Kuluva kesä oli Suomessa varsin helteinen. Antti Raannan nykyisessä kotikaupungissa Arizonan Glendalessä ilmasto on läpi vuoden varsin kuiva ja kuuma, joten Suomessa kesää viettäessään ei maalivahti saanut juurikaan vaihtelua shortsikeleihin.
Kesään kuului niin rentoutumista kotikaupunki Rauman maisemissa, ahkeraa harjoittelua kuin pikavisiitti Yhdysvaltoihin.
− Muutama kuukausi tuli Raumalla vietettyä ja toukokuussa piipahdin vielä uudestaan jenkeissä parin viikon ajan. Kävimme siellä läpi treenijuttuja ja muita tärkeitä pointteja kesän ajalle. Katsoimme kropan tilannetta kuntoon ja kävimme myös kuvauttamassa paikkoja. Kaikki näytti hyvältä, joten sain tuolloin alkaa tehdä punttijuttuja terveen papereilla, Raanta kertoo.
Kesän aikana vedetyt jääharjoitukset takasivat Raannalle laadukkaita laukauksia torjuttavaksi, sillä hän harjoitteli Turussa yhdessä monen muun NHL:ssä pelaavan suomalaisen kanssa.
− Turussa pääsin jäälle muiden änäriäijien kanssa. Mukana olivat muun muassa Rasmus Ristolainen, Patrik Laine, Mikko Koivu, Artturi Lehkonen ja Mikko Rantanen. Siellä oli hyvä vauhti ja tempo, se edesauttaa tulevaan kauteen.
Raannan ensimmäinen kausi Arizonan auringon alla oli kaikkea muuta kuin ehjä. Pieniä loukkaantumisia ja vammoja tuli tämän tästä ja otteluita kertyi tilille lopulta vain 47. Kyseessä oli silti tosin uran suurin yhden kauden pelimäärä, sillä aiemmissa seuroissa New York Rangersissa ja Chicago Blackhawksissa Raanta oli selvästi kakkosvahdin roolissa.
− Siinä oli sellaisia pieniä harmittavia vammoja, mitkä olisivat voineet ehkä jossain välissä muuttua vakavimmiksi, jos olisin vain pelannut ja pelannut. Otimme siinä siis vähän varman päälle, emmekä halunneet hajottaa kroppa enempää, Raanta valottaa.
Keho ja mieli huippukuntoon
Kuntoutusprosessien lisäksi oli tärkeää pitää henkinen puoli kunnossa, että itsestään sai revittyä kaiken mahdollisen irti niin fyysisessä kuin henkisessäkin valmistautumisessa.
− Loukkaantuneena sitä koetti tehdä parhaansa mukaan hommia jään ulkopuolella ja valmistautua siihen, että pääkoppa on kunnossa oman pelivuoron koittaessa. Tauon jälkeen ensimmäinen peli voi monesti mennä vähän yliyrittämiseksi. Yritin lähteä rakentamaan hommaa rauhassa, painottaen niitä juttuja, minkä avulla on ennenkin pärjännyt, Raanta pohtii.
Arizona Coyotesin johtoporras toivoo varmasti suomalaisen kropan pysyvän kunnossa, sillä Raanta on todella tärkeä palanen joukkuetta. Vaikka Coyotesin maalilla kävi viime vuonna monta yrittäjää, on suomalainen joukkueensa selvä ykkösvahti.
Viime kaudella pelaamissaan otteluissa hän osoitti kuuluvansa parhaimmillaan NHL:n eliittiin. Torjuntaprosentti 93,0 ja päästettyjen maalien keskiarvo 2,24 ovat kovia lukemia sarjan heikoimpiin lukeutuvassa joukkueessa.
Raanta tiedostaa itsekin odotukset ja omien kehityskohteiden eteen on tehty töitä.
− Veskarillahan tuo keskivartalon vahvuus on todella tärkeässä roolissa. Jalkoihin on myös hyvä saada lisää nopeutta ja voimaa. Niihin olen panostanut kesän aikana. Ainahan pelinluku ja muut menevät eteenpäin sitten pelaamisen kautta. Kroppa tuntuu nyt hyvältä ja voimaa on tullut hieman lisää.
− Tavoitteena on välttää viime kauden loukkaantumiset. Tappiot ja epäonnistumiset kuuluvat toki myös hommaan. Pääasia, että peruspaketti on hyvällä tasolla, hän summaa.
Jos on seurajohdolla odotuksia, on myös luottamusta. Tästä kertoo kolmen vuoden jatkosopimus, johon Raanta raapusti nimensä viime keväänä.
− Olihan se [jatkosopimus] iso juttu itselleni ja iso luottamuslause seurajohdolta. Pyrin vastaamaan siihen luottamukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Muutaman kerran olen tehnyt kahden vuoden sopimuksen ja yleensä vuoden jälkeen on jo kaupattu jonnekin. Toivottavasti saan tällä nyt sellaista jatkumoa.
Hellettä, skorpioneja ja Arizonan rauhaa
Raannan NHL-ura alkoi vuonna, kun hän sai sopimuksen Chicago Blackhawksiin. Kahden kauden jälkeen matka jatkui New Yorkiin. Viime vuonna itärannikon suurkaupungit jäivät taakse, ja matka jatkui länteen Kalifornian ja Meksikon tuntumassa sijaitsevaan Arizonan osavaltioon.
Muutos kiekkoarjessa on ollut huomattava.
− New Yorkissa oli usein parikymmentä toimittajaa odottelemassa treenien ja pelien jälkeen, mutta Arizonaan kun saavuin, niin ensimmäisenä päivänä taisi olla kolme toimittajaa paikalla. Se oli pieni yllätys. Voittoja kun tulee, niin paikalliset toki silloin kiinnostuvat ja joukkueen markkinointi helpottuu.
− Olen tosin pieneltä paikkakunnalta kotoisin, niin olen tottunut siihen, että saa olla aika rauhassa. Media ei ole koskaan ollut minulle ongelma. Silloin vastaillaan kysymyksiin, kun on sen aika, eikä kierrellä ja kaarrella. Teen ne hommat kunnialla ja pyrin olemaan rehellinen ja avoin, Raanta toteaa periaatteistaan.
Ensiaskeleista uudessa kotikaupungissa on nyt jo tovin aikaa ja sopeutuminen on sujunut hyvin. Raanta kuvaa nykyisiä asuinseutujaan ylistävin lausein.
− Onhan se aikamoinen paratiisi. Aurinko paistaa läpi vuoden ja kylmimpinä kuukausina saattaa olla silloinkin noin +20 astetta. Ympäristö on todella rauhallista ja kaupunki on levittäytynyt todella laajalle alueelle. Siinä saa rauhassa ajella kotiin aina pelien jälkeen ja käydä vaikka kaupassa. Kaupunki sopii elämäntyyliltään paremmin siihen, mihin olen nuoruudessani tottunut.
− Chicagon ja New Yorkin kun olen aiemmin jo kokenut, niin onhan tässä saanut aikamoisissa paikoissa urallaan jo pelata, Raanta kuvailee.
Jos suomalaiseen tyyliin pitää jotain negatiivista nostaa tikunnokkaan, niin se löytyy paikallisesta faunasta. Törmäykseen epämiellyttävien vieraiden kanssa pystyy tosin nyt suhtautumaan jo huumorilla.
− Pieniä skorpioniongelmia meillä oli aiemmin vuokrakämpässämme. Niitä alkoi olla sen verran paljon, että muutimme kerrostaloasuntoon loppukaudeksi. Nyt olemme katselleet tässä asuntoja jonkin verran. Rantakäärme ei ole kovin iso paha, kun miettii kuinka erilainen eläinkunta siellä päin on Suomeen verrattuna, Raanta nauraa.
Kroppa on toivottavasti aiempaa paremmassa kunnossa, sää ja asuminen ovat kuosissa ja muu joukkue maalivahdin edessä vaikuttaa myös lupaavalta.
− Nyt tuli muutama uusi äijä sisään, mutta pakisto pysyi lähes koskemattomana. Nuoret ovat taas rahtusen kokeneempia. Meillä on hyvä aihio siinä kasassa. Tärkeä alku kauteen olisi hyvä, jotta saisimme lumipallon vierimään oikeaan suuntaan, eikä homma alkaisi, kuten viime kaudella.
− Viime kauden lopulla peli kulki hienosti, enkä näkisi, että siihen tulee kovinkaan isoja muutoksia. Omalla kohdalla ei ole niin merkitystä, saako pelata 50 tai 60 peliä. Kun olisi mieluummin voittoja enemmän kuin tappioita, niin se yleensä riittää, Raanta linjaa.