Anaheim Mighty Ducksin lakaistessa vanhoja profiilihyökkääjiään ulos kokoonpanostaan on nuori, 22-vuotias, Joffrey Lupul noussut joukkueen hierarkiassa ripeästi kohti huippua. Kauden aloittaneesta - jo silloin kapeasta - hyökkääjämateriaalista lähtöpassit ovat saaneet muiden mukana Sergei Fedorov ja Petr Sykora. Kokeneiden profiilipelaajien poistuminen joukkueen vahvuudesta on siirtänyt vastuun otteluiden ratkaisemisesta entistä enemmän Joffrey Lupulin ja Teemu Selänteen harteille.
Raakile
Toisen kautensa NHL:ssä aloittanut Lupul on Mighty Ducksin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2002. Kaudeksi 2003-2004 suoraan WHL:n Medicine Hat Tigersista maailman kovimpaan jääkiekkoliigaan noussut Lupul nakutti tulokaskaudellaan tehot 13+21=34. Mighty Ducksissa samoihin pistemääriin tulokaskaudellaan on yltänyt ainoastaan Paul Kariya. Viime kauden (2004-2005) "Lupes" pelasi NHL:n työsulun vuoksi Anaheimin farmissa, Cincinnati Mighty Ducksissa.
Kuluvan kauden Lupul aloitti räväkästi nakuttamalla 40 ottelussa pisteet 15+19=34. Lukema oikeuttaa toiseen sijaan joukkueen sisäisessä pistepörssissä. Sen sijaan Lupulin teholukema (0) oikeuttaa joukkueen sisällä sijalle 18 muiden profiilihyökkääjien, Teemu Selänteen ja Andy McDonaldin lukemien ollessa +13.
Päävalmentaja Randy Carlyle kehuu Lupulia loistavasta työmoraalista lisäten kuitenkin, että Lupulin täytyy pystyä vielä parantamaan pelaamistaan puolustuspäähän. Kyse ei ole siitä, etteikö Lupulin asenne puolustamista kohtaan olisi kohdallaan, vaan hän ei yksinkertaisesti ole vielä oppinut puolustamaan.
Edmontonin liepeillä Fort Saskatchewanissa syntynyt Lupul profiloituu ennen kaikkea maalintekijäksi. Lupul laukoo kovaa ja nopeasti, mutta mikä tärkeintä, Lupul laukoo usein. Kuluvalla kaudella Lupul on laukonut kiekon maalia kohti 162 kertaa 40 ottelussa. Siis noin 30 laukausta enemmän kuin joukkueen toiseksi ahnein laukoja, Teemu Selänne. Negatiiviselta kantilta sen sijaan voidaan sanoa, ettei 162 kertaa kohti maalia ole paljonkaan kun otetaan huomioon maalin ohi ammutut kiekot. Lupul ampuu asennosta kuin asennosta ja mistä sektorista tahansa - mieluummin kovaa kuin tarkasti. Mighty Ducksin valmentaja, Randy Carlyle, ei valita; sen sijaan Carlyle kannustaa Lupulia ampumaan vielä entistäkin hanakammin kaikista kulmista.
Anaheimissa oikean laitahyökkääjän pelipaikkaa pelaavaa, oikealta ampuvaa laitahyökkääjää ei voi olla vertaamatta Teemu Selänteeseen. Lupul on joutunut paitsi lukemaan vertailua mediasta, myös vertaamaan itseään Anaheimin historian parhaaseen maalintekijään.
- Yritän ottaa oppia kokeneista maalintekijöistä, kuten Teemu Selänne. Taitomme ovat kuitenkin hiukan eri sorttia. En ole niin ketterä luistimilla enkä yhtä näppärä kiekon kanssa, joten minun täytyy käyttää kokoani ja hakea laukaisupaikkaa aggresssiivisemmin, kertoo Lupul ocregister.com:n Steve Bisheff:lle.
Tulevaisuuden supertähti?
Kulmikkaasti luisteleva ja kovakouraisesti kiekkoa käsittelevä, 190 senttinen ja 100 kiloinen laituri ei ole erityisen näyttävä pelaaja, eikä siksi ole herättänyt ansaitsemaansa kiinnostusta suuren yleisön keskuudessa. Juniorivuosinaan AMHL:ssa Joffrey Lupul tehtaili heikon Fort Saskatchewanin kyläjoukkueen riveissä lähes kolmen pisteen ottelutahdilla. Kotikaupungin joukkueesta Lupul siirtyi ennen seitsemättätoista syntymäpäiväänsä WHL-liigan Medicine Hat Tigersiin. Kaudella 2001-2002 "Lupes" puhkesi kukkaan Medicine Hat:n riveissä keräten 72 ottelusta tehopisteet 56+50=106.
Lupulin esitykset kyseisellä kaudella riittivät herättämään jokaisen NHL-joukkueen scouttiarmeijan mielenkiinnon ja mies varattiinkin koko varaustilaisuuden seitsemäntenä. Ennen Lupulia olivat menneet vain sellaiset superlupaukset kuten Rick Nash, Kari Lehtonen ja Jay Bouwmeester.
Nykyjääkiekon standardein vielä juniori-ikäinen Joffrey Lupulin parhaat vuodet ovat vielä kaukana edessä. Pudotuspelipaikkaa hyvistä taisteluasemista jahtaavan Mighty Ducksin riveissä Joffrey on kuitenkin toisen hyökkäävän ketjun laiturina oudossa tilanteessa. Anaheimilaisten materiaalista ei riitä kakkosketjun keskushyökkääjäksi NHL:n huipputasolle vaadittavaa pelaajaa. Kehittyäkseen maailmanluokan maalintekijäksi Lupulilla on tarvittavat ominaisuudet, mutta Lupulin tyyppinen sniper tarvitsee rinnalleen jatkuvan tarjoilun. Laadukkaan tarjoilun puuttuminen nostaakin Lupulin maalisaldon arvoa entisestään.
Kuluvalla kaudella Lupul on kunnostautunut tiukan paikan pelaajana. Miehen 15 maalista seitsemän on syntynyt joukkueen ollessa tasoissa vastustajan kanssa. Viimeisen viiden minuutin aikana Lupul on osunut kahdeksan kertaa. Tilastot vakuuttavat lukijan uskomaan, että nuoren miehen paineensietokyky on kohdallaan. Juuri näitä ominaisuuksia "Lupes" tarvitsee havitellessaan paikkaa maailman maalitykkien eliitissä.
