Nashville tuli liigaan kolme vuotta sitten. Kolmena kautena joukkue on tasaisesti parantanut pistesaldoaan eikä esteitä sille ole neljännelläkään kaudella. Joukkue on nuorehko, ja monilta nuorilta pelaajilta odotetaankin tällä kaudella isoa askelta eteenpäin. Maalivahtipeli on erittäin hyvällä mallilla. Joukkueella on parin vuoden kuluttua ehkä viisi NHL-tason maalivahtia. Joukkue on tekninen ja nopea. Valmennus on osoittautunut tehokaaksi, ja kaupungissa on edelleen kova buumi joukkueen perään. Vaikkei joukkue saakaan kaupunkiin houkuteltua kovia pelaajia, on GM David Poile hankkinut hyviä keskitason pelaajia, jotka ovat sitoutuneet joukkueeseen.
Uutta kaudelle 2001-2002
Nashvillen runko on pysynyt hyvin samana. Vain pari pelaajaa on vaihtanut maisemaa suuntaan tai toiseen. Avainpelaajat ovat edelleen samat ja nuoret pelaajat ovat vuoden kokeneempia. Joukkue hankki itselleen Stu Grimsonin, joka varmasti tulee olemaan fanien suosikki. Miehen tehtävä on pitää huoli siitä, ettei pienikokoista ja fyysisyyden tarpeessa olevaa joukkuetta turhaan pidetä kirjaimellisesti heittopussina. Toinen tulokas on toista NHL-kierrosta tekevä slovakki Vladimir Orszagh, joka latoi viime kaudella mukavat pisteet Ruotsin Elitserienissä. Puolustuspäähän hankittiin Philadelphiasta Andy Delmore, joka floppasi viime kaudella. Poislähtijöitä olivat Randy Robitaille joka siirtyi, ironista kyllä, Los Angelesiin sekä Rob Valicevic. Tulokkaista pääsevät joukkueeseen mahdollisesti tsekki Martin Erat, joka on esittänyt harjoitusleirillä hyviä otteita sekä välillä jo ylhäällä käynyt pakki Bubba Berenzweig.
Maalivahdit
Mike Dunham on NHL:n paras ei-suuriin-otsikoihin-päässyt maalivahti. Viime kaudella välillä maagisia otteita esittänyt Dunham valittiin aivan ansaitusti USA:n Olympiajoukkueeseen. Dunhamin pelissä ei ole mitään heikkouksia, mutta ei myöskään mitään silmiinpistävän hyvää. Juuri virheetön pelitapa tuo voittoja plakkariin. Ja mikä parasta, Dunham pelaa yhtä hyvin illasta toiseen. Jos Dunham ei pelaa on maaliin heittää Tomas Vokoun. Vasenkätinen tsekki pelaa kovalla itseluottamuksella ja hänen pelinsä on näyttävää ja toimivaa. Farmista löytyy vielä Slovakian maajoukkueessakin esiintynyt Jan Lasak sekä yksi Kanadan lupaavimmista nuorista maalivahdeista Brian Finley. Myös Chris Mason on kyvyiltään NHL:n kakkosmaalivahtien tasolla. Tällä saralla joukkueen johdolla riittää positiivisia ongelmia.
Puolustus
Pakkikalusto on varsin vajavainen. Muutaman avainpelaajan jälkeen joukkueen pakkien tasossa on iso pudotus. Kimmo Timonen on jokapaikan höylä ja pienestä koostaan huolimatta tehokas molemmissa päissä kenttää. Suomessa Timosen taidot tunnetaan. Myös Karlis Skrastins on Nashvillen luottopakki. Heidän lisäksi kaksi kanukkia, Bill Houlder ja Cale Hulse pitävät takalinjoista huolta. Siinä missä Timonen ja Skrastins pitävät huolta liikkuvuudesta ja kiekonkäsittelystä, Houlder ja Hulse vastaavat fyysisemmästä ja puolustavammasta roolista. Viime kaudella tämä nelikko uurasti paljon; heidän jälkeensä taso kuitenkin putoaa. Slovakki Richard Lintner on välillä ongelmissa omassa päässä, ja Mark Eaton on vain kohtalainen yleispakki. Nashvillessä toivotaankin, että maiseman vaihto piristää Andy Delmoren pelaamista. Delmore ottaa vastuuta sekä hyökkäys- että puolustustehtävissä. Uusina naamoina saatetaan nähdä Bubba Berenzweig, kookas tsekki Pavel Skrbek tai kovaotteinen Marc Moro. Mielenkintoinen pelaaja on myös Timo Heibling, sveitsiläinen nuori pakki joka pelasi OHL:ssä varsin kohtuullisen kauden.
Hyökkäys
Nashvillen hyökkäyskalusto kärsii hieman kovuuden puutteesta. Pelaajat ovat kohtuullisen pienikokoisia ja taitavia, mutta sillä ei NHL:ssä valitettavasti kovin pitkälle pääse. Ainoat fyysiseen peliin pystyvät ovat Scott Walker, viime kauden tulokas Scott Hartnell sekä Stu Grimson, joka ei sitten muussa roolissa pysty paljoakaan esittämään. Walker yllätti eniten varmasti itsensä tekemällä 25 maalia. Aikaisemmin maalimäärän on voinut laskea metsurin sormilla. Walker keskittyi selkeästi enemmän pysymään poissa jäähyltä. Erittäin kuumaverinen Walker on tunnettu kiekkopiireissä pienenä miehenä, jota vastaan kukaan ei halua tapella. Alle 180-senttiselle miehelle ei kukaan halua hävitä tappelua!
Nykyisin hänet tunnetaan myös maalintekijänä. Cliff Ronning on usean vuoden ajan ollut joukkueen kantava voima hyökkäyspäässä. Sukkelasti liikkuva Ronning on yksi NHL:n pienimpiä pelaajia. Tämä ei kuitenkaan miestä hidasta, mutta ikä alkaa sitä tehdä. Häneltä odotetaan edelleen paljon maaleja ja pelintekoa. Nuori David Legwand on erittäin taitava, mutta potentiaali ei vielä näy pistesarakkeessa. Tämä on hänen mahdollinen läpimurtovuotensa eivätkä 30 maalia ja 70 pistettä olisi utopiaa. Patrik Kjellberg jatkaa tasaisen varmaa työtään; Marian Cisar sekä Vitali Yachmenev tehnevät tulevalla kaudella jälleen lähemmäs parikymmentä maalia. Myös puolustavan pelin spesialisti Greg Johnson pystyy maalintekoon. Ongelmana on se, että näin pienet maalimäärät eivät mitenkään riitä viemään joukkuetta playoffseihin. Nashville teki liigassa kolmanneksi vähiten maaleja, ja näyttää siltä, ettei maalimäärä tule tällä kaudella ainakaan paljon lisääntymään. Todennäköisesti Nashville kauppaa pois jonkun maalivahdeistaan ja hankkii tilalle maalintekovoimaa ja kokoa. Pelkkä kova yritys ei ole tässä tilanteessa tarpeeksi. Kun vastustajan puolustajat ovat päätä pidempiä, 10-20 kiloa painavampia ja fyysisiä ei Nashvillen hyökkäyksen tehottomuutta tarvi ihmetellä. Tälle osastolle apu on enemmän kuin tervetullutta. Onneksi nykypelaajilla yritystä kuitenkin riittää illasta toiseen.
Yhteenveto
Nashville on joukkue, jota maalivahdit pitävät pystyssä. Puolustus on paranemaan päin, mutta ei pysty tarjoamaan joukkueelle sellaista puolustusta mitä tarvittaisiin. Mikään puolustus tai maalivahti ei pysty viemään joukkuetta pitkälle, jollei maaleja tee kukaan. Jääkiekossa voittaa edelleen se joukkue, joka tekee enemmän maaleja. Nashville on kuitenkin vielä nuori joukkue, ja sen kehitys on pahasti kesken. Jotakin pitää tapahtua myös tuloksellisesti, muuten kiekkobuumi saattaa haihtua.
Seuraa heitä:
Scott Walker - Teki viime kaudella paljon maaleja. Onko tämä vain yhden kauden ilmiö a´la Chris Simon vai jatkaako Walker samaa tahtia?
Scott Hartnell - Peloton tulokas, joka taklasi ja tappeli itsensä kansan tietoisuuteen. Otti rohkeasti matsin Sami Heleniusta vastaan ja hävisi vain pisteillä. Viime kaudella NHL:n nuorin pelaaja.
Mike Dunham ja Tomas Vokoun - Oli maalilla kumpi tahansa, maalivahtipeliin joukkue ei kaadu. Molemmat loistavia maalivahteja.
Kimmo Timonen - Hänen ei kokonsa takia pitänyt pärjätä NHL:ssä. Hän kuitenkin pelaa NHL:ssä. Ja hyvin.
David Legwand - Onko hän uusi Alex Daigle vai Mike Modano? Täksi kaudeksi kaikki toivovat läpimurtoa taitojen edellyttämälle tasolle.
