Palkkakaton kanssa kamppailevat NHL-seurat ovat vuosien saatossa tehneet omituisia sopimuksia, joista joudutaan kärsimään vielä vuosienkin kuluttua. Tässä jutussa ei oteta kantaa olemassa olevien sopimusten onnistumiseen, vaan nostetaan esille erikoisimmat esimerkit sopimusten ulosostoista ja palkkojen pidätyksistä pelaajakauppojen yhteydessä.
Pitkiä ja epäonnistuneita sopimuksia
Vuonna 2000 varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana varatun Rick DiPietron sopimus on ehkä tunnetuin esimerkki epäonnistumisesta. New York Islanders teki syksyllä 2006 viikko ennen yhdysvaltalaistorjujan 25-vuotissyntymäpäivää 15 vuoden sopimuksen 4,5 miljoonan dollarin vuosiansiolla.
DiPietro pelasi kuitenkin vain kaksi kokonaista kautta. Kaudesta 2008−09 eteenpäin NHL-otteluita kertyi yhdessä kaudessa parhaimmillaan 26 ja viimeiseksi jääneellä kaudella 2012−13 enää kolme. Kesällä 2013 Islanders osti pitkän sopimuksen ulos, mutta keväällä 2014 peliuransa lopettanut DiPietro saa Islandersista 1,5 miljoonan dollarin vuosipalkkaa vielä kymmenen vuoden ajan.
NHL:n varaushistorian toinen varaustilaisuuden ensimmäisenä poimittu maalivahti tienaa sopimuksensa ulosostosta yhteensä 14 miljoonaa dollaria. Peliuransa jälkeen DiPietro on siirtynyt radiojuontajaksi.
Suomalaisittain tutuin vastaava esimerkki on Ville Leinon sopimus Buffalo Sabresin kanssa. Taitava hyökkääjä pelasi läpimurtokautensa 2010−11 ja teki vapaana agenttina Sabresin kanssa kuuden vuoden sopimuksen 4,5 miljoonan keskimääräisellä vuosiansiolla.
Leino ei kuitenkaan missään vaiheessa Sabresissa onnistunut. Ensimmäinen kausi tuotti kahdeksan maalia ja 25 pistettä 71 ottelussa. Toisella kaudella Leino pelasi vain kahdeksan peliä lonkkavamman vuoksi ja jäi kolmannella kaudellaan ilman maaleja 58 pelissä.
Sabres osti sopimuksen ulos kesällä 2014, ja Leino tienaa kauden 2019−20 loppuun asti yli miljoona dollaria vuodessa. NHL-sopimuksensa päätyttyä keskushyökkääjä palasi Eurooppaan ja pelasi kolmen kauden aikana KHL:ssä, NLA:ssa ja SHL:ssä. Kauden 2016−17 jälkeen Leino lopetti peliuransa ja siirtyi muotialalle.
keväällä 2014 peliuransa lopettanut DiPietro saa Islandersista 1,5 miljoonan dollarin vuosipalkkaa vielä kymmenen vuoden ajan.
Leinon lisäksi Sabresin budjettia rasittaa Christian Ehrhoffin kesällä 2014 ulosostettu sopimus. Saksalaispuolustajan vuosipalkka on pienempi, mutta kokonaiskustannus lähes viisi miljoonaa dollaria isompi, koska Ehrhoff saa Sabresilta palkkaa peräti kauden 2027−28 loppuun asti.
Philadelphia Flyers on kärsinyt vuosia maalivahtiongelmista ja on tällä kaudella peluuttanut peräti seitsemää eri maalivahtia − lisäksi hiljattain hankittu Cam Talbot odottaa omaa torjuntavuoroaan. Palkkaa seura on kuitenkin maksanut vielä yhdelle maalivahdille, sillä Ilja Bryzgalov saa Flyersilta yli puolitoista miljoonaa vuodessa kauden 2026−27 loppuun asti ja yhteensä 23 miljoonaa dollaria 14 vuoden aikana.
Kesällä 2011 Flyers teki Bryzgalovin kanssa yhdeksän vuoden ja lähes 42 miljoonan dollarin sopimuksen, mutta venäläistorjuja pelasi sopimuksestaan vain kaksi ensimmäistä kautta. Flyersista lähdettyään Bryzgalov pelasi vielä yhteensä 40 ottelua Edmonton Oilersin, Minnesota Wildin ja Anaheim Ducksin riveissä. Peliuransa Bryzgalov kuitenkin lopetti jo keväällä 2015.
Jälleenrakennuksen viime kaudella aloittanut New York Rangers kantaa vielä taakkaa kahdestakin ulosostetusta sopimuksesta. Kesällä 2011 Rangers nappasi vapaiden agenttien markkinoilta Brad Richardsin yhdeksän vuoden ja yhteensä 60 miljoonan dollarin sopimuksella.
heti ulososton jälkeisellä kaudella 2014−15 Richards kävi voittamassa Stanley Cupin Chicago Blackhawksin kanssa ja lopetti uransa vuotta myöhemmin.
Konkarihyökkääjä ei suoranaisesti epäonnistunut Rangersissa mutta ei onnistunutkaan − paitsi kevään 2012 pudotuspeleissä. Kolmen kauden jälkeen seura osti sopimuksen ulos, mutta maksaa yli miljoona dollaria vuodessa kauden 2025−26 loppuun asti. Yhteensä Richards saa 12 vuoden aikana palkkaa yli 20 miljoonaa dollaria.
Kaiken lisäksi heti ulososton jälkeisellä kaudella 2014−15 Richards kävi voittamassa Stanley Cupin Chicago Blackhawksin kanssa ja lopetti uransa vuotta myöhemmin Detroit Red Wingsissä.
Samana kesänä, kun Richardsin sopimus ostettiin ulos, Rangers teki kuuden vuoden ja yhteensä 33 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen 30-vuotiaan puolustajan Dan Girardin kanssa.
Seuralla oli jo monen vuoden kokemus Girardista, mutta kolmen kauden jälkeen konkaripuolustajan uran pisin sopimus ostettiin ulos.
Rangers maksaa edelleen Girardille palkkaa yli miljoonan vuodessa kauden 2022−23 loppuun asti. Lisäksi ulosostettu sopimus vaikuttaa palkkakattoon tällä ja ensi kaudella yli kolme ja puoli miljoonaa dollaria sekä kausilla 2020−23 vielä yli miljoona dollaria. Tällä hetkellä Girardi pelaa Tampa Bay Lightningissa edullisemmalla sopimuksella, joka päättyy tähän kauteen.
Jopa laadukkaana organisaationa tunnettu Lightning on tehnyt oman virhearvionsa. Kauden 2009−10 alusta astui voimaan tuolloin 29-vuotiaan Vincent Lecavalierin 11-vuotinen sopimus, jonka seura kuitenkin osti ulos jo neljän kauden jälkeen.
Vuoden 1998 ykkösvaraus teki vielä viiden vuoden sopimuksen Flyersin kanssa, mutta lopetti uransa kesällä 2016. Palkkaa Lecavalier saa Lightningilta lähes kaksi miljoonaa dollaria vuodessa kauteen 2026−27. Yhteensä Lightning maksaa entiselle kapteenilleen yli 32 miljoonaa dollaria 14 vuoden aikana, mutta palkkakattoon tämä ei vaikuta.
Sen sijaan Lightningin palkkakattoa kuluttaa lähes kahden miljoonan dollarin verran tämän ja ensi kauden ajan Matthew Carlen kesällä 2016 ulosostettu sopimus. Uransa pari vuotta sitten lopettanut yhdysvaltalaispuolustaja saa vielä tämän ja ensi kauden ajan Lightningilta palkkaa saman verran kuin sopimuksensa kuluttaa palkkakattoa.
Brayden Pointin jatkosopimusta neuvotellessaan GM Julien BriseBois saattaa parikin kertaa miettiä edeltäjänsä Steve Yzermanin motiiveja Carlen hankintaan sekä ennen kaikkea peliliikkeitä, joilla saisi kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat kulut mahtumaan palkkakaton alle.
Columbus Blue Jacketsin suomalais-GM Jarmo Kekäläinen kärsii tänä päivänä yhdestä omasta ja yhdestä edeltäjänsä Scott Howsonin virhearvioinnista. Kesällä 2014 Kekäläinen vaihtoi R.J. Umbergerin tehokkaampaan Scott Hartnelliin, jolla oli tuolloin vielä viisi kautta jäljellä sopimuksestaan, jonka keskimääräinen vuosiansio oli 4,75 miljoonaa dollaria.
Kahdella ensimmäisellä kaudellaan Hartnell oli Blue Jacketsin parhaita maalintekijöitä ja pistemiehiä, mutta kolmas kausi oli selvästi heikompi, mikä johti sopimuksen ulosostoon kesällä 2017.
Hartnell saa Blue Jacketsilta 1,25 miljoonan dollarin vuosipalkkaa kauden 2020−21 loppuun asti. Palkkakattoon kanadalaishyökkääjän sopimus vaikuttaa tällä kaudella kolme miljoonaa dollaria ja yhteensä kaksi ja puoli miljoonaa kahdella seuraavalla.
Columbus Blue Jacketsin suomalais-GM Jarmo Kekäläinen kärsii tänä päivänä yhdestä omasta ja yhdestä edeltäjänsä virhearvioinnista.
Blue Jackets teki venäläispuolustaja Fedor Tjutinin kanssa kuuden vuoden ja yhteensä 27 miljoonan dollarin jatkosopimuksen alkaen kaudesta 2012−13. Kekäläinen katseli edeltäjänsä ratkaisua kolme täyttä kautta, kunnes osti Tjutinin sopimuksen ulos kesällä 2016.
Tjutin saa lähes puolentoista miljoonan dollarin palkkaa ensi kauden loppuun asti. Saman verran sopimus vaikuttaa myös joukkueen palkkakattoon. Ensi kauden osalta kaksikon ulosostetut sopimukset kuluttavat Blue Jacketsin palkkakattoa 2,7 miljoonaa dollaria. Tjutin on viimeksi pelannut joukkueen riveissä kaudella 2015−16 ja Hartnell vielä sitä seuraavalla kaudella.
Uusi työehtosopimus ei merkittävästi parantanut tilannetta
NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n välinen uusi työehtosopimus otettiin käyttöön työsulkukauden 2012−13 myötä, ja esimerkiksi DiPietron kaltaiset jättisopimukset estettiin lyhentämällä sopimuksen maksimipituus kahdeksaan vuoteen seuran omille pelaajille ja seitsemään vuoteen vapaille agenteille.
Viime kausina seurat ovat kuitenkin edelleen epäonnistuneet myös lyhyempien sopimusten kanssa.
Washington Capitals teki Aleksandr Sjominin kanssa kaksi kahden vuoden ja kaksi vuoden sopimusta, mikä piti venäläistaiturin suoritustason terävänä. Tehokkaan työsulkukauden jälkeen Carolina Hurricanes lähti erilaisella strategialla liikkeelle ja kiinnitti Sjominin viideksi kaudeksi seitsemän miljoonan dollarin vuosiansiolla, mutta heikkojen esitysten myötä sopimus ostettiin ulos jo kahden kauden jälkeen.
Niinpä Hurricanes maksaa Sjominille palkkaa kauden 2020−21 loppuun asti yhteensä 14 miljoonaa dollaria eli lähes kaksi ja puoli miljoonaa dollaria kautta kohden. Saman verran Sjominin sopimus kuluttaa myös joukkueen palkkakattoa.
Toistaiseksi Hurricanesilla ei ollut huolta palkkakatosta, mutta Sebastian Aho saa ensi kaudeksi ison palkankorotuksen, eikä joukkueella ole vielä muita maalivahteja kiinnitettynä ensi kaudeksi kuin farmiin lähetetty Scott Darling, jonka kohdalla on huhuttu taas uudesta sopimuksen ulosostosta.
New Jersey Devils teki kesällä 2014 viiden vuoden ja yhteensä 25 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen tuolloin 32-vuotiaan Mike Cammallerin kanssa. Pienikokoinen kanadalainen pelasi Devilsissä kaksi tehokasta kautta, mutta heikomman kauden 2016−17 jälkeen sopimus ostettiin ulos.
Devils maksaa Cammallerille palkkaa yli puolitoista miljoonaa dollaria vuodessa kauden 2020−21 loppuun asti ja kantaa saman verran taakkaa myös palkkakatossaan. Devilsillä onkin monta isoa jatkosopimusta tehtävänään Cammallerin ulosostetun sopimuksen vielä vaikuttaessa joukkueen talouteen.
Kesällä 2016 Calgary Flames kiinnitti yli 30-vuotiaan Troy Brouwerin neljäksi kaudeksi 4,5 miljoonan dollarin keskimääräisellä vuosiansiolla, mutta konkarihyökkääjän tehot romahtivat Flames-paidassa.
Kahden kauden jälkeen sopimus ostettiin ulos viime kesänä, mutta Brouwer saa puolitoista miljoonaa dollaria palkkaa vuodessa vielä kolmen täyden ajan. Ulosostettu sopimus vaikuttaa myös palkkakattoon samalla summalla ja saman ajan, mikä hankaloittaa Flamesin entisestään tiukkaa tilannetta.
Keskinkertainen hyökkääjä ja kiekkokiertolainen Benoit Pouliot lähes kolminkertaisti edellisen kauden tienestinsä tehdessään Edmonton Oilersin kanssa viiden vuoden ja yhteensä 20 miljoonan dollarin sopimuksen.
Ensimmäisellä Oilers-kaudellaan Pouliot teki yhden kauden maaliennätyksensä ja toisella kaudellaan syöttöpiste-ennätyksensä, mutta kolmannella kaudella tehot romahtivat. Kesällä 2017 Oilers osti sopimuksen ulos, mutta Pouliot saa lähes puolitoista miljoonaa dollaria palkkaa kauden 2020−21 loppuun asti.
Ulosostetulla sopimuksella on sama vaikutus myös joukkueen palkkakattoon, mikä osaltaan vaikeuttaa sekasortoisen organisaation toimintaa.
Pelaajakauppojen yhteydessä tehdään isoja palkanpidätyksiä
Dion Phaneuf pelasi Ottawa Senatorsissa kolmen kauden aikana yhteensä 154 runkosarjapeliä. Viime kaudella Senators kauppasi konkaripuolustajan Los Angeles Kingsiin ja osana kauppaa maksaa tämän palkasta 1,75 miljoonaa dollaria. Aktiivisista sopimuksista vain kahdessa on suurempi palkanpidätyssumma.
Erikoisinta on kuitenkin se, että Senatorsin Phaneufille maksama palkka on joukkueen puolustajien osalta toiseksi suurin summa. Vain Cody Ceci tienaa nykypuolustajista enemmän, ja hänkin on ollut kauppahuhujen kohteena.
Palkanmaksu Phaneufille kestää kauden 2020−21 loppuun asti, ja Ceciä lukuun ottamatta nykypuolustajien sopimukset kestävät vähintään ensi kauden loppuun. On siis teoreettinen mahdollisuus, että siirtorajan jälkeen tai ensi kaudella Senatorsin kovapalkkaisin puolustaja pelaa eri joukkueessa.
Senatorsin palkkakattoa kuluttaa lisäksi tämän kauden ajan 2,5 miljoonan dollarin verran Alexandre Burrowsin ulosostettu sopimus. Senators hankki kokeneen ja kyseenalaisista otteistaan tunnetun konkarin Vancouver Canucksista helmikuussa 2017 ja antoi vaihdossa lupaavan ruotsalaishyökkääjän Jonathan Dahlénin.
Penguins kauppasi Brassardin jo eteenpäin, joten Golden Knights helpottaa tällä hetkellä Florida Panthersin palkkakattoa, ja huhujen mukaan Brassard sekä osa tämän palkkavastuusta vaihtaisi osoitetta vielä tämän kauden aikana.
Burrows ehti pelata Senatorsissa puolitoista kautta, minkä aikana ”suurimmaksi” saavutukseksi jäi kymmenen ottelun pelikielto kanadalaisen potkittua polvella jäässä maannutta Taylor Hallia päähän. Viime kesänä Senators osti sopimuksen ulos, mutta palkkakattoon sopimus vaikuttaa vielä tämän kauden ajan. Lisäksi Burrows saa palkkaa yhteensä yli puolitoista miljoonaa dollaria tältä ja ensi kaudelta.
Voimassaolevista sopimuksista suurinta palkanpidätystä maksaa Vegas Golden Knights Derick Brassardille, joka ei koskaan pelannut peliäkään silloisen tulokasjoukkueen riveissä. Viime kauden siirtorajalla Pittsburgh Penguins hankki Brassardin Senatorsista, mutta kierrätti tämän Golden Knightsin kautta saadakseen sopimuksen mahtumaan palkkakattoon.
Golden Knights otti Brassardin viiden miljoonan dollarin sopimuksesta kantaakseen 40 prosenttia eli kaksi miljoonaa dollaria. Penguins kauppasi Brassardin tällä kaudella jo eteenpäin, joten Golden Knights helpottaa tällä hetkellä Florida Panthersin palkkakattoa, ja huhujen mukaan Brassard sekä osa tämän palkkavastuusta vaihtaisi osoitetta vielä tämän kauden aikana.
Boston Bruins hankki Matt Beleskeyn vapaana agenttina kesällä 2015, mutta heivasi konkarihyökkääjän viime kaudella New York Rangersiin osana Rick Nash -kauppaa. Bruins kuitenkin pidätti puolet Beleskeyn palkasta eli 1,9 miljoonaa dollaria, mikä on aktiivisopimuksista suurin pidätysprosentti sekä toiseksi suurin palkkasumma.
Kyseisellä summalla 30-vuotias kanadalainen on Bruinsin kuudenneksi eniten tienaava hyökkääjä, vaikka on viimeksi pelannut Bruins-paidassa marraskuussa 2017, ja kahden viime kauden aikana pelejä on kertynyt AHL:ssä selvästi enemmän kuin NHL:ssä.
Toronto Maple Leafs kauppasi tähtihyökkääjänsä Phil Kesselin Penguinsiin kesällä 2015 eli yhdysvaltalainen ehti pelata kahdeksan vuoden ja kahdeksan miljoonan dollarin sopimuksestaan Maple Leafsissa vain yhden kauden.
Lisäksi Maple Leafs pidätti Kesselin palkasta 15 prosenttia eli 1,2 miljoonaa. Kesselin sopimus yltää kauden 2021−22 loppuun asti eli Maple Leafs maksaa yhteensä 8,4 miljoonaa dollaria pelaajalle, joka on jo voittanut kaksi Stanley Cupia yhdessä Itäisen konferenssin pahimmista kilpailijoista.
Palkkakaton kanssa painivalla Maple Leafsilla taitaisi olla yli miljoonalle dollarille parempaakin käyttöä kuin auttaa vastustajaa.
Itse asiassa kolme viimeisintä Stanley Cup -voittajaa Capitals, Penguins ja Blackhawks ovat osanneet rakentaa kokoonpanonsa ilman sopimusten ulosostoa tai merkittäviä palkanpidätyksiä.
Blackhawks on tosin pulassa veteraanien kalliiden ja pitkien sopimusten kanssa, eikä Penguinsilla ole juuri tulevaisuuden lupauksia, mutta muilta osin sopimuspolitiikka on ollut onnistunutta.
Lähde: CapFriendly