1. Helsinkiläisten sentteriosastolta odotetaan liikoja.
Riippuu kenen odotuksista puhutaan. Yleinen mielipide on, että nykyinen sentterikalusto ei riitä syvyytensä puolesta mestaruustaistoon.
Yksilötasolla liian suuret odotukset kohdistuvat Roope Hintziin. Hintz on kiistatta laadukas pelaaja, mutta jos odotukset ovat kauden parhaan pelaajan tasolla, ne ovat yliampuvia. Vastaavasti tasaisesti kehittynyt Robert Leino on saanut kasvaa runkopelaajistoon suurimpien otsikoiden ulkopuolella. Viime kaudella Leinon edellä pistepörssissä olivat vain joukkueesta poistuneet Teemu Ramstedt sekä Tomas Zaborsky. Nyt Leinolla onkin kiekollisessa pelissä Ramstedtin suuret saappaat täytettävänä varsinkin ylivoimapelin rakentajana, eikä 40 pisteen rajapyykin rikkominen olisi mikään yllätys.
Riskejä kiistatta on. Ensimmäiset riskit realisoituivat jo ennen kauden alkua, kun Hintz loukkasi itseään ja on sivussa reilun kuukauden päivät. Jo yhden miehen putoaminen kokoonpanosta aiheuttaa päänvaivaa valmennukselle. Toisaalta myös HIFK:ssa ollaan tietoisia riskeistä, mutta nuorille hyökkääjille halutaan antaa rehellinen näyttöpaikka ennen tilanteeseen reagoimista.
2. HIFK kärsii paikalliskamppailujen puutteesta. Ensin Jokerit, sitten Blues. Pullistelu ja mahtipontisuus kiinnostavat vain omia faneja.
Kuten viime keväänä HIFK:n runkosarjavoiton ratkettua kirjoitin, machoilu on taakse jäänyttä elämää. Tänä päivänä Helsingissä keskitytään pullistelun ja näennäisen näkyvyyden sijasta pelaamiseen ja otteluiden voittamiseen. Siinä mielessä Jokereiden poistuminen Liigasta osoittautui jopa positiiviseksi asiaksi. Keskinäisen nokittelun poistuminen avasi silmiä ja lopputulos oli nähtävissä viime kaudella.
Tietty ylimielisyydeksikin kutsuttu pullistelu on kuitenkin sisäänrakennettu stadilaisiin. HIFK oli yleisömagneetti "böndellä" jo paikallisotteluiden aikakaudella, eikä siihen ole tulossa muutosta tälläkään kaudella. Mikäli HIFK jatkaa menestystään, on se monissa paikoissa enemmän tunteita herättävä joukkue kuin vuosikausiin.
3. Teemu Eronen - Tommi Taimi ei häpeä vertailussa yhdellekään 2010-luvun pakkiparille.
Kyseessä on kiistatta kaksikko, joka hakee kiekollisen pelin osalta vertaistaan tulevalla kaudella, mutta jo HIFK:sta löytyy dynaamisempia pakkipareja 2010-luvulta, vieläpä vain muutaman kuukauden takaa. Viime keväänä kaksikko Tommi Taimi - Joonas Järvinen muodostivat parin, joka pystyi kiitettävään suoritukseen pelin jokaisella osa-alueella.
Eronen - Taimi -kaksikko antaa päävalmentaja Antti Törmäselle kuitenkin mahdollisuuden rakentaa kaksi pakkiparia, joissa takalinjoilta löytyy Liigan eliittiin kuuluva hyökkäysten avaaja, oli kyseessä sitten syötöllä hyökkääjän lähettäminen vauhtiin tai itse kiekon jalalla nostaminen.
