Runkosarjan viimeinen kuukausi tarjosi jännittäviä hetkiä erityisesti etelässä, jossa taistelu kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta sekä suoraan säilymiseen oikeuttaneesta kahdeksannesta sijasta jatkuivat aina päätöskierrokselle asti. Pohjoisessa sen sijaan Diskoksen lohkovoitto ratkesi käytännössä jo muutama kierros ennen loppua, eikä pudotuspelipaikoistakaan käyty enää kunnon taistelua. Näin viimeisten kierrosten jännitysmomenteiksi jäivät playoffeissa kotietuun oikeuttavan kakkossijan kohtalo sekä karsimaan joutuvien joukkueiden keskinäinen järjestys.
Pudotuspelit alkavat lohkojenvälisillä puolivälierillä keskiviikkona. Jatkoon selviää kahdella voitolla. Ensi viikolla ovat vuorossa välierät, joiden voittajat pääsevät mukaan Mestiksen karsintasarjaan.
Putoamiskarsintojen lohkojenväliset otteluparit aloittavat pelinsä lauantaina. Sarjapaikka varmistuu kahdella voitolla, ja hävinneiden kohtalona on karsintasarjan pelaaminen yhdessä kakkosdivisioonan kärkiryhmien kanssa.
Etelässä huikea vääntö playoff-paikoista
Taistelu etelälohkon kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta jatkui uskomattoman tasaisena loppuun asti. Ennen runkosarjan päätöskierrosta oli peräti viidellä joukkueella mahdollisuus päästä sijoille 3-4. Kolmanneksi selvisi lopulta naantalilainen VG-62 ja neljänneksi perinteikäs tamperelaisseura KOO-VEE. Jokipoikien ohella suosikkina kauteen lähtenyt viimekautinen Mestis-karsija SaPKo putosi näin yllättäen pudotuspeleistä.
Myös suoraan säilymiseen oikeuttavasta kahdeksannesta sijasta taisteltiin viimeiselle kierrokselle asti. Helmikuussa taistelemaan herännyt Ketterä otti vierasvoiton pudotuspelipaikkaa tavoitelleesta Titaaneista ja nousi pisteellä ohi viimeisen pelinsä hävinneen VT-HT:n pudottaen raumalaiset näin karsintapeleihin PePo HC:n seuraksi.
1. Jokipojat
Tammikuussa takellellut joensuulaisjoukkue piristyi tosipelien lähestyessä ja pelasi erinomaisen helmikuun: 7 ottelua, 7 voittoa. Asennetta Jokipojilla riitti loppuun asti, vaikka runkosarjan voitto oli ollut selvä jo pitkään. Niinpä pohjoiskarjalaiset veivät etelälohkon voiton hurjalla 1,81 pisteen ottelukohtaisella pistekeskiarvolla.
| lähikuva Jokipojat teki tulosta sekä kaukalossa että paperilla
[lue lisää] |
Helmikuun alussa Jokipoikien maalinteko hieman takelteli. WarKis kaatui rutiininomaisin 4-1-lukemin ja Titaaneista irtosi voitto minimalistisesti 1-0. Tämän jälkeen joensuulaiset löysivät tarvittavan rentouden ja innostuivat jälleen latomaan maaleja tuttuun tahtiinsa. Viidessä viimeisessä pelissään Jokipojat teki vähintään viisi maalia jokaisessa.
Hyökkäyksessä on ratkaisijoita löytynyt laajalla rintamalla. WarKiksesta tullut Jani Keränen on päässyt joukkueeseen mukavasti sisälle, ja ykkösketjun laituri Mikko Vannisen paluu loukkaantumisen jäljiltä kaukaloon kasvattaa potentiaalisten ratkaisijoiden joukkoa entisestään. Joukkueen parhaat pistemiehet runkosarjassa olivat Sami Puruskainen (24+39=63) ja Mikko Kinnunen (16+42=58), jotka miehittivät myös etelälohkon pistepörssin kaksi ensimmäistä sijaa. Maalivahdit Marko Mäkkeli ja Pekka Mäkitalo ovat saaneet tasaisesti peliaikaa. Mäkkeli on Jokipoikien ykkösvahti komealla torjuntaprosentilla 94,90, mutta myös Mäkitalon lukema 91,90 kestää vertailun.
Pudotuspelit: Jokipojat kohtaa playoffien ensimmäisellä kierroksella Kuusamon Pallo-Karhut. Ottelupari on etukäteen ajatellen pudotuspelien selvin. Jokipojilla ei pitäisi olla vaikeuksia päästä toiselle kierrokselle, ja myös välieriin joensuulaiset lähtevät suosikkeina vastustajasta riippumatta.
2. HeKi
Heinolan Kiekko varmisti runkosarjan kakkossijansa jo hyvissä ajoin, mutta jatkoi silti helmikuussa hyviä otteitaan. Joukkue hävisi runkosarjan päätöskierroksilla vain kahdesti, vaikka merkittävää panosta ei peleissä enää ollutkaan. Alkusyksyn lamaa lukuun ottamatta HeKi pelasi erittäin vahvan runkosarjan.
Helmikuussa HeKi kärsi yhden odotetun ja yhden yllättävän tappion: Jokipojat oli kotihallissaan itähämäläisille liian kova pala, mutta toiseksi viimeisen kierroksen kotitappio PePolle menee löysäiilyn piikkiin. Häviöstä sisuuntunut HeKi olikin päätöskierroksella liikkeellä huomattavasti kovemmalla asenteella ja murskasi niukalla 0-1-vierasvoitollaan SaPKon pudotuspelihaaveet. Muista helmikuun onnistumisista komein oli selkeä 1-7-voitto sarjakolmoseksi yltäneen VG-62:n vieraana.
Joulutauon jälkeen hyvään iskuun päässyt Janne Sinkkonen oli HeKin ykköshyökkääjä myös helmikuun peleissä. Samalla hän nousi joukkueen sisäisen pistepörssin selkeään voittoon. 29 ottelussa syntyivät tehot 17+22=39. HeKin omista kasvateista Tomi Inkinen teki läpimurron Suomi-sarja-tasolla komeilla tehoilla 11+19=30. Inkisen, Jani Tossavaisen ja Petri Pyhäjärven muodostama junnukenttä pelasi muutenkin vahvasti koko kauden.
Pudotuspelit: HeKin vastustajaksi puolivälierissä asettuu pohjoislohkon kolmonen Raahe-Kiekko. Parempi puolustuspelaaminen kääntää kahden tehokkaasti hyökkäävän joukkueen kohtaamisen todennäköisesti HeKin eduksi.
3. VG-62
Kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta käydystä keskikastin välienselvittelystä selvisi voittajana sarjaan keväällä noussut VG-62. Joukkue kaatoi tehokkaalla pelillään pahimmat vastustajansa ja ylsi runkosarjassa kolmannelle tilalle. Saavutus on ennakko-odotuksiin nähden loistava, ja VG-62 lieneekin koko kauden positiivisin yllättäjä etelälohkossa.
Naantalilaiset onnistuivat helmikuussa voittamaan kaikki pahimmat vastustajansa. KOO-VEE ja SaPKo kaatuivat yhden maalin erolla vieraskentällä, ja kotiotteluissa WarKista ja Titaaneja vastaan VG-62 murjoi taululle tylyt lukemat. Runkosarjan lopun kolme tappiota tulivat nekin suurinumeroisesti, mutta merkityksettömämmissä peleissä sarjan kärkikaksikkoa sekä suorasta säilymisestä taistellutta Ketterää vastaan.
VG:n tehokaksikko Sami Vire – Hannes Kymäläinen yltyi helmikuussa hurjaan pistetahtiin. Vire nousi koko etelälohkon pistepörssin kolmoseksi ja voitti lohkon maalikuninkuuden tekemällä 32 maalia 35 ottelussa. Hannes Kymäläinen säesti mainiosti tekemällä 27 ottelussa tehot 17+30=47. Yli 30 tehopisteen pääsivät hyökkääjistä myös Ville Vähämaa, Tuomas Ellilä ja Matias Barck.
Pudotuspelit: VG-62 kohtaa playoffien ensimmäisellä kierroksella Jeppiksen. Pietarsaarelaisilla on kasassa nimekkäämpi joukkue, mutta VG on varmasti yllätysvalmis myös kevään ratkaisupeleissä.
4. KOO-VEE
VG-62:n vanavedessä pudotuspeleihin ylsi toinenkin yllätysjoukkue. Edelliskausista lähes täysin uudistunut KOO-VEE pystyi kokoamaan nuorista ja Suomi-sarja-tasolla uusista pelaajista toimivan joukkueen, jonka onnistuneen kauden kruunasi viimeisellä kierroksella varmistunut pudotuspelipaikka. KOO-VEE onnistui kääntämään tiukat pelit edukseen: sen maaliero oli 29 maalia huonompi kuin kaksi sijaa alemmaksi jääneen SaPKon.
Helmikuun alussa KOO-VEE näytti putoavan ulos playoffeista, sillä kuun ensimmäisen päivän Titaanit-tappio aloitti neljän voitottoman ottelun putken. Pahimmat kilpakumppanit pelasivat kuitenkin sopivasti ristiin, ja kun manselaiset ottivat tärkeät voitot SaPKosta ja WarKiksesta ja hakivat kunnialla pakkopisteet PePolta, heltisi pudotuspelipaikka yhden pisteen erolla Titaaneihin.
Maalivahti Juha-Matti Taposen paluu Forssaan ei loppujen lopuksi heikentänyt KOO-VEE:n takalinjoja niin paljon kuin ehkä etukäteen odotettiin. Ykkösmaalivahdiksi nostettu Henri Hänninen ei ole yltänyt aivan Taposen tai Harri Kohvakan torjuntalukemiin, mutta ei missään nimessä ole pettänytkään. Hyökkäystehot KOO-VEE:ssa jakautuivat tasaisesti: 12 pelaajaa ylitti 10 tehopisteen rajan, mutta parhaan pistemiehen Toni Aron saldoksi jäi 14+12=26.
Pudotuspelit: KOO-VEE:n vastustaja pudotuspeleissä on pohjoislohkon voittanut Diskos. Tamperelaiset tekivät runkosarjassa kiusaa Jokipojille ja HeKille, joten tässäkin ottelusarjassa heillä on mahdollisuutensa. Diskos on kuitenkin suosikki.
5. Titaanit
Titaanien jääminen pudotuspelipaikan ulkopuolelle ratkesi viimeisen kierroksen ottelussa Ketterää vastaan. Kotkalaisille olisi riittänyt pistekin KOO-VEE:n ohittamiseen, mutta Ketterä vei molemmat pisteet Imatralle lukemin 3-4. Niinpä ailahtelevaisesti pelannut kotkalaisryhmä jäi niukalla yhden pisteen erolla playoff-viivan alapuolelle.
Viimeisen kierroksen Ketterä-tappion ohella Titaanien mahdollisuudet menivät helmikuun neljään vierashäviöön. Vieraspeleistä Jokipoikia ja HeKiä vastaan ei pisteitä odotettukaan, mutta myös matka länsirannikolle VG-62:n ja VT-HT:n vieraaksi tuotti kotkalaisille pyöreät nolla pistettä. Vaikka Titaanit kaatoikin päävastustajistaan KOO-VEE:n ja SaPKon, eivät pisteet riittäneet jatkoon.
Titaanien tehomies Jyri Paavola hyytyi hieman runkosarjan lopussa ja menetti pitkään hallussaan pitämänsä etelälohkon maalikuninkaan paikan. Paavola jäi lopulta 28 maaliin. Titaanien parhaaksi pistemieheksi hän kuitenkin ylsi 52 (28+24) tehopisteellään. AaKoon jäämistöstä Titaaneihin siirtyneen ykkösmaalivahti Tommi Saarniston debyyttikausi sujui ailahtelevaisesti. Hän pelasi peräti neljä nollapeliä, mutta torjuntaprosentti 88,48 jäi kauaksi sarjan parhaiden veskareiden lukemista.
Yhteenveto: Titaaneilla oli kasassa joukkue, jolla olisi voinut vallan hyvin päästä pudotuspeleihin. Kauas tästä ei jäätykään, mutta silti viides sija on hienoinen pettymys.
6. SaPKo
Suomi-sarjan etelälohkoa koskevissa keskusteluissa on talven suosituin lausahdus ollut ”SaPKo tulee vielä”. Ei se kuitenkaan tullut. Heikon alkukauden jälkeen hitaasti ylemmäksi nousseet savonlinnalaiset nousivat odotetusti pudotuspelipaikalle muutama kierros ennen loppua, mutta kaikkien yllätykseksi joukkue hyytyi kalkkiviivoille ja hävisi kolme viimeistä peliään.
SaPKon meno ei missään vaiheessa yltynyt erityisen vakuuttavaksi, ja helmikuukin sujui joukkueelta kaiken kaikkiaan alavireisesti. 10 pelistä tuli enemmän tappioita (6) kuin voittoja (4). Tämän kauden tapojensa mukaisesti SaPKo haki kyllä varmat pisteet sarjan häntäpään ryhmiltä, mutta kärkipään joukkueita vastaan se oli aseeton. Runkosarjan päätöskierroksella SaPKo pisti HeKin koville, mutta PePo-tappion sisuunnuttamat heinolalaiset veivät kuitenkin voiton niukoin 1-0-lukemin.
Koko kauden SaPKon parhaan pistemiehen titteliä hallussaan pitäneen Lauri Heinosen pistetehtailu tasaantui helmikuussa, ja joukkueen pisteykköseksi nousi entinen Mestis-jyrä Jori Kokkonen lukemilla 11+29=40. Yli 30 pisteen pääsi edellä mainitun kaksikon lisäksi myös Jussi-Pekka Leinonen. Joulutauolla Savonlinnaan palannut maalivahti Tomi Nyman torjui loppukauden erinomaisesti, mutta ei kyennyt yksin nostamaan joukkuetta playoff-viivan yläpuolelle.
Yhteenveto: SaPKon jääminen ulos pudotuspeleistä oli VG-62:n menestyksen ohella etelälohkon suurin yllätys. Suomi-sarjan mittakaavassa SaPKo on kuitenkin edelleen suurseura ja kestosuosikki, jota yksi huono kausi ei kaada. Ensi kaudeksi seuralla on jo sopimukset ykkösmaalivahti Nymanin ja parhaan pistemiehen Kokkosen kanssa.
7. WarKis
Ennen siirtoajan umpeutumista avainpelaajiaan menettänyt WarKis onnistui pitämään muutaman tärkeän pelaajan kauden loppuun asti ja esiintyi helmikuun alussa uudistuneella, varsin junnupitoisella joukkueellaan yllättävänkin pirteästi. Pudotuspeleihin ei alkukauden komeetalla ollut kuitenkaan asiaa, vaan se putosi viimeisten kierrosten kahinoissa seitsemänneksi.
WarKiksen helmikuu alkoi pirteällä esityksellä Jokipoikia vastaan sekä pakkovoitolla PePosta. Sarjassa säilyminen varmistui lopullisesti Ketterä-voitolla neljä kierrosta ennen loppua, ja loput pelit WarKis pelasi pienellä ryhmällä haaveilematta tosissaan pudotuspeleihin pääsystä. Viimeisissä otteluissa oli matkassa vain 14 kenttäpelaajaa, ja neljä viimeistä peliä päättyivätkin tappioihin.
Joukkueen alkukauden avainpelaajista Varkauteen jäivät kauden loppuun asti ykköshyökkääjä Antti Riekkinen, tehopuolustaja Antti Pyysing sekä maalivahti Juha Kauhanen. Tämän kolmikon merkitys sarjapaikan säilyttämisessä oli suuri. Riekkinen oli joukkueen ylivoimaisesti paras pistemies 48 (10+38) tehopisteellään, ja Pyysing oli kahden Jokipojat-pakin jälkeen puolustajien pistepörssin kolmonen lukemilla 12+18=30.
Yhteenveto: WarKiksen kausi oli äärimmäisen kaksijakoinen. Kuopiolaisvahvistukset nostivat savolaiset lähes Jokipoikien tasolle, mutta talousvaikeudet ja pelaajamenetykset pudottivat lopulta pudotuspelien ulkopuolelle. Tulevaisuus on hämärän peitossa, sillä Savon Sanomien mukaan seuran puheenjohtaja Jari Tikkanen ja johtokunta ovat eroamassa, eikä seuraajia ole näköpiirissä.
8. Ketterä
Loppusyksystä syöksykierteeseen vajonnut ja valmentajaa vaihtanut Ketterä sai kurssinsa vihdoin oikaistua kevään ratkaisukierroksilla. Alkukeväänkin melko heikosti esiintynyt imatralaisjoukkue voitti neljä viimeistä peliään ja nousi loppukirinsä ansiosta niukasti kahdeksanneksi ohi VT-HT:n. Tämä tietää Ketterälle sarjapaikan säilymistä ilman karsintoja.
Ketterän pelit eivät helmikuun alkupuolella vielä sujuneet kaksisesti. SaPKosta tosin irtosi niukka 0-1-vierasvoitto, mutta tasapeliin jääminen PePoa vastaan ja 0-4-kotitappio heikentyneelle WarKikselle antoivat merkkejä siihen suuntaan, että Imatralla nähdään keväällä karsintapelejä. Helmikuun kaksi viikonloppua muuttivat kuitenkin suunnan. Ketterä nappasi kotivoitot VG-62:sta, VT-HT:stä ja KOO-VEE:sta ja kukisti ratkaisupelissä playoff-paikkaa tavoitelleet Titaanit vieraskentällä.
Ketterä pelasi koko kauden vähämaalisia pelejä, mutta viimeisillä kierroksilla maalihanat saatiin sentään auki. Joukkueen sisäisen pistepörssin voitti Vesa Koppi tehoilla 10+12=22. Etelälohkon pistepörssissä ei näillä lukemilla juhlita, mutta jäähypörssissä Ketterä sai kaksi miestä kolmen joukkoon. Kokenut hyökkääjä Teemu Asikainen vei lohkon jäähykuninkuuden 115 minuutilla ja puolustaja Jussi Hilpas säesti 108 minuutillaan. Maalivahti Antti Ore pelasi erinomaisen kevään ja oli yksi joukkueen avainpelaajia taistelussa suorasta säilymisestä.
Yhteenveto: Tehottomuus oli Ketterän ongelma koko kauden ajan. Suora säilyminen on kuitenkin kohtalainen tulos vaikeasta kaudesta.
9. VT-HT
VT-HT pelasi helmikuussa hyviä kotipelejä, mutta heikommin sujuneet vieraspelit ja Ketterän loppurutistus pudottivat vermuntilalaiset karsintaviivan alapuolelle. Niinpä kausi jatkuu putoamiskarsintaotteluilla Haukiputaan Ahmoja vastaan, vaikka tasaisessa etelälohkossa ei pudotuspelipaikkakaan jäänyt kuin kuuden pisteen päähän.
Kotonaan Tempo kukisti varmoin ottein PePon, WarKiksen ja Titaanit. KOO-VEE:lta saatiin kotihallissa tasapelipiste. Sen sijaan helmikuun vierasotteluista jäi käteen pelkkiä tappioita. Niistä erityisen ratkaiseva oli Imatralla kärsitty niukka 5-3-tappio päävastustaja Ketterälle. Runkosarjan lopussa VT-HT:tä hieman haittasivat loukkaantumiset. Jussi Saimo, Juha Kukkonen ja Vesa Nevala olivat sivussa runkosarjan viimeisistä peleistä, eivätkä he luultavasti pelaa enää tällä kaudella.
VT-HT:lle kaikki kaikessa oli helmikuussa, kuten koko kauden aikanakin, hyökkääjä Mika Julkunen. 32 ottelussa tehot 24+20=44 tehnyt hyökkääjä oli koko etelälohkon kolmanneksi paras maalintekijä. Muita runkosarjan lopun avainpelaajia olivat Tuomas Montonen ja Mikael Vahander. Nuori puolustaja Tommi Kulmala on saanut Jussi Saimon loukkaantumisen myötä paljon peliaikaa ja parantanut otteitaan koko ajan. Maalivahti Niilo Kermisen vire on vaihdellut. Titaaneja vastaan mies torjui ilmiömäisesti, mutta WarKis- ja Jokipojat-peleissä meni helppoja maaleja.
Karsintapelit: Jos Mika Julkunen malttaa pysytellä poissa jäähyaitiosta, on VT-HT kova luu karsinnoissa. Vastustaja Haukiputaan Ahmat on ollut nousukunnossa, mutta runkosarjan näytöt ovat VT-HT:llä monta luokkaa paremmat.
10. PePo HC
Joulu-tammikuussa tappiosta tappioon vaeltanut sarjajumbo PePo kartutti helmikuussa pistetiliään kolmella. Pisteistä kaksi tuli yllättävällä vierasvoitolla HeKistä ja yksi niin ikään vieraspelistä WarKista vastaan. Sarjasijoitusta nämä tulokset eivät kuitenkaan muuttaneet miksikään. PePo jäi etelälohkon viimeiseksi, ja ero toiseksi viimeiseksi jääneeseen Tempoon venyi peräti 23 pisteeksi.
Ottelutuloksia ja sarjasijoitusta merkityksellisempi seikka PePolle on kuitenkin muutaman viimekautisen avainpelaajan paluu joukkueeseen. Hieman ennen runkosarjan loppua lappeenrantalaisjoukkueeseen liittyivät viime kaudella piste/ottelu –tahtia pelannut Mika Tuuva sekä viime kauden kaksi tehokkainta hyökkääjää, Mikko Suninen ja valmentaja Jouko Viljakainen. PePo-paitaan palasi myös puolustaja Mika Rautio, joka Sunisen tavoin pelasi alkukauden kaukalopalloliigaa RinkeliBallossa. Hämmästyttävimmän comebackin teki kuitenkin 38-vuotias entinen SaiPa-hyökkääjä Vesa Koskenvirta, jonka viimeisimmät tilastomerkinnät ovat kaudelta 1998-99! Viime vuosikymmenellä viisi kautta PePossa pelannut hyökkääjä teki neljässä runkosarjan pelissään jo lupaavasti 1+1 tehopistettä.
Uudet vanhat pelaajat väläyttelivät osaamistaan jo runkosarjan viimeisillä kierroksilla. Viljakainen saalisti kuudessa pelissä tehot 1+6=7. Kolme peliä pelannut Tuuva keräsi 3+2=5 pistettä, ja yhtä monessa pelissä esiintynyt Suninen taas lukemat 2+2=4. Tällä pistetahdilla herrat ovat joukkueelle todella kovia vahvistuksia karsintapeleissä.
Karsintapelit: PePo on vahvistunut niin paljon, että sen tason arvioiminen on mahdotonta. Vastaansa lappeenrantalaiset joka tapauksessa saavat heikon kevätkauden pelanneen K-Oulun. Heikosta runkosarjamenestyksestään huolimatta PePo lähtee ottelupariin jopa hienoisena suosikkina. Etenkin jos paluumuuttajat saavat Timo Nurmbergin pelaamaan vihdoin omalla tasollaan.
Pohjoisessa yllätyksetön loppukausi
Siinä missä etelälohkossa taisteltiin pudotuspelipaikoista viimeiselle kierrokselle asti, olivat pohjoislohkon asetelmat melko selvät jo hyvän aikaa ennen sarjan loppua. Jännittävin taistelu käytiin sijoista 2-4. Neljännelle sijalle ja Jokipoikien vastustajaksi puolivälieriin joutui odotetusti PaKa, mutta kotietukamppailussa nähtiin yllätys. Raahe-Kiekko pelasi kaksi viimeistä peliään todella huonosti ja menetti kotiedun lyhyen loppukirin ottaneelle Jeppikselle.
1. Diskos
Epätasaisten ottelumäärien vuoksi lähes koko kauden ajan kyttäysasemissa kärjen takana majaillut Diskos nousi pelimäärien tasaantuessa ja pahimpien vastustajiensa kompuroidessa lopulta melko selvään lohkovoittoon. Eroa Jeppikseen syntyi peräti 7 pistettä. Alkusyksyä lukuun ottamatta koko kauden hyvin pelannut jyväskyläläisryhmä jatkoi vahvaa menoaan helmikuussakin ja hävisi vain kerran.
Diskos pystyi pitämään kotisaldonsa puhtaana kauden alusta loppuun. Helmikuussa se sai vieraakseen kaikki muut kärkikolmikon joukkueet ja pystyi voittamaan niistä jokaisen. Runkosarjan päätöskierroksella pirteä RoKi-79 oli murtaa Diskoksen kotitaian, mutta keskisuomalaiset nappasivat voiton lopulta jatkoajalla. Yksi tappiokin kuukauteen mahtui. Piristynyt SHT kaatoi kotonaan D-paidat lukemin 4-2.
Tasaisen vahvasta joukkueesta oli helmikuun peleissäkin vaikea poimia yksittäisiä huippupelaajia. Tammikuussa tasoaan nostaneet pitkän linjan Diskos-kiekkoilijat Tuomo Yläinen ja Juha Hanhikoski olivat joukkueen liidereitä myös helmikuussa. Joukkueen parhaaksi pistemieheksi nousi viimekautiseen tapaan pehmeäkätinen laitahyökkääjä Kimmo Kosonen, jonka tämän kauden lukemat ovat 15+19=34.
Pudotuspelit: Diskos lähtee suosikkina puolivälieriin KOO-VEE:ta vastaan. Jos joukkue kestää paineet ja pystyy runkosarjan pelien tapaan nousemaan tukalastakin asemasta voittoihin, on jatkopaikka selvä.
2. Jeppis
Kuukausi sitten näytti siltä, että Jeppis on vaarassa luisua jopa neljännelle sijalle ja joutua Jokipoikien vastustajaksi pudotuspeleihin. Pietarsaarelaiset pelasivat kuitenkin erittäin vahvan helmikuun ja nousivat Raahe-K:n viimeisten kierrosten haparoinnin ansiosta pohjoislohkon kakkoseksi. Tämä tietää pudotuspeleissä selvästi helpompaa vastustajaa, VG-62:ta.
Jeppiksen hyvä helmikuu selittyy osittain helpohkolla otteluohjelmalla. Joukkue kohtasi sarjan kolme heikointa ryhmää sekä vieraissa heikosti pelaavan Et-Pon kotonaan. Tärkeässä kotipelissä PaKaa vastaan Jeppis kuitenkin takoi tulostaululle komeat 9-2-lukemat ja osoitti näin vaarallisuutensa. Loppukauden ainoa tappio tuli Diskoksen vieraana, mutta sen jälkeen pelatut kauden kolme viimeistä peliään Jeppis voitti yhteismaalierolla 25-7.
Pietarsaarelaisten ehdoton ykköstykki Petri Laitinen jatkoi tehokkaana kauden loppuun asti. Taistelun pistepörssin voitosta Laitinen hävisi, mutta kakkossija irtosi sentään komeilla pistelukemilla 29+40=69. Tutkapari Marko Lapinkoski oli pistepörssin seitsemäs tehoilla 28+28=56. Loppukaudesta paransivat peliään myös entiset Hermes-hyökkääjät Kimmo Maarala ja Kimmo Tuunala. Tommi Hietalan ykkösmaalivahdin paikalta syrjäyttänyt Ville Ranta-aho voitti pohjoislohkon maalivahtitilaston torjuntaprosentilla 91,64.
Pudotuspelit: Jeppiksen ja VG-62:n välinen puolivälieräpari on vaikea veikattava, mutta Jeppis lienee kuitenkin hienoinen ennakkosuosikki. Pietarsaarelaiset ovat pelanneet tasaisemmin kuin VG ja vaikuttavat olevan hyvässä iskussa oikeaan aikaan.
3. Raahe-K
Raahe-Kiekko säilytti loppuun asti asemansa kolmen joukossa, mutta siitä huolimatta runkosarjan loppumetrit sujuivat hieman kompastellen. Raahelaiset menettivät kotietunsa viimeisillä kierroksella saatuaan kahdesta etukäteen helpoksi luullusta pelistä yhteensä vain yhden pisteen. Näin kakkossija menikin Jeppikselle pisteen erolla, ja Raahe-K kohtaa puolivälierissä HeKin.
Ennen viimeistä viikonloppua Raahe-K:n helmikuu sujui varsin odotetulla tavalla. Diskos oli kotonaan liian kova pala raahelaisille, ja kotipeli Raahe-K:lle hyvin hankalaksi vastustajaksi osoittautunutta PaKaa vastaan päättyi tasan. Et-Pon kustannuksella irtosikin sitten jo hulppea 13-2-kotivoitto. Päätösviikonloppu toi kuitenkin tilille yllättävän jatkoaikatappion Haukiputaan Ahmoille ja vielä yllättävämmän 7-0-romahduksen SHT:n vieraana. Tilapäinen pakkipula ei selitä loppunumeroita kuin pieniltä osin.
Raahe-Kiekon ykköstähti Juho Luoma voitti Jeppiksen Petri Laitisen kamppailussa pohjoislohkon pistepörssin voitosta. Luoman voittopisteet olivat 36+35=71. Myös lohkon maalikuninkuus meni Luoman nimiin. Mika Ritoniemi sijoittui pistepörssin kolmoseksi tehoilla 27+38=65. Hyökkäysvoittoisesti pelaavat raahelaiset tehtailivat runkosarjassa pisteitä laajalla rintamalla. Peräti kahdeksan pelaajaa ylitti 20 pisteen rajapyykin.
Pudotuspelit: Raahe-Kiekolla on koossa joukkue, jolla voisi hyvinkin pärjätä etelälohkosta vastaan tulevalle HeKille. Heinolalaisten kotietu ja Raahe-K:n viimeisimpien pelien heikot otteet nostavat kuitenkin HeKin suosikiksi tässä otteluparissa.
4. PaKa
PaKa varmisti heti helmikuun alussa lopullisesti playoff-paikkansa ja keskittyi sen jälkeen tavoittelemaan paikkaa kolmen joukossa. Lupaava nousu päättyi kuitenkin kuun loppupuolella kahteen vierastappioon, joten kuusamolaiset jäivät lähes koko kauden hallussaan pitämälleen neljännelle sijalle.
PaKalle kasaantui runkosarjan loppuun muutama vaikea peli. Koillismaalaiset joutuivat kohtaamaan kolme muuta kärkijoukkuetta vieraskentällä eivätkä saaneet näistä peleistä kuin yhden pisteen. Ottelu Raahe-Kiekkoa vastaan päättyi 4-4-tasalukemiin, mutta vieraspelit Diskosta ja Jeppistä vastaan kaatuivat heikkoon oman pään pelaamiseen. Diskos-ottelussa PaKa oli jo 7-1-tappiolla, mutta nousi lopussa kahden maalin päähän. Jeppistä vastaan samanlainen loppukiri jäi tekemättä, ja lopputulos oli tyly 9-2-tappio.
Savolaisduo Marko Tauriainen – Jarno Tiilikainen tehtaili runkosarjassa 60 pistettä mieheen, ja venäläisveteraani Igor Tuljakov säesti heitä 54 pisteellä. Kova kolmikko sai kuitenkin vain niukalti apuja muilta. PaKassa jo vuosikymmenen verran pelannut puolustaja Keijo Multas oli pakeista tehokkain: 7+16=23 ja puolustajien pistepörssin neljäs sija. Erinomaisen tammikuun pelanneen maalivahti Matti Pulkkisen otteet ailahtelivat helmikuussa, eikä hän ollut runkosarjan viimeisissä peleissä parhaimmillaan. Puolustaja Kari Mäkelä voitti pohjoislohkon jäähypörssin 113 rangaistusminuutillaan.
Pudotuspelit: PaKa on äärimmäisen vaikean tehtävän edessä haastaessaan Jokipojat puolivälierissä. Hyökkäystehot lepäävät liiaksi yhden ketjun varassa, ja maalivahtipeli on arvoitus. Jokipojat menee jatkoon.
5. RoKi-79
RoKi-79:llä oli kuukausi sitten vielä teoreettiset mahdollisuudet nousta playoff-viivan yläpuolelle. Nämä mahdollisuudet menivät kuitenkin nopeasti, eikä RoKille jäänyt enää suuria panoksia viimeisiin peleihin. Tästä huolimatta lappilaiset pelasivat sarjan loppuun kunnialla ja olivat runkosarjan päätteeksi jopa katkaista Diskoksen koko kauden mittaisen kotivoittoputken.
RoKin alkujaankin ohuet playoff-haaveet saivat kolauksen, kun joukkue hävisi kotonaan Diskokselle. Lopullisesti viivan alapuolelle jääminen varmistui, kun päävastustaja PaKa kaatoi RoKin kotonaan lukemin 6-3. Viimeiset kolme peliä RoKi pelasi ilman paineita. Kotipeli Raahe-Kiekkoa vastaan päättyi niukkaan tappioon, mutta Seinäjoelta irtosi tuomisiksi kaksi vieraspistettä ja Jyväskylästäkin jatkoaikatappion myötä yksi.
Raahe-Kiekosta täksi kaudeksi Rovaniemelle siirtynyt kaksikko Teemu Lahti – Eero Vierola paransi otteitaan kauden mittaan ja nousi runkosarjan lopussa RoKin tehokkaimmaksi hyökkääjäpariksi. Lahti oli joukkueen tehokkain pelaaja 34 (13+21) pisteellään ja Vierola paras maalintekijä 17 osumallaan. Yli 30 pisteen ylsivät myös joukkueen kapteeni Ilari Sainio sekä Matti Huhtamäki, joka ehti siinä sivussa keräämään myös 100 jäähyminuuttia, joilla irtosi pohjoislohkon jäähypörssin kakkossija. Maalivahti Tommi Kuru pelasi erinomaisen debyyttikauden Suomi-sarjassa ja nousi lohkon parhaiden veskareiden joukkoon.
Yhteenveto: Viime kauden menestyksen jälkeen moni odotti näkevänsä RoKin tänäkin keväänä pudotuspeleissä. Edellisvuotiseen tapaan RoKi pelasi tiukkoja ja vähämaalisia pelejä, mutta ei tällä kaudella pystynyt kääntämään niitä yhtä tehokkaasti edukseen. Joukkueesta puuttuvat edelleen huippuyksilöt.
6. Et-Po 72
Et-Po menetti viimeisetkin mahdollisuutensa pudotuspeleihin jo hieman RoKia aikaisemmin. Helmikuun 8. päivän kotitappio PaKalle tiesi loppukauden osalle pelaamista sijoista 5-6. Viimeiset kierrokset Et-Po pelasi tuttuun tapaansa hurlumhei-kiekkoa, jossa maaleja tehtiin liukuhihnalta molempiin päihin. Loppusijoitukseksi tuli kuudes, ja ero pudotuspeliviivaan venyi 11 pisteeseen. Suurimmat ongelmat olivat tuttuun tapaan puolustuspelaamisessa. Et-Po teki sarjassa vain yhden maalin vähemmän kuin Jeppis, mutta päästi lähes yhtä monta osumaa kuin Ahmat ja K-Oulu.
Et-Po napsi helmikuussa varmat voitot sarjan häntäpään joukkueilta. SHT kaatui niukasti vieraissa, ja kotikentällään ylitorniolaiset kukistivat K-Oulun ja Ahmat. Sen sijaan otteluista kärkinelikkoa vastaan tuli tilille neljä tappiota. PaKa-tappion jälkeen ei puolustaminen enää hirveästi kiinnostanut Etelä-Portimoa, joten kohtaamiset kärkikolmikon kanssa Et-Po hävisi yhteismaalierolla 10-34.
Länsilohkon pistepörssin viime kaudella voittanut Jani Rautio oli nytkin Et-Pon tehokkain hyökkääjä, mutta koko lohkon pistepörssin voitto jäi 7 pisteen päähän. Raution loppusaldoksi tuli 19+45=64. Lohkon syöttöpörssin hän sentään voitti. 21-vuotias hyökkääjälupaus Markus Kuusela teki oman piste-ennätyksensä saalistamalla mukavat 38 pistettä. Tuomas Rautio oli tuttuun tapaansa lohkon tehokkain puolustaja pistein 14+20=34.
Yhteenveto: Et-Pon kausi kulki melko tavalla odotetulla tavalla, vaikkakaan hyvän ja huonon päivän ero ei ollut aivan yhtä suuri kuin edellisellä kaudella. Et-Polla on niin hyvät yksilöt, että sarjapaikka säilyy suuremmitta ponnistuksitta, mutta korkeammalle nouseminen vaatisi tiiviimpää viisikkopelaamista.
7. SHT
SHT pelasi runkosarjan lopun melko ailahtelevaisesti. Joukkue varmisti suoran säilymisensä voittamalla yllättäen Diskoksen kotonaan, ja kun K-Oulu ja Ahmat eivät kyenneet kartuttamaan pistetiliään, jäi karsintaviiva loppujen lopuksi peräti kuuden pisteen päähän. Hätää viivan alle putoamisesta ei seinäjokelaisilla ollut missään vaiheessa.
SHT olisi voinut käytännössä varmistaa suoran säilymisen helmikuun alussa käydyissä häntäpään kolmikon keskinäisissä välienselvittelyissä. K-Oulun SHT kaatoikin, mutta Ahmoille tuli tappio. Diskos-voitto kuitenkin varmisti eteläpohjalaisten seitsemännen sijan. Viimeiset kierrokset sujuivat vaihtelevasti. PaKa haki vieraspisteet Seinäjoelta murskaavin 4-12-lukemin, mutta vastaavasti kauden päätösottelussaan Seinäjoki nöyryytti Raahe-Kiekkoa luvuin 7-0 ja jätti näin vastustajansa ilman pudotuspelien kotietua.
Loppukauden ykköspelaaja SHT:n riveissä oli kauden aikana jatkuvasti otteitaan parantanut Juha Kaipio. 24-vuotias hyökkääjä nousi kauden lopussa joukkueen parhaaksi pistemieheksi tehoilla 13+22=35. Maalikuninkuus sentään pysyi kokeneella Mikko Nevalalla, joka ampui runkosarjassa 22 maalia. Kaiken kaikkiaan SHT oli nyt edelliskautta vähemmän Nevalan ja Tero Järvelän varassa, sillä monet nuoremmat pelaajat nostivat tasoaan viime kaudesta.
Yhteenveto: Kuten Et-Ponkin, myös SHT:n loppusijoitus oli varsin odotettu. Viime kaudella Suomi-sarja-vauhtiin totutellut ryhmä pysyi kasassa ja paransi otteitaan. Nouseminen sarjan kärkipäähän edellyttäisi kuitenkin paria kovaa vahvistusta tai ainakin lisää apuja yhteistyöseura Sportilta.
8. K-Oulu
Kiekko-Oulun kevätkausi ei sujunut kaksisesti. Vuodenvaihteen jälkeen joukkue onnistui lisäämään pistesaldoaan vain kolmella, ja Haukiputaan Ahmojen loppukiri oli pudottaa oululaiset sarjajumboksi. Eroksi jäi kuitenkin yksi piste, joten K-Oulu saa putoamiskarsintaotteluissa vastaansa VT-HT:n asemesta PePo HC:n.
Helmikuu toi K-Oululle kevätkauden ainoan voiton. Se tulikin tärkeään paikkaan, sillä oululaiset pystyivät kaatamaan Haukiputaalla pelatussa jumbofinaalissa päävastustajansa Ahmat. Toiveet suorasta säilymisestä kariutuivat kuitenkin toisessa tärkeässä pelissä tulleeseen tappioon. SHT haki pisteet Oulusta lukemin 5-8. RoKin vieraana K-Oulu hävisi vain niukasti 3-2, mutta muissa tappiopeleissä se oli vailla mahdollisuuksia.
K-Oulun paras pistemies runkosarjassa oli Laser HT:stä täksi kaudeksi K-Ouluun siirtynyt Arto Jussila tehoilla 9+18=27. Myös toinen viime kauden Laser-mies Miika Kurikka pelasi kohtalaisen debyyttikauden. Pidemmän linjan kiekko-oululaisista 20 tehopisteen rajan ylittivät Antti Leppänen ja joukkueen paras maalintekijä Toni Gussander.
Karsintapelit: K-Oulun vaisu kausi oli hienoinen pettymys. Joukkueen heikentyminen näkyi sarjasijoituksessa ehkä enemmänkin kuin odotettiin. Karsinnoissa voi olla tiedossa vaikeuksia vahvistunutta PePoa vastaan. Tie näyttäisi vievän karsintasarjaan.
9. Ahmat Haukipudas
Haukiputaan Ahmat otti helmikuussa edelleen Kiekko-Oulua kiinni, mutta takaa-ajo jäi kesken. Joukkueen kevätkausi oli kuitenkin odotuksiin nähden kohtalainen. Ero K-Ouluun supistui kahdeksasta pisteestä yhteen. Runkosarjan jumboksi Ahmat kuitenkin jäi, joten edessä on hankala putoamiskarsinta VT-HT:tä vastaan.
Ahmojen kannalta kohtalokas tapahtuma oli jumbofinaalin häviäminen K-Oululle. Vaikka haukiputaalaiset pystyivätkin voittamaan kotonaan SHT:n ja yllättämään runkosarjan päätösviikonloppuna jatkoajalla Raahe-Kiekon, ei K-Oulun etumatkaa saatu kurotuksi kiinni. Sarjan kärkijoukkueita vastaan Ahmat oli vailla mahdollisuuksia. Jeppikseltä tuli vieraissa nokkaan 10-2-lukemin, ja Kuusamon-vierailulla lukemat jäivät vain maalin verran siedettävämmiksi.
Ahmojen kokeneet tehomiehet Arto Holtinkoski ja Jari Kontio pelasivat runkosarjan läpi noin piste/ottelu –tahtia. Holtinkoski voitti joukkueen sisäisen pistepörssin tekemällä 13+19=32 tehopistettä. Myös kevätkaudelle mukaan tullut Markku Holappa pystyi samanlaiseen pistetehtailuun (13 ottelua, 4+9=13). Joukkueen paras maalintekijä oli hivenen nuorempaa pelaajapolvea edustava Tommi Meriläinen 14 maalillaan.
Karsintapelit: Ahmat on vaikean tehtävän edessä yrittäessään pysäyttää putoamiskarsinnoissa VT-HT:tä. Todennäköisesti joukkue joutuu hakemaan sarjapaikan uusintaa karsintasarjan kautta. Siellä Ahmoilla pitäisi olla kohtalaiset mahdollisuudet menestyä, sillä viime vuonna sarjapaikka säilyi, vaikka joukkue oli runkosarjassa ollut vielä pahemmissa ongelmissa.
