Jo sitä, että Jokipojat on tällä hetkellä tässä tilanteessa missä nyt on, voi pitää varsin kunniakkaana saavutuksena. Mestis-paikan menettämiseen johtaneen konkurssikesän 2001 jälkeen joensuulaiskiekkoilun tila oli todennäköisesti ankeampi kuin kertaakaan liki 50-vuotisen historiansa aikana. Ennen kaikkea seuran yleinen uskottavuus oli täysin pohjamudissa, menihän kuppi nurin jo toistamiseen vajaan kymmenen vuoden sisällä.
Runsaan kahden ja puolen vuoden aikana on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon positiivista kehitystä. Jo viime kaudella Jokipojat sai jalkeille varsin iskukykyisen ja hyvin harjoitelleen ryhmän, vaikka Mestis lopulta jäikin kauas horisonttiin Suomi-sarjan etelälohkon voitosta huolimatta.
Täksi kaudeksi joukkue vahvistui entisestään, ja myös taustoilta on kuulunut positiivisia uutisia. Kaksi ensimmäistä Suomi-sarjavuotta tuottivat yhteensä muutaman kymmenen tuhannen euron alijäämän, mutta tämän kauden tuloksella velkoja on pystytty maksamaan pois.
Jokipoikien otteita seurasi runkosarjassa keskimäärin 742 katsojaa kotiottelua kohden – yleisökeskiarvo oli siis suurempi kuin Mestiksen seuroista FPS:llä, HC Salamoilla, Haukoilla ja Ahmoilla. Jokipojat on ohittanut myös viimeistään kuluneen kauden aikana yleisömäärissä Joensuun ykköslajeiksi tituleeratut SM-sarjatason salibandyn (Josba) ja koripallon (Kataja).
- Lipputulot ovat ylittäneet budjetoidun. Myös sponsoreita on saatu lisää kauden aikana, Jokipoikien edustusjoukkueen ja A-junioreiden toiminnasta vastaavan Joensuun Kiekko ry:n puheenjohtaja Jussi Jormakka iloitsee.
Konkurssin menneen Kiekko-Karhut ry:n tilalle perustetun Joensuun Kiekko ry:n kokouksissa alusta alkaen nuijaa heiluttanut Jormakka näkee seuran tilanteen kohentuneen huomattavasti kuluneen vajaan kolmen vuoden periodilla.
- Selkeästi nyt näkyy valoa. Toki tämä edelleen on tiukkaa, kulut lajissa ovat niin suuret.
Jokipoikien edustusjoukkueen budjetti on tällä kaudella noin 280 000 euroa.
- Palkallinen meillä ei ole kukaan. Osa pelaajista saa tosin erilaisia ottelukohtaisia korvauksia. Jo matkakulut vievät budjetista 40 000 ja varusteet 50 000 euroa, Jormakka selventää kulurakennetta ja ihmettelee samalla joidenkin Suomi-sarjan seurojen ilmoittamia minibudjetteja.
110 lasissa vaikka Inarin Palloa vastaan
Mutta siirrytäänpä hetkeksi taustoilta kaukalon tasolle, siellähän ne ratkaisut tehdään.
Jokipoikien sentteriosasto vahvistui täksi kaudeksi kahdella kovatasoisella paluumuuttajalla: KooKoossa tuhojaan tehnyt kuopiolaislähtöinen Mikko Kinnunen palasi opiskelujen perässä Joensuuhun ja Forssasta saatiin takaisin oma kasvatti Tapio Ahtonen. Kun vielä Jani Keränen tuli siirtoajan loppuhetkillä Varkaudesta, on Jokipojilla kasassa selvästi viimekautista kovempi ryhmä. Puolustus- ja maalivahtipelihän taas olivatkin jo viime kaudella sarjan eliittiä.
Hyökkäyspään vahvistuminen onkin näkynyt vakuuttavalla tavalla Suomi-sarjan etelälohkon pistepörssissä: viidentoista kärkinimen joukossa oli peräti kahdeksan jokipoikaa, viime kaudella vain yksi.
Jokipoikien ykköskenttä Sami Puruskainen – Mikko Kinnunen – Mikko Vanninen pakkiparinaan Miika Haapala - Arttu Käyhkö olisi takuuvarmasti kovaa valuuttaa Mestiksessäkin. Kun ratkaisijoita on talven mittaan löytynyt jopa kolmos-nelosketjuista ja peräpäässä huseeraa sarjan paras maalivahtikaksikko Marko Mäkkeli – Pekka Mäkitalo, ei joensuulaisten hurjaa menoa tarvitse ihmetellä.
- Joukkue pysyi hyvin kasassa edelliskaudesta ja olemme tehneet kovin töitä. Meillä on muutamia hyviä yksilöitä, jotka pystyisivät pelaamaan selkeästi korkeammalla sarjatasollakin. Monet yksittäiset pelaajat ovat myös kehittyneet tuntuvasti, Jokipoikia toista kautta luotsaava Jouni Varis ynnää runkosarjamenestyksen salaisuuden.
Keskiviikkona 3. maaliskuuta kello 18.30 Kuusamon Pallo-Karhujen luistellessa Mehtimäelle runkosarjan tuloksilla ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä. Variksen mukaan tämä on tiedostettu myös joukkueen sisällä.
- Runkosarja on pelattu hienosti yli tavoitteen. Pudotuspeleissä kaikki alkaa silti nollasta ja siitä on puhuttu. Tämän yritämme pitää kirkkaana mielessä. Oma tekeminen on tärkeintä.
- Vaikka vastassa olisi Inarin Pallo, niin meidän täytyy pelata 110 lasissa. Jokainen vastustaja on vaarallinen, varsinkin kun on tällainen lyhyt kahdesta voitosta pelattava sarja, hän jatkaa.
Nousu Mestikseen on tänä keväänä Jokipoikien ainoa tavoite, vaikka Varis painottaakin, että vielä ei olla edes lähelläkään karsintasarjaa.
- Uskon, että nykyisellä joukkueellakin voitaisiin taistella Mestiksessä paikasta sijojen 5-6 alapuolella. Sitä ei voi kuitenkaan verrata Mestiksen karsintaan. Helpompi siellä on pysyä kuin nousta, Varis pamauttaa.
”Jone” uskoo joukkueensa olevan huomattavasti viime vuotta valmiimpi nousemaan.
- Viime keväänä opittiin, että kaikkeen pitää varautua. Emme voi selitellä sillä, vaikka joku loukkaantuisikin. Joukkueessa on leveyttä ja sitä on tietoisesti rakennettu. Emme ole yhden tai kahden pelaajan varassa.
Visioina yhtiöittäminen ja KalPa-yhteistyö
Joensuussa kukaan ei juuri nyt halua puhua enempää siitä vaihtoehdosta, että Jokipojat jatkaisi ensi kaudellakin Suomi-sarjassa. Seurajohto on sen sijaan laatinut jo selvät visiot Mestistä varten, vaikka nousu ei puheenjohtaja Jussi Jormakan mukaan mikään ”must”-asia olekaan.
- Jos nousu tulee, niin budjetti kasvaa noin 20 prosenttia. Tavoite on, ettei siellä ihan viimeisenä rimpuiltaisi, hän aloittaa.
- Selkeä visio on rakentaa Mestiksen keskikastin porukka sekä satsata A-nuoriin ja saada sieltä omia kasvatteja edustusjoukkueeseen.
- Pikku hiljaa myös organisaatiota pyritään rakentamaan ammattimaisemmaksi. Tällä hetkellä taustoilla työskentelee yksi kokopäiväinen ja kaksi puolipäiväistä henkilöä, Jormakka kertoo.
Jormakan mukaan seura on myös ollut jo yhteydessä useampaan muualla tällä hetkellä pelaavaan joensuulaislähtöiseen kiekkoilijaan.
- Varmaan kentällisen verran pelaajia jää pois, jos noustaan. Omat kasvatit olisivat luonnollisia vahvistuksia joukkueeseen.
Pelaajia saattaisi tulevaisuudessa olla tulossa myös Kuopion suunnalta jos ja kun KalPa pelannee jonakin päivänä SM-liigassa.
- KalPan kanssa yritetään hakea yhteistyötä. Meillä voisi pyöriä sitten noin kentällisen verran KalPan miehiä. Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan vaan kehittää yhdessä Itä-Suomen jääkiekkoilua, Jormakka pohtii ja paljastaa asioista olleen jo alustavia keskusteluja kuopiolaisten kanssa.
Jokipojat on selvitellyt myös seuran yhtiöittämistä. Seurajohto on pyrkinyt selvittämään osakeyhtiömuodon hyötyjä ja haittoja muun muassa Kuopiosta saatujen kokemusten perusteella.
- Osakeyhtiöksi menemistä selvitellään koko ajan. Yksityiset ihmisetkin saattaisivat ostaa mielellään osakkeita. Osakeyhtiö ei voi tehdä jatkuvaa tappiota, se on jotenkin selkeämpi malli. Ry:n on vaikea saada samanlaista uskottavuutta, siviilipuolella omaa suunnittelualan yritystä pyörittävä Jormakka miettii.
Entäs sitten, jos yritetään kurkistaa tulevaisuuteen vielä pidemmälle. Olisiko Jokipojista kenties pelaamaan jonakin päivänä taas jopa SM-liigassa? Eihän siitä ole kuin puolikas vuosikymmen aikaa, kun silloinen seurajohto uhosi liigan olevan tavoitteena, mutta mikä on tilanne nyt?
- Ei meillä ole minkäänlaisia haaveita liigaan. Joensuun talousalueelta ei ole mitään mahdollisuuksia saada kasaan riittävää rahamäärää, Jormakka sanoo suoraan.
Juuri näin. Kunhan nyt ensin edes kunnialla Mestikseen. Sekin kun voi kaikesta huolimatta olla helpommin sanottu kuin tehty.
