Viime kausi päättyi Vantaalla ehkä hieman yllättäenkin pudotuspelitunnelmissa, kun joukkue putosi Mestiksen kuumassa puolivälieräsarjassa TUTOlle voitoin 1−4. Pudotuspelikevään joukkueesta ei kuitenkaan ole lohipaitojen pelaajaringissä jäljellä kuin muutama, joten joukkueen yhteen hitsauttaminen on täytynyt aloittaa käytännössä alusta.
Harjoitusottelukausi on ollut vantaalaisille kohtuullisen mukava, eikä mukaan ole mahtunut varsinaisia rimanalituksia KooKoolle kärsittyä 1−7-tappiota lukuun ottamatta; vantaalaiset kaatoivat Peliitat Heinolassa 3−1 ja TUTOllekin tappio tuli vasta voittomaalikisan jälkeen.
Hallikäytävillä harjoitusotteluiden tuloksia suuremmaksi puheenaiheeksi on kuitenkin noussut farmisopimus, jonka pelätään vähentävän joukkueen vantaalaisidentiteettiä entisestään. Farmisopimuksen myötä urheilullinen yhteistyö Bluesin ja Kiekko-Vantaan välillä tiivistyy, ja vantaalaiset muuttivat jopa peliasujaan espoolaisen tyylin mukaan. Ansaitusti voi kuitenkin kyseenalaistaa, onko Tikkurilassa muutenkaan ollut varsinaista vantaalaisidentiteettiä moneen kauteen esimerkiksi edellisten kausien korealaiskuvioiden vuoksi.
Ennen kaikkea Tikkurilassa kuitenkin vähimmäisvaatimuksena lienee, että jäällä nähdään sisukas ja yhtenäinen Kiekko-Vantaa, joka taistelee ilta toisensa jälkeen tosissaan voitosta.
Kaiken takana on nainen?
Kiekko-Vantaan maalivahtiosasto on saanut jo ennen kautta valtakunnallista mediahuomiota, sillä Noora Räty kuuluu lohipaitojen torjujoihin. Räty on esiintynyt harjoitusotteluissa suureksi osaksi edukseen, mutta peliaika Mestiksessä ei silti ole selviö. Maailman parhaaksi naismaalivahdiksi tituleerattu Räty on kuitenkin osoittanut taistelevansa tosissaan ykkösvahdin paikasta.
Rädyn kanssa peliajasta taistellee ennen kaikkea Joona Partanen, joka on niin ikään esittänyt harjoitusotteluissa lupaavia otteita. Kiekko-Vantaan maalivahtiosaston täydentää jokerivahti Jani Kautto, joka saattaa hyvinkin liittyä KiVa-rinkiin, mikäli hänellä ei ole käyttöä Jokereissa.
Puolustuksen uudet pilarit
Lohipaitojen pakisto on kokenut suuria muutoksia viime kauteen verrattuna. TUTOsta Kiekko-Vantaan takalinjoille siirtyneellä isokokoisella Oskari Hämäläisellä on todellinen läpimurtokauden paikka, ja hän tulee todennäköisesti saamaan paljon vastuuta KiVan puolustuksessa. Myös lainasopimuksella Jokereista hankitulta Jere Sneckiltä odotetaan väkeviä otteita, sillä mies teki vakuuttavaa jälkeä Nuorten Liigassa viime kaudella.
Pienimuotoista jatkuvuutta lohipaitojen puolustukseen tuo jo viime kaudella vantaalaispuolustuksessa häärinyt Robin Saari. Otteluita lohipaidassa on alla myös elokuussa virallisesti joukkueen sopimuspelaajaksi liittyneellä Iiro Mäntylällä, joka on lohipaitojen lisäksi luutinut myös Suomi-Sarjassa BeWe TuusKin riveissä. Mäntylä tuonee lohipaitojen puolustukseen kaivattua fyysisyyttä ja sopivaa ilkeyttä.
Espoolaisyhteistyön esimerkkinä tikkurilalaisten puolustuksessa pelaa myös Nico Nurmikanta, ja harjoitusotteluissa joukkueen mukana on ollut muun muassa HIFK-pelaaja Juha Tarkkanen.
Varsinaista puolustuksen johtotähteä tai profiilipakkia on sopimuspelaajista ennakkoon vaikeaa nimetä, joten puolustus vaatii joko tasonnostajia tai tasokkaita lainapelaajia noustakseen Mestiksen keskikastin paremmalle puolelle.
Hyökkäyksessä tilaa ratkaisijoille
Kiekko-Vantaan hyökkäyskaluston kannalta merkittävin uutinen ennen kauden alkua oli Artem Iossafovin jatkosopimus. Tulivoimaisena ja tehokkaana viimeistelijänä tunnettu Iossafov on johtanut lohipaitojen hyökkäystä jo pari kauden ajan ja valittiin tulevalle kaudelle joukkueen kapteeniksi.
Iossafov saaattaa muodostaa nuoren ja liukkaan Teemu Mielosen kanssa tehokkaan tutkaparin. Mielosella on jo muutaman Mestis-pelin kokemus alla, ja duo voi yhdessä pelatessaan olla todellinen hyökkäyspään pelote vastustajille.
Fyysisyyttä ja kykyä aggressiiviseen karvauspeliin Kiekko-Vantaan hyökkäyksestä pitäisi löytyä, sillä kovaa pelaavat Kalle Moisio ja Samuli Valvisto jatkavat totutulla tyylillään vantaalaisten riveissä. Iossafovia lukuun ottamatta hyökkäyksestä on kuitenkin vaikeaa löytää päätä huimaavaa kiekonkäsittelytaitoa, ellei sitten esimerkiksi Heinolasta Vantaalle siirtynyt Moses Mustonen ota itselleen pistenikkarin roolia.
Ehdottomasti seuraamisen arvoinen pelaaja on Blues-yhteistyön myötä vantaalaismiehistöön siirtynyt Aleksi Järvinen, jonka pelikäsityksen pitäisi riittää mainiosti Mestis-tasolle. Varsinkin hyökkäysketjuissa Kiekko-Vantaata seuraava yleisö tullee näkemään kauden aikana paljon variaatiota, mikä tarkoittaa, että myös pelaajien tulee sopeutua vaihteleviin ketjukavereihin.
Kiekko-Vantaa joutuu tulemaan toimeen pitkään ilman hyökkääjä Jesse Juntheikkiä, joka loukkaantui elokuun puolivälissä, ja on sivussa noin kuusi kuukautta.
Valmennustaidot puntarissa
Tiuhasti muutoksia kokevassa kokoonpanossa valmennuksen merkitys korostuu, ja on pitkälti Jami Kaupin johtaman valmennustiimin tehtävä saada motivoitua pelaajat antamaan kaikkensa jokaisessa pelissä. Parhaimmillaan lainakuvioiden ja roolitusten osuessa kohdalleen vantaalaisilla voi olla koossa hyvin luisteleva ja nälkäinen joukkue, joka pystyy haastamaan tiukasti Mestiksen kärkijoukkueitakin.
Vantaalaiskiekon perisynnin eli suuren pelaajavirran voi toisaalta kääntää myös ansioksi, sillä hämmästyttävän moni viime kaudella Kiekko-Vantaata edustanut pelaaja kolkuttelee tällä hetkellä Liiga-jäiden portteja. Vantaa lienee siis hyvä paikka kehittyä, ja tulevallakin kaudella vantaalaismiehistön suurimmat tähdet päässevät näyttämään taitojaan askelta ylempänäkin. Mestis-tasolle joukkueessa on myös sopivasti kokoa ja luisteluvoimaa.
Palasia Kiekko-Vantaan palapelissä on erittäin paljon, mutta niiden naksahteassa yhteen lohipaidat taistelevat ensi keväänäkin Mestiksen pudotuspeleissä.