Edeltävän vuoden jukurimaista dominointia ei nähty, mutta sitä se ei vaatinutkaan. Tasaisuus oli läpi kuluvan kauden KooKoon vahvuus. Joukkue ei komeillut runkosarjassa piikkipaikalla, mutta päävalmentaja Juha Juujärvi onnistui virittämään oranssimustat terävimpään kuntohuippuun kevään tärkeissä peleissä.
Kausi käynnistyi kaksijakoisissa merkeissä. Kotikentällä KooKoo oli läpi kauden vahva, mutta vierasottelut tuottivat erityisesti syyskauden puolella joukkueelle ylimääräistä tuskaa.
Runkosarjan ainoa pienimuotoinen notkahdus tapahtui marras-joulukuun vaihteessa. Kymmenen ottelun putkesta joukkueelle kertyi yhteensä seitsemän tappiota, mutta joukkue osoitti tämän jälkeen vahvan luonteensa.
Useamman häviön sisältäneen jakson jälkeen KooKoo kärsi joulukuun puolivälistä helmikuuhun vain yhden varsinaisen peliajan tappion.
Runkosarjan ehdottomia onnistujia olivat muun muassa Jan-Mikael Juutilainen, Jesse Jyrkkiö ja loppukaudesta paikkansa kokoonpanossa vakiinnuttanut oma kasvatti Mikko Virtanen. Juutilainen ja Jyrkkiö keräsivät molemmat runkosarjan aikana 37 tehopistettä.
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella KooKoo eteni Jokipoikien kustannuksella jatkoon lukemin 4-1. Haastavimman ja raastavimman sarjan joukkue kamppaili välierissä Kajaanin Hokkia vastaan. KooKoo johti sarjaa jo lukemin 2-0, mutta finaalipaikka varmistui vasta seitsemännen ottelun kautta.
Finaaleissa joukkue taisteli mestaruudesta viime vuotiseen tapaan Mikkelin Jukureiden kanssa. Kouvolalaisnäkökulmasta finaalit starttasivat unelman lailla. Kolme ensimmäistä ottelua kirjattiin KooKoon voitoksi useamman maalin erolla ja Kouvolassa valmistauduttiin jo mestaruusjuhliin.
Ensimmäisen ottelupallon matsi oli vieraskaukalossa vaatimaton esitys, mutta seuraava ottelu kotikentällä päättyi ikimuistoisiin mestaruusjuhliin lähes 5200 katsojan edessä.
Runkosarjassa joukkueen kantaviin pelaajiin lukeutunut Juutilainen oli välieristä lähtien loukkaantumisen takia sivussa, mutta pelaajistosta nousi uusia vastuunkantajia esiin. Tomi Peltonen kantoi finaaleissa joukkueen kultaista kypärää ja hänet valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.
Erityismaininnat Peltosen lisäksi ansaitsevat myös pelaajauransa tähän kauteen päättävä kapteeni Jari Kauppila, sekä vaikean alkukauden läpikäynyt Teemu Tallberg. Kumpainenkin merkauttivat pudotuspeleissä 16 otteluun neljä maalia ja yhdeksän syöttöpistettä.
Syyskaudella hiukan Kristian Järvisen varjoon jäänyt Mikko Rämö osoitti olevansa voittava maalivahti pudotuspeleissä ja piti KooKoota tiukoissa paikoissa pystyssä rautaisella kokemuksellaan. Rämön mallikkaasta pelivireestä kertoi muun muassa nollapeli ratkaisevaksi jääneessä finaaliottelussa.
MAALIVAHDIT
#31 Kristian Järvinen
28/45, 2,07 pm/o, 91,82 %
(5/17, 2,00 pm/o, 91,39 %)
Pelasi odotuksiin nähden huikean syyskauden ryöväten Mikko Rämöltä kaikkien yllätykseksi ykkösmaalivahdin paikan itselleen. Parin kuukauden loukkaantuminen joulun jälkeen vei mieheltä parhaan terän pois, eikä pystynyt nousemaan enää loppukaudesta vastaavanlaiseen pelivireeseen. Jäi pudotuspeleissä kakkosmaalivahdin rooliin.
#35 Mikko Rämö
23/39, 2,13 pm/o, 91,78 %
(14/17, 1,86 pm/o, 93,19 %)
Joutui alkukaudella tyytymään Järvisen takana kakkosmaalivahdin rooliin. Kärsi Järvisen lailla kesken kauden loukkaantumisen, mutta teki paluun kaukaloihin helmikuun alussa. Kokenut peluri pystyi nappaamaan ykkösmaalivahdin roolin itselleen ja pelasi erittäin mainiot pudotuspelit torjuen KooKoon aina mestaruuteen asti. Rämön "sulaminen" keväällä on nostettu myytin lailla esille monena kautena, mutta hän osoitti tämän väittämän tänä keväänä täysin vääräksi. Yksi finaalisarjan ratkaisukäänteistä oli Jukureiden tasoituksen estäminen kolmannen finaalin viime sekunneilla.
KooKoo-maalilla torjuivat kauden aikana myös Andreas Bernard, Juha Järvenpää, Janne Juvonen ja Timo Niemi.
PUOLUSTAJAT
#4 Connor Hardowa
48. 3+6=9, +10, 24 min
(9. 0+0=0, -5, 2 min)
Pienien sopeutumisvaikeuksien jälkeen paransi runkosarjassa peliä isoilla harppauksilla eteenpäin. Osa oli valmis laittamaan ensimmäisen neljänneksen jälkeen Hardowan paluulipun kera lentokoneeseen, mutta Juujärvi luotti miehen kykyihin. Peruspuolustaja hoiti oman tonttinsa runkosarjassa loppujen lopuksi hyvin, mutta jäi pudotuspeleissä KooKoon laadukkaassa puolustuksessa pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Pääsi Nico Lehdon pelikiellon ansiosta viimeisessä finaalissa takaisin jäälle ja suoriutui ottelusta tyylipuhtaasti.
#7 Jesse Jyrkkiö
54. 12+25=37, +7, 74 min
(7. 0+9=9, +9, 26 min)
Yksi koko kauden tärkeimpiä yksittäisiä pelaajia KooKoolle. Jäähyjä tuli puolustuspäässä luvattoman paljon, mutta paikkasi nämä hyökkäyssuuntaan kiekollisella osaamisella. Erittäin hyvän liikkeen ansiosta kuskasi kiekkoa lukuisia kertoja hyökkäysalueelle ja otti suuren vastuun KooKoon ylivoimapelissä viivalla. Pudotuspeleissä maalit jäivät tekemättä, mutta pistekeskiarvo kipusi siitäkin huolimatta yli 0,5:n per ottelu.
#22 Pauli Levokari
27. 1+9=10, +14, 55min
(6. 0+0=0, -2, 10min)
Saapui marraskuun loppupuolella KooKoohon Kazakstanista. Viime kausi jäi lähes kokonaan pelaamatta ja nykyinenkin vire oli osittain arvoitus, mutta Levokari suoriutui lopuista runkosarjan peleistä kiitettävästi. Levokari onnistui tuomaan kokemuksellaan rauhallisuutta omaan päähän. Pudotuspelit jäivät puolitiehen osittain Jokipojat-sarjassa sattuneen loukkaantumisen myötä.
#25 Tuukka Laakso
11. 0+2=2, +1, 0 min
Laakson tämän kauden rooliksi oli kaavailtu loukkaantumisten paikkaaminen tarpeen tullen. Suoritui yhdestätoista pelatusta ottelusta hyvin ja väläytti ajoittain kiekollista taitoaan. Kaksi syöttöpistettä olivat mukava lisä ja antavat varmasti nuorelle puolustajalle lisäenergiaa tulevan kesän harjoituksiin.
#33 Markus Västilä
54. 3+11=14, +11, 16 min
(17. 2+5=7, +9, 4 min)
Runkosarja starttasi Västilän kohdalla mainiosti, mutta pitkään kauteen mahtui pieniä notkahduksia mukaan. Kevään tärkeissä peleissä Västilä otti tärkeissä paikoissa rooleja ja pelasi pitkän aikaan pudotuspelejä ilman miinusmerkintöjä. Kannattajat muistavat kenties parhaiten Hokki-sarjan seitsemännen pelin, kun Västilä tasoitti ottelun kolmannen erän viimeisellä kymmenellä minuutilla.
#52 Nico Lehto
11. 0+1=1, 0, 4 min
(5. 0+0=0, +1, 29 min)
Lehdon kausi meni osittain pilalle Micke-Max Åstenin taklauksesta hajonneen olkapään takia. Teki paluun runkosarjan lopulla ja esiintyi pudotuspeleissäkin viiden ottelun verran. Kausi päättyi Lehdon osalta kolmannessa finaalissa tuomittiin suihkukomennukseen päähän kohdistuneesta taklauksesta ja tästä seuranneeseen neljän otteluun pelikieltoon.
#53 Marlo Koponen
50. 1+9=10, +6, 50 min
(17. 0+6=6, +8, 20 min)
Koponen ei pelannut elämänsä kautta, mutta täytti oman ruutunsa joukkuesta. Viime kauteen verrattuna petrauksena syntyi yksi maali runkosarjassa. Pudotuspeleissä nosti itsensä edukseen esille vahvan kulmapelin ansiosta ja piti oman maalinedustan epämiellyttävänä paikkana vastustajille.
#56 Lasse Lappalainen
17. 3+4=12, +5, 20 min
(14. 1+3=4, +1, 6 min)
Kesän harjoitusottelut ja alkukausi lupailevat Lappalaiselle erittäin paljon, mutta Lehdon tavoin alkukaudesta hajonnut olkapää pilasi suurimman osan kaudesta. Teki loppukaudesta paluun, mutta ei pystynyt pitkän poissaolon jälkeen palaamaan alkukauden hienoisiin otteisiin. Lappalaisella on kaikki edellytykset olla Mestiksen paras puolustaja, mutta täydellinen läpimurto jäi epäonnen myötä vielä odottamaan itseään.
#77 Jarno Lippojoki
54. 3+5=8, +2, 14 min
(17. 3+2=5, +7, 4 min)
Yksi joukkueen tasaisimpia puolustajia läpikauden ja varakapteenin ominaisuudessa joukkueen johtohahmoja. Pienikokoinen, mutta fyysinen puolustaja esitti muutamaan otteeseen vanhan koulukunnan lonkkataklauksiakin. Pudotuspeleissä Lippojoen kokemus nousi esiin ja tilastoihin merkattiin puolustajalle komea tehotilastomerkintä +3.
Mestarijoukkueen puolustuksessa luutivat kauden mittaan myös Kalle Maalahti, Samuli Piipponen ja Niko Karhu.
HYÖKKÄÄJÄT
#8 Henri Tamminen
15. 2+2=4, +1, 6 min
Esitti lupaavia otteita harjoitusotteluissa ja runkosarjan alkupuoliskolla, mutta tippui kauden edetessä pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle. Palasi hetkeksi takaisin HIFK a-junioreihin ja vietti loppukauden lainalla Lempäälän Kisan joukkueessa.
#9 Timo-Pekka Heikkinen
49. 5+15=20, +3, 20 min
(17. 1+0=1, -1, 8 min)
Heikkinen on pomminvarma kahdenkymmenen pisteen mies Mestikseen. Ottaen huomioon Heikkisen roolin joukkueessa, pelasi hän runkosarjan ottelut täysin odotusten mukaisesti . Pudotuspeleissä Heikkisen pistetahti hiipui hieman ja tehopisteet jäivät vain yhteen maaliin.
#11 Aatu Hämäläinen
52. 7+29=36, +6, 24 min
(17. 3+6=9, +3, 4 min)
Pelasi tehopisteiden muodossa uransa tehokkaimman kauden Mestiksessä muodostaen läpi kauden KooKoon ykköskentän Jari Kauppilan ja Jan-Mikael Juutilaisen kanssa. Pudotuspeleissä tahtia haittasi ehkä aavistuksen Juutilaisen puuttuminen kokoonpanosta, mutta liukasliikkeinen laituri takoi pudotuspeleissä mukavat yhdeksän pistettä.
#15 Teemu Tallberg
56. 12+17=29, +12, 6 min
(16. 4+9=13, +8, 6 min)
Tallbergin kausi käynnistyi nihkeissä merkeissä. Tekopaikkoja oli runsaasti, mutta kiekot eivät meinanneet syyskaudella löytää millään maaliin asti. Teki tärkeää työtä joukkueen eteen blokkaamalla monia laukauksia ja ollen yksi tärkeimpiä alivoimapelaajia KooKoolle. Kova työ palkittiin lopulta ja pisteitäkin syntyi lopulta ennätystahtiin asti. Pudotuspeleissä Tallbergin tahti kiihtyi vain ja hän kantoi ajoittain joukkueen kultaista kypärääkin päässä. Voimahyökkääjä kirjautti pudotuspeleissä kolmetoista pistettä ja lunasti paikkansa KooKoon toiseksi parhaimpana pistemiehenä.
#16 Henri Tuominen
45. 11+15=26, +15, 47 min
(17. 5+4=9, +3, 6 min)
Saapui alunperin TPS:stä lyhyelle lainalle KooKoohon. Pelaajapulan vuoksi laina-aika piteni ja lopulta Tuominen lunasti hienoilla otteillaan loppukauden lainasopimuksen Kouvolaan. Yksi kauden positiivisimmista yllättäjistä oranssimustien väreissä. Vahvan luistelijan otteita ihastellaan suurella todennäköisyydellä ensi kaudella liigajäillä.
#17 Tomi Peltonen
55. 15+9=24, +13, 54 min
(16. 8+7=15, +5, 0 min)
Kauteen lähdettäessä Peltonen oli monien papereissa maksimissaan kakkoskentän pelaaja, nippanappa sitäkään. Joukkuepelaaja henkeen ja vereen. Yksi Juha Juujärven luottopelaajista kun haluttiin varmistaa, että kiekko ei soi omissa viimeisillä minuuteilla. Puolustavasta sentteristä kuoriutui todellinen pudotuspelien pelaaja keväällä ja roolin kasvaessa Peltosen kiekollisetkin taidot pääsivät uuteen valoon. Mestis palkitsi Peltosen hienosta keväästä pudotuspelien parhaan pelaajan palkinnolla.
#19 Jussi Nättinen
46. 4+6=10, -4, 47 min
(16. 0+4=4, +2, 12 min)
Taisteli nelossentterin pelipaikasta kauden aikana muun muassa KooKoo-kasvatti Mikko Virtasen kanssa. Vauhtia haettiin ajoittain katsomonkin puolelta ja ihan kaikkein paras terä jäi läpi kauden puuttumaan Nättisen pelaamisesta. Suuret kehitysaskeleet jäivät tällä kaudella näkemättä.
#20 Jesse Koskinen
6. 0+2=2, -2, 2 min
Iitin Pyrinnön kasvatti kuului Laakson tapaan nuoriin pelaajiin, jotka hyppäävät kaukaloon pelaajapulan vaivaessa. Pienen roolin pelaajalle kuuteen peliin kaksi syöttöpistettä olivat mukavia piristysruiskeita. Tulevalle kaudelle Koskisellekin lienee luvassa enemmän vastuuta joukkueessa.
#23 Antti Mäkilä
8. 1+5=6, +5, 4 min
(17. 2+7=9, +3, 6 min)
Pienimuotoisena yllätyshankintana siirtorajan kynnyksellä Suomi-sarjasta Mestikseen. Mäkilä tuli tuomaan joukkueeseen kokemusta ja mies osoittautuikin lopulta erinomaiseksi hankinnaksi. Yksi sulka lisää hattuun KooKoon pelaajatarkkailuista vastaavalle taholle. Huomionarvoista on, että Mäkilän molemmat pudotuspelimaalit syntyivät finaalisarjassa Jukureita vastaan.
#27 Jan-Mikael Juutilainen
51. 21+16=37, +5, 8 min
(10. 1+2=3, +1, 2 min)
Teki viimeisen läpimurron Mestiksen parhaimpien hyökkääjien kategoriaan. Runkosarjassa joukkueen ykkösketjun laiturina dominoineen Juutilaisen pudotuspelit eivät sujuneet yhtä valoisissa merkeissä. Kolme pistettä kymmeneen otteluun ei ole mairitteleva saldo, mutta huhut kielivät loukkaantumisesta, jonka johdosta pisteahne hyökkääjä joutui jättämään Hokki-sarjan aikana loppukauden kesken.
#30 Jari Kauppila
52. 7+27=34, +6, 38 min
(16. 4+9=13, +7, 16 min)
Kauppilan sopimus KooKooseen jakoi ihmisiä kesällä kahteen leiriin. Runkosarjan ensimmäisen neljänneksen jälkeenkin konkari herätti kysymysmerkkejä riittävyydellään. Kauppila paransi otteitaan läpi kauden ja oli joukkueen selkein johtohahmo ja johti joukkuetta isällisellä otteella kohti mestaruutta. Lätyt lensivät b-pisteiden poikki vanhaan malliin ja ykkösketjun sentteri osoitti epäilijöilleen oman tärkeytensä joukkueelle. Mestaruusjuhlien humussa nelikymppinen "pappa" ilmoitti lopettavansa pitkän pelaajauransa mestaruuteen Kouvolassa.
#51 Mikko Virtanen
31. 4+7=11, +6, 4 min
(14. 1+0=1, -2, 4 min)
Virtaselle kausi oli henkilökohtaisesti tärkeä edistysaskel, vaikka alle 20-vuotiaiden arvokisat jäivätkin väliin. Pelaamisessa tapahtui kauden aikana suuria parannuksia ja Virtanen näytti kouvolalaisille, että pystyy pelaamaan jo täysipäisesti miesten otteluita. Ensi kaudella Virtasella on täydet mahdollisuudet murtautua kahteen kärkiketjuun ja suurempaan rooliin.
#71 Niklas Sirén
9. 0+0=0, -4, 4min
Loukkaantumiset pilasivat jälleen Sirénin kauden. Käväisi lainasopimuksella hakemassa peliaikaa Kajaanin Hokissa, mutta pelit pysähtyivät toisessa pelissä tulleeseen polvivammaan.
#76 Santtu Huhtala
51. 15+6=21, +4, 14 min
(11. 4+2=6, +1, 0 min)
Lupaavan viime kauden pelanneelta Huhtalalta odoteltiin todellista läpimurtoa tällä kaudella, mutta pistesaldo jäi hiukan odotuksia laihemmaksi. Fakta on kuitenkin, että Huhtala oli viidellätoista maalilla KooKoon toiseksi paras maalintekijä runkosarjassa , vaikka kausi sisälsi muun muassa yhden pidemmän kuivan kauden. Potentiaalia on vielä paljon varastossa.
#78 Mikael Kuronen
56. 12+14=26, +10, 18 min
(16. 6+5=11, +3, 6 min)
Kuronen oli läpi kauden yksi tasaisimmista suorittajista joukkueessa. Huhtalan lailla Kurosellakin on nuorena pelaajana vielä potentiaalia runsaasti kasvaa isompiin saappaisiin, mutta täytti oman roolinsa joukkueesta ennakkokaavailujen mukaisesti. Kuronen osoitti pudotuspeleissä kovan pelimiehen luonnetta nakuttamalla kuuteentoista otteluun yksitoista tehopistettä. Jatkaessaan Mestiksessä tulee seuraava vuosi olemaan Kuroselle henkilökohtaisesti mennyttä kautta vieläkin valoisampi.
#87 Joona Karevaara
53. 12+18=30, +13, 8 min
(17. 6+6=12, +6, 8 min)
Karevaara ei välttämättä ole aina katsojan silmään kentällä kaikkein näyttävin ja yritteliäimmän näköinen pelaaja, mutta paikan tullen erittäin kliininen viimeistelijä. Hiukan takkuillen alkanut kausi aiheutti huolia Kouvolassa, mutta Karevaara lunasti kauden edetessä oman paikkansa joukkueessa. Viimeinen sinetti arvostelijoiden arkkuun lyötiin pudotuspeleissä, kun tarkan laukauksen omistava hyökkääjä räväytti useamman tärkeän maalin, viimeisimpänä ratkaiseva 0-3-osuma tyhjään maaliin ratkaisevassa finaalissa.
#92 Jere Espo
16. 0+0=0, -3, 2 min
(4. 0+1=1, -2, 2 min)
Titaani-kasvatti kuului KooKoon joukkueessa junioreiden kärkipäähän, joka laitetaan pelaamaan kun vakiorivistön pelaajia putoaa kokoonpanosta pois. Espo ei ole koskaan ollut millään mittarilla mikään pistelinko, mutta tuo tärkeää energiaa ja luisteluvoimaa voimahyökkääjän roolissa. Kokonaisvaltaisessa pelaamisessa riittää tuleville vuosille vielä parannettavaa.