avoimuutta
Kirjan ehdottomasti parasta antia on syöpähoidoista kertova osuus. Ennen syöpädiagnoosiakin Olczyk oli kohdannut vaikeita tapahtumia, kuten kaupatuksi tulemisen vaimon synnytyksen aikaan. Syöpädiagnoosi, kuolemanpelko, epätietoisuus ja rankat hoidot – Olczyk kertoo kaiken avoimesti ja raastavan rehellisesti, samoin muut perheenjäsenet.
Olczyk tuli julkisuuteen syöpänsä kanssa jo ennen kirjaakin, ja hän halusi nimenomaan lisätä ihmisten tietoisuutta syövästä sekä kannustaa tutkimuksiin. Mielikuva jääkiekkoilijoista on kova ja rohkea, mitä Olczyk muovaa puhumalla peloistaan ja heikkoudestaan syövän edessä. Kuvaukset eri tuntemuksista ja oireista ovat yksityiskohtaisia ja käsinkosketeltavia – lukija pystyy lähes itse kokemaan saman, mitä Olczyk kävi sytostaattihoidoissa läpi.
Sekä Olczykin että tämän perheen tunteet ja kokemukset välittyvät tekstistä aitoina ja peittelemättöminä – kirjan vahvuus onkin Olczykin brändääminen vahvaksi ja rohkeaksi juuri rehellisyytensä vuoksi.
Jääkiekko kaipaa lisää Olczykin kaltaisia esikuvia.
"Eddie Olczyk – Beating the odds on hockey and in life" ei ole saatavissa kotimaisista kirjakaupoista, mutta sen saa tilattua Suomeen esimerkiksi Amazonista.
Perry Lefko ja Eddie Olczyk (2019): Eddie Olczyk – Beating the odds on hockey and in life. Triumph books. 319s.
