Runkosarjan kakkonen valmiina pudotuspeleihin
Viimeisten kierrosten aikana runkosarjan kärkipaikan TPS:lle menettänyt Kärpät palaa kaukaloon viikon tauon jälkeen. Nyt, jos koska on tosi kyseessä ja suorituksen on parannuttava, mikäli joukkue haluaa keväällä voittaa muutakin kuin nopean lähdön hiekkarannoille. Runkosarjan lopun kolmen tappion putki luo tiettyä epävarmuutta.
Kärppien pelissä oli perussarjan lopussa havaittavissa selviä puutteita. Joukkueen paineensietokyky ei ollut parhaimmillaan. Kärpillä oli runkosarjan voittoon oikeuttavat avaimet käsissään, mutta joukkue hukkasi ne pariinkin otteeseen. Tuskastuminen ja keskittymisen puute ilmeni lukuisina jäähyinä sekä pinnan menettämisinä. Kärpät hölmöili tappioputkensa itse, vastus ei ylitsepääsemätön ollut.
Mielenkiinto siirtyy maalin suulle
Yleisön ja median mielenkiinto on viimeisen kuukauden ajan keskittynyt Kärppien maalivahtipeliin. Polvensa helmikuun alussa loukanneen Niklas Bäckströmin poissaolon tiedettiin merkitsevän oululaisille lyhyttä kevättä. Helppo ei ollut 21-vuotiaan noviisin Pekka Rinteen maajoukkueveskarin saappaisiin hypätä.
Rinne suoriutui runkosarjan lopusta kiitettävästi. Hänen takiaan ei Kärpät ensimmäistäkään ottelua hävinnyt. Muutama helppo meni, mutta kokonaisuus pysyi kunnossa. Kärpät säilytti paikkansa kahden sakissa vaivattomasti. Rinne on päässyt kiinni liigan rytmiin ja on valmiina ottamaan haasteen vastaan vaikka loppukauden ajaksi.
Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ettei Rinne seiso Kärppien maalin suulla, kun ottelusarja pyörähtää käyntiin. Bäckströmin polvi alkaa olla huipputikissä ja runkosarjan kiistatta paras maalivahti palaa työmaalle. Pelirytmistä kiinni saaminen vie oman aikansa, mutta Bäckström on selkeästi sellainen maalivahti, joka voi keväällä jotain suurta voittaa.
Puolustus tasainen - huippunimet puuttuvat
Kärppien puolustus on erittäin tasainen. Pakkiparit ovat jo pitkään olleet muodossa Mikko Myllykoski - Ari Vallin, Mikko Lehtonen - Ilkka Mikkola ja Martin Stepanek - Kimmo Lotvonen. Reservissä ovat lisäksi Topi Jaakola ja Oskari Korpikari, luotettavia liigapelaajia hekin.
Kärppien puolustuksesta ei supernimiä löydy. Peluutuksessa kuusi luottopakkia jakaa peliajan todella tasaisesti niin tasakentällisin kuin erikoistilanteissakin. Runkosarjan perusteella puolustuksen roolitus on onnistunut. Kevään suureksi nimeksi saattaa nousta Mikko Lehtonen, joka on nostanut reilusti tasoaan kauden edetessä.
Kärppien puolustus on erittäin liikkuva. Ainoat "raskastekoiset" ovat Stepanek ja Lotvonen. Stepanek paikkaa hitauttaan oikea-aikaisella sijoittumisella. Kuuden kärkipakin yhteisenä nimittäjänä voi pitää myös kokemusta. Kaikki omaavat pudotuspelikokemusta usean vuoden ajalta kärkinimenä neljän mestaruuden Mikkola.
Kärppien puolustus on vaikeuksissa fyysisiä joukkueita vastaan. Pienikokoisen puolustuksen vääntövoima omalla alueella on vielä testaamatta. Parannettavaa löytyy myös oman maalin suojelemisessa. Maalinedustalla ei saisi vastustajalla olla kivaa.
Sarjan tehokkain
Vanhan sanonnan mukaan hyökkäys on paras puolustus. Kärppien kohdalla tuo on todellakin pitänyt paikkaansa. Kärpät teki runkosarjassa selvästi eniten maaleja. Hyökkäys on erittäin tasainen, sarjan kahdenkymmenen parhaan pistemiehen joukossa oli ainoastaan Jari Viuhkola. Toisaalta, kuinka monen muun liigajoukkueen neloskentän vakiosentteri kykenee tekemään yli kaksikymmentä tehopistettä? Pekka Saarenheimo siinä onnistui.
Jari Viuhkolan nousu sarjan sentterien eliittiin ei olisi onnistunut ilman osaavia laitureita. Petr Tenkratin tehot kertovat paljon: 35 ottelua, 21 maalia. Tahti, jonka ansiosta tshekin maalikeskiarvo per ottelu on sarjan parhaimpia. Unohtaa ei saa toisella laidalla viilettänyttä, kulmikasta Brad Smythiä. Alkukankeuden jälkeen hänkin teki 20 maalia ja nousi joukkueen sisäisessä pistepörssissä toiseksi ohi koko kauden pelanneiden Jussi Jokisen ja Brett Lieversin. Kärppien hyökkääjistä peräti yhdeksän ylitti runkosarjassa kolmenkymmenen tehopisteen rajan.
Todellinen jokerikortti on Vladimir Machulda, tuo Mostin hymyilevä kostaja. Toissa kaudella Jokerit mestaruuteen siivittänyt hyökkääjä ei ole puhjennut Oulussa kukkaan. Taidot ovat kiistattomat, mutta ne pitäisi kaivaa esiin. Machulda on kärsinyt siitä, että vierelle suunniteltu Sakari Palsola joutui huilaamaan koko runkosarjan lopun. Machulda itsekin on ollut loukkaantunut, eikä hänen pelaamisestaan sarjan alusta asti ole varmuutta.
Yhteisen projektin päätös
Kolme ja puoli vuotta yhden joukkueen peräsimessä on pitkä aika. Kari Heikkilä päätti joulutauolla, että se on hänen kohdallaan tarpeeksi. On aika ottaa vastaan uudet haasteet, mitä ne sitten ikinä ovatkin.
Heikkilän alaisuudessa Kärpät on mennyt joukkueena koko ajan systemaattisesti eteenpäin. Viime kaudella huipennus oli jo lähellä, mutta Tappara oli finaaleissa astetta kovempi. Varmaa on, että sekä Kari Heikkilä että koko joukkue haluaa viedä projektin päätökseen. Kevät osoittaa, mikä on lopputulos. Joukkueen materiaali on tarpeeksi laadukas vaikka mestaruuteen asti.
Jokerit haastajana Ouluun
Helsingin Jokereiden koettelemusten kevät ei päättynyt katastrofiin, kun joukkue selvitti lopulta tiensä pudotuspeleihin karsintojen kautta. Narripaidat olivat jo selkä seinää vasten, mutta joukkue kasvoi ratkaisevalla hetkellä ja pelimiehet löysivät uuden sitoutumisen tason.
haastattelu Petri Pakaslahti on erikoistilanteiden taitajana tärkeässä roolissa pudotuspeleissä.
[lue lisää] |
Areenalla kuuluu hyvää. Monet keskeisen ratkaisevat ongelmapalaset ovat loksahtaneet ainakin sinne päin kohdilleen viimeisen kolmen pelin aikana. Tärkeintä kaikista on kuitenkin, kuten Hannu Jortikkakin on viimeisen viikon ajan kiittänyt, avainpelaajien sitoutumisen parantuminen.
- No tietysti kausi on ollut pitkä ja kaikenlaista on tapahtunut. Toi eka
vaihe missä me oltiin, niin tietysti on helppo jälkeenpäin
asioita pohtia, mut mulla on semmonen käsitys, että meille on ollut hyötyä
siitä, kuvaili Jokereiden päävalmentaja Hannu Jortikka tuntojaan pudotuspelisarjan aattona.
Faktat ovat kuitenkin kylmät. JYP oli vastustajana vain kevyt sparraaja verrattuna Raksilassa lauantaina alkavaan kärppävyörytykseen. Kolmen, jopa neljän tasaisen ketjun laajuudelta Jokereiden rikkonaisen kaluston kimppuun käyvä Kärpät on paperilla kirkas ennakkosuosikki.
Mutta toisaalta paperilla komeilleet faktat eivät ole viimeisen kolmen kevään aikana tarkoittaneet yhtään mitään, kun Kärpät ja Jokerit ovat iskeneet yhteen pudotuspeleissä. Jo klassikon aineksia omaava sarja lähtevät tänäkin vuonna tilanteesta, jossa mitä tahansa voi tapahtua. Kysymysmerkkejä leijailee ilmassa, jokerikortteja piilottelee hihassa ja poromiehet taikovat loitsujaan.
Metro back in business
Parhaimmillaan yksi liigan valovoimaisimmista pelaajista, Glen Metropolit, uinaili runkosarjan lopun ja oli jo mustaamassa pahasti muuten erinomaisesti sujunutta kauttaan. Playoffien tullen kanukki Metropolit on kuitenkin herännyt ja Areenan fanikatsomo huutaa taas tuttuun tapaan "teillä ei oo metroa.."
Metropolitia säestää Jokereiden tehokkaimmassa ketjussa Tomek Valtonen ja Marko Jantunen. Molemmat laitahyökkääjistä ovat myös selvästi joukkueen suurimpia liiderihahmoja. Valtoselle kuluva kausi on ollut lähes napakymppi. Ensin mies riisti paikan ykkösketjussa, sitten osoitti piilleet maalinsylkijän kykynsä Metropolitin syötöistä, ja nyt Valtonen on noussut johtajatyypiksi niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä, jäällä ja sen ulkopuolella. Hurjia peliminuutteja on tarjolla, mutta Valtonen tuntuu jaksavan loputtomiin. JYP-sarjassa mies esimerkiksi pelasi muutaman minuutin putkeen alivoimaa, loukkasi leukansa ja palasi tikit leuassa maalintekoon.
Löytyykö leveyttä?
Kärppiä vastaan ei Jokerit pärjää kuitenkaan yhdellä ketjulla edes erääkään. Taustalta on löydyttävä niin vuorenvarmaa nollanollaa kuin tehojakin. Mikäli JYP-ottelut ovat näissä ennakkoarvioissa vertailukelpoisia, niin Timo Vertalan ja PC Drouinin otteissa näyttäisi jo olevan ideaa. Vertala lienee aloitusspesialisti Pakaslahden kanssa tärkein jokerihyökkääjä Metropolitin ketjun takana.
- Saatiin JYP-sarjassa onnistumisia, ja se on selvä että vastus kovenee, mutta kyllä mä nyt
kuitenkin luulen, että kapasiteettia löytyy käyttämättömänä vielä, tuumaili Jortikka.
Yllättäviä tehoja sopii jokerihyökkäyksessä uskaltaa toivoa nelosketjussa majailevalta Todd Warrinerilta. Kokenutta nikkarihyökkääjää on keitelty pitkän uran aikana monissa liemissä. Warrinerin kausi meni hyvän alun jälkeen täysin piloille loukkaantumisten takia, mutta ihmeen kaupalla mies palasi pudotuspeleihin. Kanadalaiset syttyvät pudotuspeleissä, jotkut kanadalaiset vasta alkavat pelata niissä.
Puolustuksen tilanne näytti katastrofilta Martti Järventien, Arto Tukion ja Sami Heleniuksen särjettyä paikkansa aivan pudotuspelien alla. Kolmen alle 20-vuotiaiden MM-pakin, kokemattoman Samuli Jalkasen, Markus Kankaanperän ja Jan Latvalan miehittämä kuusikko selvisi kuitenkin JYP-sarjan koettelemuksista hienosti.
Kevin Kantee, Mikko Kalteva ja Sami Lepistö joutuvatkin nyt kovimpaan tulikokeeseensa U20-kisojen jatkopelien jälkeen. Riittääkö nuorten miesten kantti liigatasolla? Kanteen peli oli Jyväskylässä tiistaina erinomaista, mutta vauhti kovenee taas pykälällä. Niin Kantee kuin Kaltevakin ovat liigassa pudotuspeleistä puhumattakaan täysiä keltanokkia.
Maalin suulla Pasi Häkkinen on edelleen kysymysmerkki. Runkosarjan loppuvaiheessa Häkkinen oli jo romahduksen partaalla, mutta muutamassa viime pelissä ovat oikeat otteet taas löytyneet. Pudotuspelit ovat kuitenkin Häkkisellekin tyystin uusi juttu. Jyväskylän ottelussa kiekot pomppivat jo hivenen ja Spengler Cupin pelit menivät pahasti poskelleen. Kärppiä vastaan ei edes varma peruspeli riitä. Häkkisen on väkisin taisteltava torjuntaprosentti mahdollisimman lähelle 95:tä, vaikka Kärpät tulisi kuinka lujaa. Muuten tulee Jokereille noutaja.
"Turha koittaa, Jor...?"
Valmentajan merkitystä yksittäisissä jääkiekko-otteluissa tai edes useamman pelin pudotuspelisarjoissa yleensä räikeästi yliarvioidaan. Tosiasiahan on, että kentällä pelaavat pelaajat, ei valmennusjohto.
Mutta kiistatonta on kuitenkin myös se, että on olemassa tiettyjä valmentajia, jotka saavat homman toimimaan varsin paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin toiset. Jokereiden penkin takana häärii Kärppiäkin vastaan turkulainen kultasormi Hannu Jortikka, joka JYP-minisarja mukaan luettuna ei ole hävinnyt kuin kerran pudotuspelisarjan. Ja tulessa turkulainen pukukoppiupseeri on joukkoineen ollut peräti 17 kertaa.
Jokerit ja Jortikka saivat paketin kasattua edes välttävään formuun viimeisellä mahdollisella hetkellä. Kuntopuntari osoittaa ylöspäin. Realiteetit ovat kuitenkin selvät: nykytaso ei vielä riitä Kärppien uhmaamiseen. Joukkueen on jatkettava kasvuaan kevään edetessä. Narripaidoilla on vielä monta porrasta kiivettävänään. Joukkue on kuitenkin poikkeuksellisessa tilanteessa ollakseen Helsingin Jokerit. Se lähtee altavastaajana rokottamaan ykkössuosikin hermoiluista. Joku voisi epäillä tilanteen olevan varsin otollinen nykyhetken Jokereille.
Riittääkö usko ja tahto?
Avainsana Jokereilla on Jortikan kuuluttama sitoutuminen joukkueeseen, tahto vaikka syödä kiekko ja usko oman pelin onnistumiseen. Runkosarjan loppua leimasi lähinnä turhautuminen, epätoivo, haluttomuus ja kaikenlainen välinpitämättömyys. Mihinkään tuohon ei ole enää varaa. Nyt on pakko uskoa siihen, että yhteen hiileen puhaltaminen ja raaka duuni kaataa Kärpät. Samaa tuumi myös Jortikka.
- Jos ei itse usko itseensä niin kuka muu sitten tulee uskomaan?
- Kyllä meidän leirissä lähdetään siitä että kaikki laitetaan peliin. Sitten ihmetellään, jos se ei riitä ja mietitään, että missä on vika. Nyt ei oo se hetki, että sitä jauhetaan, vaikka muutama media tuntuu sitä jauhavankin, piikitteli Jortikka jälleen keltaista lehdistöä.
Jokereiden ja Kärppien välillä lähihistoriasta löytyy yllätyksiä ja otteluita joka lähtöön. Sakari Palsolan johtama kärppälauma nolasi runkosarjan voittaneen Jokerit keväänä 2001. Sijalta kahdeksan. Liiga on sitten 90-luvun kiistatta tasoittunut ja pudotuspeleissäkin mikä vain on mahdollista. Tämän tietää myös Jokerit.
- Jos en mä nyt aivan väärin muista niin runkosarjan vitonen voitti viime
vuonna mestaruuden ja Ruotsissa on kahdeksas voittanu. Että sitä vasten
pitää lähteä uskomaan, muisteli Jortikka.
Loppuarvio
Sen enempää Kärppien kuin Jokereidenkaan kevät ei ollut täydellinen. Vastassa ovat nykyajan kaksi suurta joukkuetta lukuisine tähtipelaajineen ja ympäri Suomea joku kiljuu onnesta toisten näistä pudotessa välieristä pois.
Ottelusarja tuskin katkeaa neljään tai edes viiteen otteluun. Jokereilla ei yksinkertaisesti imagonsa vuoksi ole varaa pudota tässä vaiheessa, mutta Kärpätkään ei ole siihen halukas. Kari Heikkilä varmasti haluaa jättää itsestään mahdollisimman positiivisen kuvan lähtiessään Oulusta, mikä ettei jopa viedä Kärpät jälleen finaaliin.