Peliittojen kokoonpano on kokenut melkoisen muodonmuutoksen viime kauden jälkeen. Joukkue sai pidettyä kaksi parasta pistemiestään Ville-Matti Koposen, Miika Heikkilän, tehokkaimman puolustajansa Christian Silfverin ja ykkösmaalivahti Antti Rautiolan, mutta menetti kymmenestä parhaasta pistemiehestään peräti seitsemän pelaajaa sekä päävalmentaja Petri Karjalaisen. Moni joukkueen kantaviin voimiin kuulunut runkopelaaja lopetti tai siirtyi muualle.
Monivuotinen sotaratsu Jani Keinänen, monissa liemissä keitetty Henri Manninen, SM-liigaakin pelannut Joni Isomäki ja seuralegendan asemaan noussut heinolalaisen kiekkokoulun kasvatti Aki Nurminen tuuppasivat pelihaarniskansa komeroon. Pelkästään tämän nelikon mukana katosi 1725:n Mestis ja SM-liigapelin kokemus. Nurmisen väistyttyä sivuun päättyi eräs aikakausi heinolalaisessa kiekkoilussa.
Pelicansiin lähtenyt Mikko Lahtela, Hokkiin siirtynyt Risto Mattila ja Kazakstaniin hypännyt Jesse Häkkinen muodostivat lähtijöiden terävimmän kärjen. Lisäksi kakkosmaalivahti Anssi Pesonen vaihtoi sarjatasoa ja paikkakuntaa torjuen kiekkoja nyt Suomi-sarjajoukkue Kokkolan Hermeksessä.
Valmennuksessa jatketaan tutuin opein
Äkkiseltään tilanteen voisi luulla olevan pelaajabudjettiaan kiristäneelle pienelle Mestis-seuralle ylivoimainen, mutta Heinolassa on osattu tehdä nuorennusleikkaus taiten ja harkiten. Karjalaisen viime kauden valmennustiimiin kuulunut Lauri Merikivi on saanut haalittua kasaan motivoituneen ja nälkäisen ryhmän, josta löytyy tilaa myös oman kylän kasvateille.
Valmennustiimi täydentyi jo keväällä mukaan hypänneellä heinolalaisella Jukka Varmasella ja slovenialaisella Lovro Bajcilla. Merikiven pelifilosofia on pitkälti edeltäjänsä kaltainen, sisältäen joitakin valmentajan mieleisiä muutoksia.
− Pieniä, lähinnä aktiivisuuteen ja puolustuspeliin liittyviä asioita. Vähän koitetaan saada puolustuksessa niitä ensimmäisiä iskuja nopeammaksi ja hyökkäyspeli viedä suoraviivaisemmaksi. Siinä oikeastaan ne isoimmat muutokset, Merikivi kertoo ja jatkaa:
− Pete (Petri Karjalainen) teki kaksi vuotta hyvää työtä täällä. Vaikka pelaajia on paljon vaihtunut, niin tänne on luotu se pohja, millainen Peliittajoukkue on ja mikä sen pelillinen identiteetti on.
− Meillä on vahvuutena luisteluvoima ja aktiivisuus ja energisyys pelata vauhdikasta peliä, kuitenkin fyysisyyskin riittää siihen, että pystytään taklaamaan ja iskemään nopeasti. Kuitenkin yksi iso vahvuus, että on paljon eteenpäin meneviä nuoria jotka näyttävät olevansa valmiita pelaamaan tätä sarjaa ja ottamaan askeleita jopa ylöspäin.
Rautiola on paljon vartijana
Peliittojen tuki ja turva löytyy maalinsuulta. Alavireessä viime kaudet vaeltanut Antti Rautiola onnistui viimein viime kaudella saatuaan paljon torjuntavastuuta ja luottoa valmennukselta. Mikäli otteet pysyvät viime kevään kaltaisena, pitäisi Rautiolan tarjota joukkueelleen mahdollisuus voittoon lähes joka ilta.
Rautiola on saanut itselleen kelpo kirittäjän Itävallassa viime kaudella torjuneesta Heikki Tuomistosta, joka on seuralle tuttu jo toissa kaudelta. Onnistuneen kauden Itävallassa viettänyt Tuomisto on erinomainen vaihtoehto maalinsuulle.
Yhteistyöseura Pelicansin maalivahtipolitiikka saattaa sekoittaa pakkaa kauden aikana. Janne Juvonen ja Toni Eskelinen saatetaan hyvinkin nähdä kauden mittaan heinolalaisjoukkueen maalin suulla.
− Katsotaan vähän tarpeen mukaan. Meillä on kaksi hyvää maalivahtia täällä. Jos loukkaantumisia tulee niin tilanne voi muuttua. Lähtökohtaisesti liikenne on kuitenkin hiljaisempaa kuin viime kaudella, valottaa Merikivi maalivahtipuolen asetelmia.
Puolustuksessa aika Aki Nurmisen jälkeen
Seuraikoni Aki Nurminen jätti taakseen vähintäänkin reilunkokoiset kalastus-saappaat, jos ei pelillisesti, niin ainakin henkisesti. 34-vuotiaan Nurmisen lopettaminen on ollut kova pala myös monelle Peliitta-fanille, jotka eivät voi vieläkään käsittää lopettamispäätöstä- Nurmisen kun kuviteltiin pelaavan seurassa ikuisesti.
Peräpää on muutenkin pyyhkiytynyt viime kaudesta. Neljä kautta vakiokalustoon kuulunut italialaispakki Roland Hofer suuntasi takaisin kotimaahansa. Runkopuolustaja Risto Mattila ja kovaotteinen Roope Westerman lähtivät. Tilalle on löydetty loistavat paikkaajat.
Tuomiston kanssa samassa Itävallan paluukuormassa saapui jo lähes heinolalaiseksi laskettava Ville-Veikko Väkeväinen, joka 28-vuotiaana on joukkueen toiseksi vanhin ja kokenein. Väkeväinen muodostaa yhdessä Christian Silfverin kanssa laadukkaan kiekolliseen peliin pystyvän pakkiparin, joka tuo kaivattua tulivoimaa ylivoimapelin viivapelotteeksi.
Jukureista tullut Roni Rukajärvi on näyttänyt erittäin lupaavia otteita ja SaPKosta saapunut Ilari Metsola on pelannut itsensä jo kannattajien sydämiin. Jaakko Lehtosen viime kausi meni tärviölle loukkaantumisen vuoksi. Ehjänä pysyessään Lehtonen on puolustuksen takuuvarmoja luutijoita.
Koeajalla olleista puolustajista viimeisimpänä nimensä sopimuspaperiin sai 18-vuotiaiden maajoukkueessakin esiintynyt Pelicansin puolustajalupaus Mikko Aronen. Lisää täytettä puolustus saanee jälleen kauden aikana Lahden suunnalta, joten puolustuksen osalta tilanne on kunnossa.
Suurin riski on kuitenkin materiaalin kapeus, joka ei juuri kestä runkopuolustajien loukkaantumisia. Hätätapauksessa puolustukseen on heittää hyökkääjän tontille palannut Tuukka Rajamäki, joka ansioitui viime kaudella myös puolustajana.
Hyökkäyksessä yllätysvalmiita nimiä
Koposeen ja Heikkilään kohdistuu pisteiden tekemisen osalta suurimmat odotukset. Viime kaudella hyvin onnistuneiden pelaajien pitäminen Heinolassa oli jopa hieman yllättävää, sillä kysyntää olisi odottanut olleen suuremmissakin ympyröissä. Koponen on koko joukkueen nestori ja kokenein pelaaja 30 vuoden iällään. Hyökkäyksessä onkin pitkä kuilu Koposen ja muiden parikymppisten hyökkääjien välillä. Väliin mahtuu vain 27-vuotias heinolalaiskasvatti Jukka Sompi.
Heinolalaisuus onkin vahvasti esillä hyökkäyspäässä, sillä heinolalaissyntyisen Kimi Koiviston lisäksi oman kylän poikia ovat paljon vastuuta harjoituspeleissä saanut Jesse Peltonen, Tomi Stylman, Joona Rönkkö ja Niklas Westerlund. Lisäksi näyttöpaikan harjoituspeleissä sai A-juniori-ikäinen Ville Ahonen.
Omille kasvateille on haluttu antaa oikeasti mahdollisuus näyttää kykynsä. Etenkin Peltoselle on ollut tarjolla paljon peliaikaa ja onnistumisia on valmennuksen osalta maltettua odottaa kärsivällisesti. Mikäli Peltonen säilyttää rentoutensa ja pääkoppa kestää, on hänestä ainesta vakiokokoonpanon mieheksi.
Joukkueen kärkihankinta on eittämättä ollut slovakialaistaituri Michal Kristof, joka on esiintynyt harjoitusotteluissa suorastaan hämmästyttävän hyvin. Sportissa viime kaudella 50 ottelussa tehot 2+29 naputellut 20-vuotias sentteri on osoittanut pystyvänsä oivaltavien syöttöjen lisäksi myös maalintekoon. Kristof pelaa Heinolassa kauden kattavalla lainasopimuksella. Sportin tarkoituksena on kypsyttää slovakialaista seuraavan kauden Liigapeleihin.
HPK:n nuorten A-nuorista tulleet Anton Ollikainen, samasta seurasta lainattu Joona Monto sekä Pelicansin A-nuorista saapunut ValKi-kasvatti Roope Elimäki ovat kirjoittamattomia kortteja. Lupaavasta kolmikosta kokemusta miesten peleistä on vain Elimäellä, joka pelasi viisi Mestis-peliä viime kaudella Heinolassa vakuuttaen esiintymisellään Peliittojen organisaation. Lisäksi hyökkäys täydentyi vielä Pelicansin A-ikäisellä Aatu Viljasella.
Vahvasti harjoitusotteluissa esiintyneeltä Ollikaiselta voidaan odottaa paljon. 19-vuotiaiden maajoukkueryhmässä toissakaudella esiintynyt Monto puolestaan takoi viime kaudella 43 ottelussa muhevat tehot 16+29 HPK:n A-nuorissa. Onnistumisia Ollikaiselta, Montolta, Elimäeltä ja muilta nuorilta kaivataan, jottei pisteidentekovastuu jäisi liiaksi Koposen, Kristofin, Heikkilän ja Koiviston harteille.
Löytyykö kadonnut kotietu?
Heinola tunnettiin aiemmin vaikeana paikkana vierasjoukkueille, mutta viime vuosina kärsijän osaan on joutunut kohtuuttoman usein kotiyleisö. Äärimmäisen kriittinen päijäthämäläisyleisö ei montaa kotitappiota sulata, tunnetusti etenkään alkukaudesta, jolloin lehtereillä istuu moni niin sanottu satunnaiskatsoja. Merikivi tiedostaa ongelman ja pyrkii palauttamaan Peliittojen kotikunnian.
− Kyllähän meidän täällä kotikaupungissa eritoten pitää pystyä pelaamaan suoraviivaista hyökkäyspeliä ja aktiivista puolustuspeliä. Vastustajan pitää, tietää että helpolla täältä ei ainakaan mitään tule. Siinä meidän on kyllä pystyttävä vähän petraamaan ja toivottavasti saadaan muutama katsoja lisää halliinkin.
Tällä kertaa mukana on monta oman kylän pelaajaa, jonka toivoisi näkyvän myös yleisömäärissä. Peliitat todella elää ja kuolee lipputulojen mukana. Suuremmat yleisömäärät voisivat mahdollistaa myös mahdolliset pelaajahankinnat. Lipputulojen kasvattaminen laman runtelemassa työttömien täyttämässä kaupungissa on kuitenkin tällä hetkellä kaikkea muuta kuin helppoa.
Katsojien kosiskelua tärkeämpää on kuitenkin kaapia kotijäältä aiempaa enemmän sarjapisteitä, jotta unelma pudotuspelipaikasta olisi mahdollinen. Peliitat on oppinut vuosien saatossa pelaamaan myös vieraissa, joskin kotitappioiden kustannuksella. Nuorella joukkueella ei varmasti ole ylimääräisiä paineita niskassaan. Yrittämisen ja näyttämisen halu on monella pelaajalla varmasti iso. Merikivi on vakuuttunut nuoren joukkueen iskukyvystä.
− Kuusi viikkoa on nyt menty ja kovaa harjoiteltu päivästä yksi saakka. Työnteon ilmapiiri on erittäin hyvä joukkueessa. Aikalailla joukkueen toimintatavat ja identiteetti alkaa olla siinä vaiheessa, että voidaan alkaa sarjaa pelaamaan. Joukkue vaikuttaa hyvältä energiseltä ryhmältä.
Kokemattomuus tulee varmastikin näkymään kauden aikana ailahtelevaisuutena, josta osviittaa antaa harjoituspelit, joissa Peliitat onnistui mm. kaatamaan isoveli Pelicansin, mutta tupeksimaan kenraaliharjoituksen kehnolla esityksellä K-Vantaata vastaan.
− Tarkkana oltava kun ollaan nuori joukkue niin otteet saattaa vaihdella ottelusta toiseen ja otteluiden sisällä. Se on osa tätä meidän joukkueen kasvuprosessia ja kuuluu tähän. Koitetaan saada se kauden aikana minimiin, tiedostaa Merikivi joukkueen ongelmakohdan.
Arvio
Vaikka Peliittojen viime kauden terävintä kärkeä on poissa, on menetykset pystytty paikkaamaan nuorilla lupaavilla pelaajilla. Heinolalais-aspekti on vahva ja voi osaltaan auttaa joukkuetta pesemään kasvonsa kotiyleisön edessä. Nuorennusleikkauksen myötä on kadonnut roppakaupalla korvaamatonta kokemusta, joka voi tulla esiin tiukoissa paikoissa karulla tavalla.
Materiaali on vielä sarja-avauksen kynnyksellä etenkin maalintekijöiden osalta kapea, mutta Peliitat seuraa kärsivällisesti muiden Mestis-seurojen tapaan Liigasta ja muista seuroista ilman pelipaikkaa jäävien pelaajien tilanteita ja ovia pidetään auki mahdollisille viime hetken vahvistuksille. Pelicans-yhteistyö tuonee jälleen joitakin pelaajia Heinolaan, joskaan mitään suurta pelaajaruljanssia ei liene luvassa. Pelin asetuttua uomiinsa ja kaiken mennessä nappiin pystyy Peliitat taistelemaan sarjan puolivälin tienoon sijoituksista.