Pitkäaikainen Detroit Free Press -lehden urheilutoimittaja Keith Gave seurasi läheltä Detroit Red Wingsin 1990-luvun viittä venäläispelaajaa − Sergei Fjodorovia, Vladimir Konstantinovia, Vjatšeslav Kozlovia, Vjatšeslav Fetisovia ja Igor Larionovia − ja kirjoitti näiden tarinasta upean kirjan ”The Russian Five”.
Reportaasin, jännityskirjan ja vakoojatarinan piirteitä sisältävä teos tarjoaakin herkullisia sisäpiirin tietoja.
Fjodorovin ja Konstantinovin tie NHL:ään sai alkusykäyksensä Helsingissä kesällä 1989, kun Neuvostoliiton maajoukkueen harjoitusleiriin kuului harjoitusottelu Helsingin jäähallissa.
Red Wings oli pari kuukautta aiemmin varannut Fjodorovin ja Konstantinovin, kun seuran varatoimitusjohtaja Jim Lites antoi Gavelle tehtävän ottaa yhteyttä lupaaviin venäläisiin ja informoida heitä Red Wingsin kiinnostuksesta järjestää tuoreet varauksensa Detroitiin mahdollisimman pian.
Vuoden 1989 varaustilaisuudessa Red Wings varasi kolmannella kierroksella tulevan seuralegendan Nicklas Lidströmin ja neljännellä kierroksella Fjodorovin − tuolloin alhaisimmalla varausnumerolla varattuna venäläispelaajana. Kykyjenetsijät halusivat viidennellä kierroksella varattavan Pavel Buren, mutta seurajohdolla oli tieto, ettei nuori hyökkääjä olisi varauskelpoinen.
Red Wings lahjoi useita lääkäreitä lavastaakseen Konstantinovin vakavasti syöpäsairaaksi, jotta tämä saisi vapautuksen armeijasta ja siirron hoitoon Pohjois-Amerikkaan.
Niinpä Red Wings käytti viidennen kierroksen varausvuoronsa kanadalaishyökkääjä Shawn McCoshiin, jonka NHL-ura jäi yhdeksän pelin mittaiseksi − Los Angeles Kingsissä ja New York Rangersissa. Red Wings aikoi varata Buren kuudennella kierroksella, mutta Vancouver Canucks nappasi tulevan venäläistähden vain kolme vuoroa ennen Red Wingsiä.
Fjodorov teki päätöksen lähteä Pohjois-Amerikkaan jouduttuaan pidätetyksi lomamatkallaan Sotšiin. Fjodorovin passista puuttui osoite, koska tämä asui väliaikaisesti toimittaja Valeri Matvejevin asunnossa odottaessaan Moskovan TsSkan järjestävän tälle oman asunnon. Fjodorov välttyi putkalta Matvejevin lahjottua poliisit oluella ja tupakalla.
Ensimmäisessä sopimusneuvottelussa Fjodorovin kanssa Lites tarjosi vastaavaa sopimusta kuin Steve Yzermanilla, 10 000 dollaria käteistä 50 dollarin seteleinä ja esitteet asunnoista Joe Louis Arenan lähellä sekä uudesta Corvette-mallistosta.
Red Wings lahjoi useita neuvostoliittolaisia lääkäreitä lavastaakseen Konstantinovin vakavasti syöpäsairaaksi, jotta tämä saisi vapautuksen armeijasta ja siirron hoitoon Pohjois-Amerikkaan. Fjodorovin loikkauksen Red Wings organisoi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisen harjoitusottelun yhteyteen Portlandissa ennen Hyvän tahdon kisoja 1990.
Parin päivän odottelun ja epätietoisuuden jälkeen Konstantinov pääsi tarvittavine dokumentteineen lentämään Budapestista Detroitiin. Red Wingsin ex-valmentaja Nick Polano lensi Konstantinovin kanssa ja yllättyi nähdessään venäläispelaajan koneen ohjaamossa. Unestaan nopeasti havahtunut saattaja sai kuitenkin lentäjiltä rauhoittavan tiedon, että kone lensi automaattiohjauksella.
Red Wings lahjoi lääkäreitä saadakseen myös Kozlovin riveihinsä. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvittu keksittyä sairautta, vaan taitava hyökkääjä oli autokolarin jäljiltä tehohoidossa syksyllä 1991. Lahjusten avulla Red Wings -johto sai kuitenkin uskoteltua, että Kozlovilla oli pysyvä aivovamma, joka estäisi kiekkoammattilaisuuden.
Venäläisviisikko johdatti Stanley Cupiin
Kaudelle 1993-94 Red Wings tarvitsi uuden valmentajan, ja seurajohdon ykkösvaihtoehto oli Mike Keenan. GM:n paikalta jääkiekkotoiminnan johtajaksi siirretty Jim Devellano oli eri mieltä ja onnistui hankkimaan Scotty Bowmanin joukkueen päävalmentajaksi. Yli 30 vuotta Red Wingsiä palvellut Devellano kokee parhaaksi saavutuksekseen Keenanin torppaamisen.
Fetisov oli 36-vuotias ja Larionov 35-vuotias siirtyessään Red Wingsiin, ja molempia siirtoja pidettiin kyseenalaisina jopa seuran sisällä. Bowmanin rohkeat ratkaisut kuitenkin osoittautuivat mestarillisiksi, kun menestysvalmentaja alkoi peluuttaa venäläisiä omana viisikkonaan.
Fjodorovia on pidetty pehmeänä pelaajana, joka on jättänyt pelejä väliin, kun ei ole ollut täydessä pelikunnossa. Kevään 1995 pudotuspeleissä Fetisov suostutteli Fjodorovin pelaamaan olkapäävamman kanssa antamalla tämän käyttää omia, paksumpia olkasuojuksiaan.
Fjodorov teki päätöksen lähteä Pohjois-Amerikkaan jouduttuaan pidätetyksi lomamatkallaan Sotšiin.
Stanley Cup -keväänä 1997 Fjodorov sai pahan kylkivamman Läntisen konferenssin finaalisarjan kolmannessa pelissä, mutta palasi kaukaloon Konstantinovin pidettyä kovaäänisen kannustuspuheen. Venäjänkielisen viestin sisältö ei ole tiedossa kuin Red Wingsin venäläisten keskuudessa, mutta Fjodorov oli vammastaan huolimatta − tai sen myötä − johtava pelaaja.
Keväällä 1997 Red Wings voitti Stanley Cupin 42 vuoden tauon jälkeen. Mestaruusjuhlat saivat kuitenkin karmivan lopun, kun Fetisov, Konstantinov ja joukkueen hieroja Sergei Mnatsakanov joutuivat vakavaan auto-onnettomuuteen alle viikon kuluttua mestaruudesta.
Konstantinovin ja Mnatsakanovin pysyvät aivovammat rattiin nukahtamisellaan aiheuttaneella limusiinikuljettaja Richard Gnidalla oli onnettomuusautoa ajaessaan kannabista elimistössään. Gnidalla ei myöskään ollut voimassa olevaa ajokorttia, lisäksi hänellä oli kaksi tuomiota rattijuopumuksesta.
Ensimmäisiä merkkejä Konstantinovin heräämiselle koomasta nähtiin, kun seuran fysioterapeutti John Wharton järjesti Stanley Cup -pokaaliin sairaalaan ja asetti tämän käden palkinnolle. Konstantinovin tultua tajuihinsa Wharton ja apuvalmentaja Dave Lewis juottivat hitaasti toipuvalle pelaajalle mehua Stanley Cup -pokaalista.
