Kulunut liigaviikko herätti taas tunteita äärimmäisyydestä toiseen. Tapparan sisukas viikko kovissa koitoksissa toi kaivattuja pisteitä, ja Pelicanskin katkaisi lopulta tappioputkensa Kärppiä vastaan. Molemmille hävinnyt Kärpät kuuluukin tämän hetken alisuorittajiin − ainakin ennakko-odotuksiin nähden.
Viikon puheenaihe kaukalon ulkopuolelta oli ehdottomasti Vesa Puttosen YLE:lle antama haastattelu, jossa Liigaan maalailtiin jopa kaikkien joukkueiden pääsyä pudotuspeleihin. Myös Kimmo Rannisto avasi suunsa Urheilusanomissa. Ranniston visiot ovat selkeitä ja määrätietoisia, mutta moni miettii sitä, unohtuuko urheilullisuus seurojen talouden ollessa liian keskiössä.
Puttosen lausunnot saivat aikaan vastalauseiden myrskyn, jonka jälkeen Puttonen ehti jo pehmennellä lauseitaan "pelkkinä pohdintoina". Sunnuntaina taas saimme lukea entisen liigapelaajan Jussi Saarisen muisteloa omasta peliurasta ja pitkästä kamppailusta loukkaantumisten kanssa.
Tämän viikon jäillä kurvailevat päätoimittaja Antti Wennström ja Espoon toimituksen pitkäaikainen luottoratsu Eero Hurmerinta. Menivätkö vastaukset mielestäsi metsään? Mitä haluaisit kysyttävän ensi Maanantaijäässä? Lähetä palaute, kysymykset ja ehdotukset toimituksen sähköpostiin.
Bluesin pelitaso vaihtelee suuresti. Peräkkäisissä otteluissa voitto sarjakärjestä ja tappio sarjajumbolle. Mistä Espoossa kiikastaa?
Eero Hurmerinta: Nuo tulokset korostavat hyvin kliseetä "kuka tahansa voi voittaa kenet tahansa". Bluesin asenne vaihtuu liikaa pelien välillä. Siinä mielessä voikin olla jopa hyvä, että Sport-ottelu päättyi tappioon, sillä hikinen voitto siitä pelistä voisi luoda erilaisen kuvan joukkueelle tarvittavasta työmoraalista.
Jos pelaajia ei vain nappaa tarpeeksi, pitää mennä haistelemaan Matinkylän käristemakkaroita.
Bluesin puolustuksessa on liikaa epävarmuustekijöitä, eikä kaikkea sitä voida laittaa nuoruuden piikkiin, sillä esimerkiksi Olli Malmivaaralla on otteissaan paljon parannettavaa. Toki on huomioitava, että terveenä olevasta kahdeksasta pakista, mukaan lukien ulkomaalaiset Petr Zamorsky ja Ryan O'Connor, kuusi on 22-vuotiaita tai nuorempia.
Antti Wennström: Bluesin pelistä puuttuu nyt varmuutta ja itsevarmuutta. Kiekollinen kärkiluokan taito on vajanaista, eikä pelitavalla pystytä tällä hetkellä paikkaamaan sen puutetta. Välillä kaukalossa pelataan vain "sinnepäin" − joko pelitavassa on puutteita, tai sitten se on tälle miehistölle vääränlainen kaikille pelaajille toteutettavaksi. Joukkueessa on liian vähän taitoa, muttei myöskään tarpeeksi ajokoiria.
Jos pelimerkit ovat vajanaiset, pitää keksiä jotain muuta. Kiekkokontrollin lisääminen ei aina vaadi kärkitaitoa; se vaatii vain malttia ja kylmäpäisyyttä. Ja se asenne. Jos pelaajia ei vain nappaa tarpeeksi, pitää mennä haistelemaan Matinkylän käristemakkaroita. Ottaa vähäksi aikaa taas Kiekko-Espoo kentälle. Matinkylä joutuu pian remonttiin; Bluesin tämän kauden joukkue tuntuu kaipaavan samaa.
Stefano Giliati on ainakin irrallaan muusta joukkueesta toteutuksensa kanssa. Jussi Makkonen on väärä pelaaja siihen, että kiekko viskataan päätyyn ja sinne pitäisi ehtiä se hakemaan. Ongelmat hyökkäyksessä muuttuvat ongelmiksi vastustajan vastaanottamisessa.
Joukkueen itsevarmin pelaaja Kai Kantola loukkaantui todella pahaan aikaan. Joukkueessa on vielä potentiaalia syömähampaiksi, mutta esimerkiksi Roope Talaja ei ole vielä pystynyt parhaimpaansa tasaisella rutiinilla.
Mitä muutoksia tekisit Bluesin pelaajistoon otteiden parantamiseksi?
Hurmerinta: Ensimmäisenä joukkueeseeen tulisi lisätä hyvä keskushyökkääjä. Tällä hetkellä Kim Hirschovits on ainoa, jota voi ajatella kahteen ensimmäiseen ketjuun. Miro Aaltonen pystyy toki sentterinä pelaamaan, mutta hänestäkin saa nykyistä paremmin irti laitahyökkääjänä. Siim Liivikiä voi huoletta peluuttaa puolustavassa roolissa. Jussi Makkosesta ei tällä kaudella ole ollut merkittävää hyötyä, ja se vain korostaa sentteritilanteen heikkoutta.
Kim Hirschovits on ainoa, jota voi ajatella kahteen ensimmäiseen ketjuun.
Bluesin A-nuoret ovat kuitenkin jälleen kärjessä, joten ei olisi väärin kokeilla pelaajia sieltä (Teemu Pulkkinen) ratkaisuna maalinteko-ongelmiin. Ei siinä hirveästi hävittävääkään olisi.
Wennström: Sentteriähän tuo taatusti huutaa, enkä nyt kirjoita yleisön kannanotoista Bluesin pelaamiseen. Bluesin hyökkäys kaipaa erityisesti pelintekijää.
Viivan siirto ja tiukka tuomarointi korostavat Liigan erikoistilannepelin merkitystä todella paljon. Ylivoima- ja alivoimapeli pitää roolittaa paremmin, ja jos taito ei riitä, pitää pyrkiä hankintaan. Kaikki kunnia Hirschovitsille, mutta hän ei vastaa kahta ykkössentteriä. Ja jos Makkonen pelaa ylivoimaa, on ainoa hänelle sopiva rooli olla lapioimassa kiekkoja maalinedustalta sisään.
Toinen hankinta olisi minun papereissani kokenut pakki. Malmivaara ei ole täydessä iskussa, joten hänen hakiessa parasta virettään tarvittaisiin vähän samantyyppinen lisä pakistoon. Kokemusta, ehdottomasti, koska tällä hetkellä takalinjat ovat nuoria jannuja pullollaan.
Sport otti viikolla Bluesista kauden toisen vierasvoittonsa, eivätkä pisteet olleet kaukana Hämeenlinnassakaan. Oliko kyseessä Sportin hyvyys vai vastustajien heikkous?
Hurmerinta: Sport pelasi melko ehjän pelin Espoossa, joten voitossa oli aimo annos vaasalaisten hyvyyttä. Täydellinen suoritus ei ollut, sillä ongelmia oli puolustuspelaamisessa silloin, kun Blues pääsi kääntämään peliä nopeasti, mistä esimerkkinä toimii espoolaisten ainoa maali. Pitkissä puolustustaisteluissa Sport sen sijaan pelasi esimerkillisesti.
Sport pelaa tällä hetkellä kokonaisuutena ehjää ja pelaajamateriaalille sopivaa jääkiekkoa.
Bluesin suoritus kuitenkin osoitti, ettei puolivaloilla pelaaminen tuo tulosta Liigassa. Sportin vierasvoitto kantoi varmasti joukkuetta vielä seuraavassakin pelissä, jossa oli vastassa kuitenkin levännyt joukkue.
Wennström: Kyllä se oli etenkin HPK:ta vastaan Sportin hyvyyttä. Sport pelaa tällä hetkellä kokonaisuutena ehjää ja pelaajamateriaalille sopivaa jääkiekkoa. Sport ottaa taitovajetta kiinni sillä, että se iskee heti kiinni ja nostaa peliä samantien hyökkäykseksi. Tilaa otetaan kuin pontikkaa entisen miehen häissä.
Ainoat puutteet minun silmiini ovat taidossa ja ajoittaisessa ylipelaamisessa. Odotetusti Sportin materiaali ei kokonaisuudeltaan riitä illasta toiseen virheettömään pelaamiseen Liigassa, tai virheiden paikkaamiseen yksilötaidolla. Molempien suhteen tarvittaisiinkin malttia.
Lauantaina HPK:n Marek Viedenskyn kimpussa oli pariinkin otteeseen kolme kaveria, jotka eivät silti pärjänneet väännössä. Välillä sijoittautumisvirheitä tulee aluepelaamisessa. Se on joko taidon tai maltin puutetta.
Tämä kaikki on ymmärrettävää. Joukkueen liigataival on vielä pirun nuori. Siksi ihmettelenkin turhaa hermoilua Sportin valmennuksessa ja faneissa. Ymmärrän halun voittaa, mutta peli oli jo tällä viikolla ihan eri kuosissa kuin pari viikkoa sitten. Kyllä niitä lisäpisteitä sieltä tulee tällaisilla esityksillä.
Liigan tulevaa pudotuspelijärjestelmää mietitään sarjan johdossa. Useat seurat haluaisivat lisää joukkueita pudotuspeleihin. Onko ehdotuksessa mitään järkeä?
Hurmerinta: Ei mitään järkeä. Nykysysteemi tuo kuitenkin hyviä taisteluja kuudennen ja 10. sijan ympärille, kuten esimerkiksi viime kaudella nähtiin. Isoja eroja voi toki syntyä mihin väliin tahansa; siitäkin on monia esimerkkejä (katso vaikka kausi 2011-12 ja sijojen 7-8 välinen ero). Sinänsä näen, että suljetun sarjan aikana 10 joukkueen pudotuspelit ovat ihan hyvä ajatus.
Siirtotakarajasta puhuttaessa ei välttämättä pitäisi olla mitään kiinteää jokavuotista päivämäärää.
Suljettu sarja tuo mukanaan tyhjennysmyyntejä, jotka eivät palvele joukkueen kannattajia. Toki niitä nähdään myös NHL:ssä, mutta siellä vastineet siirroille ovat aina paljon konkreettisempia kuin Suomessa. Varausvuorot tai nuoret pelaajat näkyvät selvemmin kuin pelkästään säästyneet palkkakulut.
Siirtotakarajasta puhuttaessa ei välttämättä pitäisi olla mitään kiinteää jokavuotista päivämäärää. Kansallisten sarjojen sopimuksella pyrittäisiin päättämään runkosarja mahdollisimman lähellä samaa päivämäärää ja säätäämään siirtoraja siitä päivästä tietty aika taaksepäin, olkoon se sitten neljä, kuusi tai kahdeksan viikkoa.
Wennström: Mieluummin vaikka vähemmän pudotuspelijoukkueita kuin lisää niitä. Säälikierrosta ei ainakaan pitäisi turvottaa entisestään. Pudotuspelipaikan pitää olla vaikeasti tavoitettava saavutus sellaisenaan.
Ymmärrän mietinnän, sillä seurat pitävät nyt liikaa äänivaltaa SM-liigassa. Liikaakin. Rannisto ja etenkin Puttonen puhuvat seurojen äänellä. Se on tällaisissa asioissa karmeaa, sillä jonkun tahon pitäisi päästä huutamaan myös urheilullisuuden puolesta.
Odotan pelaajilta lisää kannanottoja tässä. Sitten olisi ainakin kaksi tahoa toisella puolella, kun yleisön lisäksi kaukalossa niitä pelejä läiskivät soturitkin asettautuisivat merkityksettömien pelien lisäämistä vastaan.
Hyökkääjät ja maalivahdit vievät yleensä suurimman huomion, mutta kenen puolustajan haluat nostaa alkukaudelta esiin?
Hurmerinta: Livenä näkemistäni esityksistä mieleen on jäänyt HIFK:n Daniel Grillforsin peli, eikä muutkaan näkemäni otteet huonoja ole olleet. Ne pelit ovat vielä olleet vahvoja nimenomaan puolustussuuntaan, parhaat hyökkäyspään tehot ovat syntyneet muissa otteluissa.
Moderni kiekko kaipaa puolustajia, jotka osaavat tehdä oikea-aikaisia "pistoja" hyökkäyksessä.
Wennström: KalPan pelityyliä rienaavien kannattaa katsoa peleissä, mitä mielenkiintoista Joonas Lyytinen tekee. NHL-varaus ei ole pelkkä kotiinpäinveto Janne Kekäläiseltä, sillä kyseessä on sähäkkä ja ennakkoluuloton nuori puolustaja. Ei täydellinen pelaaja, mutta nimenomaan varauksen oikeuttavia ominaisuuksia.
Moderni kiekko kaipaa puolustajia, jotka osaavat tehdä oikea-aikaisia "pistoja" hyökkäyksessä. Liigassa samantyyppisiä pelaajia löytyy etenkin Lukosta ja HPK:sta. Yhtä tärkeää on sitten se, että hyökkääjä tai toinen pakki lukevat kyseiset nousut oikein ja laskevat sopivaan porrastukseen.
Viikon pelaaja: Juha Metsola, Tappara
Kaksi nollapeliä edellisellä viikolla pelannut Metsola kohtasi tällä kertaa lähtökohtaisesti vielä kovempia joukkueita, kun Tapparaa vastaan pelasivat SaiPa ja materiaaliltaan kova, mutta muuten takellellut Kärpät. Näissä peleissä 125 minuuttia ja yksi päästetty maali kertovat siitä, että Metsola on tällä hetkellä Liigan kovin maalivahti.
Viikon twitaatti:
Vielä yksi, neljä tarvitaan eteen - sanoo vanhempi ässäfani #ässät #liiga #tmp
— Kalle-Pekka Mannila (@KooPeeMannila) 18. lokakuuta 2014