Viikon aikana muutamat taklaukset ja niistä määrätyt ottelurangaistukset herättivät keskustelua. Tapparan Markus Kankaanperä taklasi keskiviikon ottelussa Ilveksen Mikko Kukkosta päähän ja sai tilanteesta yhden ottelun pelikiellon.
Bluesin Kai Kantola sen sijaan sai peräti kolmen ottelun mittaisen pelikiellon, kun hän pyyhkäisi Lukon Harri Tikkasen jalat alta viime sunnuntain ottelussa.
Niin ikään KalPan Janne Kolehmainen ja JYPin Miika Lahti taklasivat suihukomennusten arvoisesti.
Sarjan kolmantena oleva JYP jatkaa kuuden ottelun pisteputkessa ja HPK on voittanut nyt kolme ottelua peräjälkeen. Peräpäätä lähestyvä TPS sen sijaan kärsi lauantaina jo kuudennen tappion putkeen, vaikka saikin kerättyä Kärpiltä yhden pisteen.
Päätuomari Timo Favorin teki keskiviikkona historiaa ja tuomitsi ensimmäisenä päätuomarina 800. ottelunsa. Kuluva kausi on jo Favorinin kahdeksastoista.
Loppuviikosta uutisoitiin myös, että Juha-Pekka Haataja jatkaa uraansa Ruotsissa.
Viikon aiheita perkaavat Kuopion toimituksen Jaakko Gummerus ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen.
Sarjassa neljäntenä majaileva KalPa on kaatanut kärkijoukkueita, mutta toisaalta lauantaina pisteet matkasivat Ilveksen mukana Tampereelle ponnettoman esityksen jälkeen. Mihin KalPan rahkeet lopulta riittävät kevään koittaessa?
Jaakko Gummerus: Otteluruuhkassa olleen KalPan viikko oli miltei täydellinen. Alkuviikosta joukkue haki täydet pisteet Turusta ja Lahdesta, eikä päästänyt maaliakaan. Lähes täpötäysi Niiralan monttu janosi voittoa lauantain kotiottelusta Ilvestä vastaan.
Mutta ilta päättyi pettymykseen: joukkue ei missään vaiheessa pystynyt antamaan kunnollista vastusta tupsukorville ja viimeisin terävyys puuttui kilpipaitojen otteista. Tappiota voisi selitellä väsymyksellä, mutta kotona kauden ennätysyleisön edessä täytyisi löytää vielä se ylimääräinen vaihde ja kaivaa voitto tyylipisteistä välittämättä.
Etenkin, kun nyt vuoden edetessä jokainen piste on tärkeä. Joukkue on hyvin mukana taistelussa suorasta pudotuspelipaikasta.
Jos täysi kotihalli ei anna energiaa taistella voitosta, niin ei sitten mikään.
Joukkue on toisaalta ihmeen hyvin pystynyt jatkamaan hyviä otteitaan sairastuvan ollessa täynnä puolustajia ja maalivahti Eero Kilpeläisen loukkaannuttua. Ihan optimitilanne ei kuitenkaan ole se, että esimerkiksi nuori Saku Kinnunen on pelannut puolustajana.
Myös joukkueesta eniten peliaikaa saava puolustaja Miika Koivisto esitti lauantaina haparoivia otteita ja jätti joukkueen alttiiksi vastahyökkäyksille. Sairastuvan tyhjentyessä kuopiolaiset saavat lisää leveyttää takalinjoille, mikä on elintärkeää.
Kilpipaidoilla on eväät mennä pitkälle keväällä. Materiaali riittää, mutta ei ehkä ihan mitaleille vielä tänä vuonna. Menestyminen vaatii erityisesti maalivahti Samu Perhosen täydellistä onnistumista kovien paineiden alla, ja/tai kokeneen maalivahdin palkkaamista Perhosen avuksi.
Lisäksi joukkueen henkisen kantin täytyy olla huomattavasti parempi, kuin mitä Ilves-peli näytti. Jos täysi kotihalli ei anna energiaa taistella voitosta, niin ei sitten mikään.
Samu Perhonen on noussut KalPan ykkösmaalivahdiksi ja hoitanut tonttinsa upeasti. Onko Perhosesta kantamaan vastuunsa kauden loppuun asti vai tarvitaanko Kuopiossa kokeneempaa torjujaa?
Gummerus: Perhosen otteet tolppien välissä alkoivat kuluneen viikon mittaan näyttämään jo varmemmilta. Näistä palkintona ansaitusti kaksi nollapeliä. Tosin TPS:ää vastaan ei ihmetekoja tarvinut esittää. Aiemmissa otteluissa nuorukainen pomputteli turhan paljon ja tietty hermostuneisuus (ymmärrettävästi) näkyi otteista.
Viikon päättäneessä Ilves-ottelussa Perhosen nollapeliputki katkesi ja Ilves takoi taululle neljä maalia (joista viimeisen Perhonen tosin katseli vaihtoaitiosta, eikä kiekko edes käynyt maalissa). Tuosta tappiosta ei kuitenkaan suurinta syytä voi laittaa maalivahdin piikkiin. Kilpipaidat tekivät liian paljon virheitä puolustussuuntaan.
Kevät koittaa ja pelit kovenevat. KalPalla on kova halu mennä pitkälle, ja siihen tarvitaan luotettava ja tasainen maalivahti. Perhosella on olemassa edellytykset siihen, mutta voi toisaalta olla, että haaste on liian kova. Myös päävalmentaja Pekka Virta totesi Pelicans-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, että maalivahtiosastolle tarvitaan tukea tosipelien koittaessa.
Runkosarjapelit ovat kuitenkin eri asia kuin pudotuspelit, joissa yksi virhe voi romuttaa mestaruushaaveet.
Juha Oinonen: Perhonen on kovassa paikassa osoittanut olevansa liigatason torjuja. Runkosarjapelit ovat kuitenkin eri asia kuin pudotuspelit, joissa yksi virhe voi romuttaa mestaruushaaveet. Tapparan Juha Metsola tämän ainakin tietää.
Varmasti Kuopiossa mielellään otettaisiin vastaan pääsarjatasolla kokenut maalivahti, mutta kriteerit täyttäviä tyyppejä ei tähän aikaan vuodesta juuri vapaana ole. Toisen maalivahdin KalPa tarvitsee joka tapauksessa, mutta olisi mielestäni Perhosen hyvien pelien mitätöimistä nyt hankkia epävarmempi tapaus ykkösmaalivahdiksi.
Perhonen kerää tänä keväänä arvokasta kokemusta. Riittävän hyvä tuuraaja tilaukseen, jotta Perhonen saa välillä huilata.
Tappara on joulutauon jälkeen parantanut peliään ja noussut taistelemaan paikasta kuuden parhaan joukkoon. Joko kirvesrinnat ovat kiertäneet pahimmat karikot vai onko nyt tyyntä myrskyn edellä?
Gummerus: Eikös vanha sanonta ole, että tammikuu on Tapparan? Siltä näyttää nytkin, ja joukkue on pelastamassa itseään lankulta ja kipusi jo kärkikuusikkoon.
Tärkeä asia tässä on luonnollisesti ollut johtavien pelaajien tasonnosto. Juha Metsola on pelastanut kauden aikana sen, mitä pelastettavissa on ollut, mutta nyt kenttäpelaajien puolella on alkanut tapahtua heräämistä. Kauden ajan unilla ollut Josh Green on löytamässä virettään, ja Teemu Aalto takoo huimia teholukemia.
Lauantaina Bluesia vastaan tehdyt kuusi maalia toivat aivan varmasti rentoutta takalukossa olleeseen joukkueeseen. Mikäli pelisuoritukset jatkuvat tällaisena, eikä kyseessä ollut vain suonenveto, on Tapparalla kaikki mahdollisuudet kiertää tulevat karikot ja nousta kärkikahinoihin.
Eikös vanha sanonta ole, että tammikuu on Tapparan?
Oinonen: Tapparalla oli voitollinen jakso myös lokakuussa, mitä seurasi voitoton marraskuu. Ero tämän hetken ja lokakuun Tapparassa on se, että tällä hetkellä koko joukkue taistelee ja ottaa voittoja - ei Metsola yksin.
Viikon ainoa tappio JYPiä vastaan osoitti, että kirvesrinnat eivät enää taivu parista takaiskumaalista. Joukkue nousi tasoihin ja taisteli voitosta. Ja tappiopeliä seuraavana päivänä nähtiin Hakametsässä kauden tehokkain peli, jossa Tapparan kaikki neljä sentteriä iskivät maalin.
Stephen Dixonin loukkaantuminen ei ollutkaan takaisku, vaan onnenpotku. Nykyiseen sentterikalustoon kun vielä lisätään pelikuntoinen ja näyttöhaluja uhkuva Dixon, niin Live is life soi Hakametsässä vielä monta kertaa.
Liigassa on nähty useita vaarallisia taklauksia, joista on jaettu myös pelikieltoja. Ovatko tuomiot olleet linjan mukaisia? Unohtuuko pelaajilta panosten kovetessa vastustajan kunnioitus?
Gummerus: Pientä ylireagointia oli Kantolalle langetettu kolmen ottelun pelikielto jalkapyyhkäisystä. Tuomioissa toki sanottiin, että siihen vaikutti Kantolan aiempi kurinpitohistoria. En tosin täysin osta Kantolan näkemystä, että tilanne oli tavallinen kamppailutilanne, jossa he vain sattuivat kaatumaan jään pintaan.
En usko, että vastustajan kunnioitus unohtuu, vaikka pelit kovenevat koko ajan. Jääkiekko on kontaktilaji ja nimenomaan puhtaat taklaukset kuuluvat siihen. Luulisi olevan selvää, että jos menet laitaan kaivamaan kiekkoa, on mahdollista, että se vastustajan satakiloinen jässikkä tulee kohta päälle.
Sen verran pitää malttia säilyttää, että kaikkien on turvallista pelata.
Oinonen: Tuomioissa on ollut pientä epäloogisuutta. Kantola sai kolmen pelin pelikiellon jalkapyyhkäisystä, perusteissa mainittiin erikseen pelaajan aiempi kurinpidollinen tausta. Kankaanperä selvisi päähän kohdistuneesta taklauksesta yhden pelin pannalla, vaikka kaikkien aikojen jäähykuninkaalla on kurinpidollista taustaa riittävästi.
Pekka Jormakkaan kohdistuneesta polvitaklauksesta ei seurannut mitään sanktiota, vaikka vastustajan kunnioitus unohtui täysin. SaiPan Rony Ahonen taklasi Jormakkaa yli-innokkaasti tilanteeseen nähden. Jääkiekkoa pelataan tunteella ja panosten kovetessa myös tunteet räiskyvät enemmän, mutta sen verran pitää malttia säilyttää, että kaikkien on turvallista pelata.
Viikon pelaaja: Teemu Aalto, Tappara
Pelaa isoja minuutteja pelistä toiseen ja on äitynyt viime aikoina myös kovaan vireeseen pisteiden valossa. Teki viikon kolmessa ottelussa tehot 0+5=5.
Viikon twitaatti:
I'm finally here.
— Teemu Sel8nne (@TeemuSel8nne) 18. tammikuuta 2014