Mikä yhdistää nuorta suomalaishyökkääjää Patrik Lainetta ja kokenutta venäläistähti Aleksandr Ovetškinia? Molemmat pelaavat tietenkin ammatikseen jääkiekkoa, mutta heidän sisällään palaa samanlainen sammumaton liekki maalien tekemisen suhteen.
Laine on noussut nopeasti NHL:n maalintekijöiden huipulle, ja 36 maalin tulokaskauden jälkeen suomalainen piti supertähti Ovetškinia varpaillaan. Laine upotti viime kaudella pelivälineen verkkoon 44 kertaa, eikä 49 maalia tehnyt Ovetškin jäänyt kauaksi.
Tällä kaudella suomalaiseen kohdistuvat odotukset eivät ole yhtään edelliskautta vähäisemmät. Kiekkoyleisö niin Suomessa kuin Pohjois-Amerikassakin on sanonut sen useasti ääneen: Maurice "Rocket" Richard Trophyn voitto. Suomalainen on varmasti itsekin asettanut alkavalle kaudelle korkeimmat mahdolliset tavoitteet.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Laineen kehitystä maalinteon saralla ja sitä, mitä vaatii, että suomalainen saavuttaisi himoitun 50 maalin rajapyykin ensimmäistä kertaa urallaan. Hyökkääjä ei ole kaukana nyky-NHL:ssä vaativaksi muodostuneesta tavoitteesta.
Laine otti viime kaudella hyökkäyspelaamisensa tuottavuudessa askeleen eteenpäin
Tilastot: Corsica. Huomioon on otettu hyökkääjät, jotka ovat pelanneet kauden aikana vähintään 500 minuuttia niin kaikissa pelitilanteissa kuin tasaviisikoinkin. Ylivoimalla huomioon on otettu hyökkääjät, jotka ovat pelanneet vähintään 100 ylivoimaminuuttia.
| Tilasto (2016−17, n = 366) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 36 | 1,65 | 0,8 | 16,47 |
| Sijoitus | 7. | 5. | 140. | 41. |
| Tilasto (2017−18, n = 379) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 44 | 1,95 | 1,09 | 20,73 |
| Sijoitus | 2. | 1. | 42. | 7. |
Heti tulokaskaudellaan Laine sijoittui maalintekijätilastoissa korkealle. Hän oli maalipörssin seitsemäs ja teki 60 minuuttia kohden viidenneksi eniten maaleja. Henkilökohtaista maaliodottamaa suomalainen loi yli keskitason, mutta jäi silti reilusti NHL:n kärjestä.
Toisella NHL-kaudellaan Jets-hyökkääjä teki peliaikaan suhteutettuna kaikista eniten maaleja ja oli ainoa lähelle kahden maalin rajaa päässyt pelaaja. Toiseksi sijoittunut Auston Matthews teki 1,82 maalia 60 minuuttia kohden.
Laine otti kaikki pelitilanteet huomioiden huomattavan askeleen eteenpäin hyökkäyspelinsä yleisessä tuottavuudessa. 60 minuuttia kohden hän loi henkilökohtaista maaliodottamaa 42:nneksi eniten ja laukoi seitsemänneksi eniten, kun edellisellä kaudella sijoitukset olivat 140. ja 41.
| Tilasto (2016−17, n = 352) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 21 | 1,22 | 0,5 | 13,03 |
| Sijoitus | 16. | 15. | 288. | 118. |
| Tilasto (2017−18, n = 367) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 22 | 1,26 | 0,7 | 16,9 |
| Sijoitus | 9. | 11. | 126. | 26. |
Tasaviisikoin Laineen kehitys numeroiden valossa ei ollut erityisen huomattavaa. Maaleissa hän murtautui kymmenen parhaan joukkoon ja jäi 60 minuuttia kohden tehdyissä maaleissa juuri kymmenen tehokkaimman hyökkääjän ulkopuolelle.
Maaliodottamaa hän tuotti 0,2 yksikköä tulokaskautta enemmän, mikä on askel oikeaan suuntaan. Eniten suomalainen petrasi laukausten tuottamisessa: 60 minuuttia kohden hän laukoi lähes neljä laukausta enemmän kuin edelliskaudella ja sijoittui 26:nneksi.
| Tilasto (2016−17, n = 199) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 8 | 2,49 | 1,38 | 30,5 |
| Sijoitus | 30. | 44. | 117. | 16. |
| Tilasto (2017−18, n = 212) | G | G/60 | ixGF/60 | iCF/60 |
| Lukema | 19 | 4,65 | 2,09 | 35,22 |
| Sijoitus | 1. | 1. | 48. | 8. |
Laineeseen kohdistuvat suuret odotukset myös ylivoimalla − niin kiekkoyleisön kuin joukkueenkin puolelta. Toisella kaudellaan suomalainen ottikin suuren harppauksen koko liigan tehokkaimmaksi ylivoimapelaajaksi. Hän teki eniten maaleja peliaikaan suhteutettuna ja lähelle samoja lukemia ylsi ainoastaan Nazem Kadri (4,38).
Lisäksi suomalainen laukoi runsaasti aiempaa enemmän, millä oli vaikutusta myös henkilökohtaisen maaliodottaman lisääntymisessä. Tällä kaudella Laineella olisi varaa lisätä laukaisutahtiaan, mutta se edellyttää myös muun ylivoimaviisikon panosta.
| Tilasto (2016−17) | Sh% | OZ% |
| Lukema | 16,15 | 54,81 |
| Sijoitus | 14. | 97. |
| Tilasto (2017−18) | Sh% | OZ% |
| Lukema | 14,47 | 56,87 |
| Sijoitus | 29. | 54. |
Debyyttikaudella Laine teki maaleja tasaviisikoin 16,15 prosentin tehokkuudella, mutta toisella kaudella suomalaisen laukaisutehokkuus putosi alle viiteentoista prosenttiin. Laineen hyökkäyspään aloitusten prosentuaalinen osuus kasvoi tulokaskaudesta yli kaksi prosenttiyksikköä. Aloitusten painottaminen hyökkäyspäähän onkin yksi edellytys suuriin maalimääriin Laineen kohdalla.
Mikäli Laine mukailee tulokaskautensa laukaisutehokkuutta tasaviisikoin ja pitää suoritustasonsa ylivoimalla yhtä korkealla, 50 maalin raja on täysin saavutettavissa. Ylivoimalla Laine nimittäin laukoi viime kaudella 26,39 prosentin tehokkuudella, kun ensimmäisellä kaudella tehokkuus oli 15,09 prosenttia.
Yksi tekijä maalimäärän kasvattamisessa liittyy suomalaisen saamaan peliaikaan. Viime kaudella hän pelasi tasaviisikoin keskimäärin 12,8 minuuttia ottelua kohden. Kokonaispeliaikaa kertyi Jets-hyökkääjistä kuudenneksi eniten ottelua kohden. Mikäli luottoa päävalmentaja Paul Mauricelta irtoaa aiempaa enemmän, se näkynee maalisarakkeessa.
Parannuskohteet kiinnittyvät erityisesti peliin tasaviisikoin − ylivoimalla jälki on tuhoisaa
Laineen tasakentällisin laukomat laukaukset (kuva vasemmalla) painottuvat erityisesti b-pisteen ympyröiden väliselle alueelle. Havainnekuvan perusteella suomalaishyökkääjä on päässyt laukomaan maalista katsottuna keskeltä − niin kaukaa kuin lähempääkin.
Laine pelaa oikeana laitahyökkääjänä, joten kuvan alue levittäytyy luonnollisesti vasenta puolta enemmän oikealle puolelle. Vasemmalla puolella laukaukset keskittyvät b-pisteen ympyrän kaaren tuntumaan. Kokonaisuudessaan suomalainen laukoo hyökkäysalueella laajalla säteellä.
Oikealla oleva kuva osoittaa, että Jets-hyökkääjän tekemät maalit painottuvat b-pisteiden väliin ja b-pisteen ympyröiden kaarille. Laineella ei ole tasakentällisin tiettyjä laukaisupaikkoja, vaan hän kykenee viimeistelemään kokonaisuudessaan ykkössektorin vaarallisimmilta alueilta.
50 maalia ajatellen Laineen tulisi viimeistellä aiempaa tehokkaammin maalin lähistöltä ja hieman kauempaa b-pisteiden välistä. Vasemmanpuoleinen kuva osoittaa, että laukaisupaikoille pääsemisessä ei ole ollut hankaluuksia.
Kun Laine oli tulokaskaudellaan jäällä tasaviisikoin, Jets loi laukauksia keskitasoa selvästi paremmalla tahdilla b-pisteen ympyröiden välisen kaistaleen alapuolelta. Sen sijaan maalin läheisyydestä laukauksia syntyi selvästi keskitasoa vähemmän niin maalin kulmalta kuin hieman kauempaa vasemmalta puolelta.
Sen lisäksi parantamisen varaa jäi oikean b-pisteen yläpuolelta tuotettujen laukausten suhteen. Koko ykkössektori huomioiden Jets ei tuottanut Laineen ollessa jäällä laukauksia liigan keskitasoon nähden hyvällä tahdilla kuin vain pienellä alueella ympyröiden välistä.
Toisella kaudella laukauksia tuli maalin edustalta edelleen selvästi alle keskitason, mutta oikealta puolelta niitä syntyi edelliskautta paremmalla tahdilla. Laineen maalipörssin voiton haaveita edesauttaisi se, että Laine ja hänen muu ketjunsa tuottaisi aiempaa tehokkaammalla tahdilla laukauksia laajalla säteellä erityisesti ykkössektorilta.
Yllä olevista kuvista on helppo osoittaa, mistä Laine ylivoimalla laukoo. Vasemmanpuoleinen kuva osoittaa, että suomalaishyökkääjän laukaisualue on laaja niin leveys- kuin pituussuunnassakin. Kun Laine pääsee tuttuun laukaisuasemaansa, on häntä vaikeaa puolustaa pois ja suomalainen tulittaa huonommastakin asennosta kohtia maalia.
Oikeanpuoleisesta kuvasta on havaittavissa, että Laineen ylivoimalla tekemät maalit painottuvat erityisesti b-pisteelle ja b-pisteen ympyrän alapuolelle. Viime kauden laukaisutahdilla Laine tuottaa takuuvarmasti ylivoimamaaleja NHL:n kärjen tasolla − ellei jälleen kaikista tehokkaimmin.
Suomalaisesta huippuvaarallisen tekee se, että sekä ranne- että lyöntilaukaus lähtevät terävästi ja pienestä tilasta. Jos Laine pääsisi aiempaa paremmin asettamaan laukauksensa b-pisteen päältä ja pienentämään etäisyyttä maaliin nähden, kylväisi hän yhä enemmän tuhoa.
Laine tarvitsee rinnalleen hyvän pelintekijän
Ennen kuin Paul Stastny saapui siirtotakarajalla vahvistamaan joukkuetta pudotuspeleihin, Laine pelasi enimmäkseen Nikolaj Ehlersin ja Bryan Littlen kanssa. Tulokaskaudellaan Laine pelasi hyökkääjistä Ehlersin kanssa toiseksi eniten ja Littlen kanssa kolmanneksi eniten.
Stastnyn saapumisen myötä Little väistyi Ehlersin ja Laineen keskushyökkääjän paikalta ja uusitun ketjun tulokset olivat tuotettujen laukausten suhteen aiempaa parempia. Stastnyn kanssa Ehlers ja Laine pääsivät laukomaan huomattavasti aiempaa enemmän maalin edustalta. Hänen kanssaan laukauksia syntyi enemmän sekä vasemmalta että oikealta puolelta maalia.
On syytä huomioida, että yhden kauden otoksesta ei voi muodostaa kaikenkattavaa johtopäätöstä, mutta viime kaudella Jetsin kakkosketju menestyi laukausten tuottamisen suhteen huomattavasti paremmin kuin aiemmin kauden aikana.
Stastny ja Little eivät eroa pelaajaprofiililtaan muuten kuin laukaisuvolyymin suuruuden osalta, mutta tulokset suomalaishyökkääjän tulokaskaudelta osoittavat, että tuolloinkaan Laine ja Ehlers eivät päässeet Littlen kanssa laukomaan läheltä maalia hyvällä tasolla.
Mark Scheifelen kanssa vastustajan maali oli tuotettujen laukausten muodossa uhattuna ykkössektorin alueella huomattavasti paremmin, mikä muodostui yhdeksi keskeiseksi eroksi kahden eri keskushyökkääjän johtaman ketjun välille.
Laineen pelaajaprofiili tulokaskaudelta osoitti, että Laine tarvitsi vierelleen hyvän pelintekijän, ja se pitää edelleen paikkaansa. Kahden edelliskauden osalta laukaisutahti maalin lähistöltä on ollut vaatimaton silloin, kun Laine, Ehlers ja Little ovat muodostaneet ketjun.
Mikäli suomalaishyökkääjä haluaa astua maalien tekemisen suhteen uudelle kymmenluvulle, on tasakentällisin päästävä maalin edustalle aiempaa paremmin ja säännöllisemmin. Se kasvattaisi maalinteon todennäköisyyttä erityisesti tasaviisikoin, vaikka Laine on osoittanutkin kykenevänsä viimeistelemään kauempaakin.
Tällä harjoituskaudella päävalmentaja Maurice on peluuttanut Lainetta pääasiassa Littlen ja Mathieu Perreault'n kanssa. Perreault'n pelaaminen painottuu Ehlersiä vahvemmin pelintekemiseen ja pelivälineen liikuttamiseen, joten Maurice hakenee kakkosketjun koostumukseen erilaista lähestymistapaa kuin aiemmin.
Littlen henkilökohtainen vaikutus (linkin kuvassa isolated) erityisesti maalin läheisyydessä tuotettujen laukausten kohdalla on selvästi NHL:n keskitasoa vähäisempi. Perrault'n vaikutus on taas huomattavasti Littleä suurempi ja hyökkääjä vaikuttaa laukausten tuottamiseen laajalla säteellä edistävästi.
Little ei vähennä Laineen maalimääriä, mutta on mahdollista, että kanadalainen jarruttaa suomalaishyökkääjän täyden maalintekopotentiaalin saavuttamista. Perrault'n mukaantulokaan ei välttämättä kohenna aiempia suorituksia.
Koska ykkössentteri Scheifele on lähes sementoitu Kyle Connorin ja Blake Wheelerin keskelle eikä Laine toistaiseksi syrjäytä Wheeleriä, tämän hetken pelaajamateriaalilla osa joukkueen kompromisseista kohdistuu kakkosketjuun.