Kahden "The Original Six" -joukkueen kohtaaminen oli samalla myös Chicagon valmentajan, Brian Sutterin, tuhannes ottelu päävalmentajana NHL:ssä.
Vierasjoukkue Chicago Blackhawks katkaisi edellisessä ottelussaan Calgary Flamesia vastaan seuran historian pisimmän voitottomien otteluiden putken. Ottelun alla saattoikin odottaa Bell Centren jäälle luistelevan nälkäisen ja pirteän vierasjoukkueen.
Jo pitkän aikaa hyvin pelanneen kotijoukkueen taas saattoi odottaa jatkavan hyviä otteita, joten ainekset kiihkeään ja hyvätasoiseen otteluun olivat olemassa.
Montrealin salama-alku
Ensimmäinen erä pääsi käyntiin räväkästi, aivan kuten odottaa saattoi. Aloituskiekon pudottua jäähän Montreal tarvitsi vain 43 sekuntia toimittaakseen sen Blackhawksin maalivahdin, Steve Passmoren, selän taakse.
Canadiens sohaisi kiekon
vaarattoman näköisesti Chicagon päätyyn, josta puolustaja Nathan Depseyllä oli varsin mukavasti aikaa hakea kiekko. Käsittämättömällä tavalla Dempsey sai kuitenkin leivottua kiekkoa kaukalon reunaa vasten, kunnes "Habs"-hyökkääjä Niklas Sundström nappasi Dempseyltä karkin kädestä ja tarjoili sen puolustajan paikalta nousevalle Patrice Briseboisille. Brisebois toimitti Hawks-hyökkääjän estelyistä huolimatta kiekon maalivahti Passmoren selän taakse löysähköllä rannelaukauksella.
Heti maalin jälkeen Richard Zednik kampitti itselleen jäähyn ja Blackhawks pääsi yrittämään nopeaa kuittia ylivoimalla. Windy Cityn pojat esittivät jälleen kerran NHL:n kolmanneksi huonoimmalle ylivoimalle ominaista peliä pääsemmättä kertaakaan
edes yrittämään maalintekoa. Sitä vastoin Montrealin Joe Juneau oli kasvattaa kotijoukkueensa johtoa alivoimalla ohjaten kiekon vain muutamia senttejä ohi maalin.
Chicagon avuttomat otteet ylivoimalla jatkuivat myös ensimmäisen erän ehdittyä puoleen väliin. Jason Wardin istuessa kaksiminuuttistaan Hawks ei saanut ainuttakaan laukausta kohti Jose Theodoren vartioimaa maalia.
Kun ensimmäistä erää oli pelattu 14 minuuttia antoi Saku Koivu Blackhawks-puolustajille näytöksen mailatekniikasta kieputtamalla kaksi
vierasjoukkueen pelaajaa umpisolmulle. Koivu pääsi vetämään tulisesti ranteella aivan B-pisteiden välistä ja vain Steve Passmoren illan ainoaksi jäänyt huipputorjunta piti lukemat ennallaan.
Aivan ottelun ensimmäisen erän lopussa kauden puolustajakomeetta Sheldon Souray antoi jälleen näytteen parhaasta osaamisestaan.
Ottelun tähdistöön eittämättä kuulunut Niklas Sundström tarjoili oivaltavan poikkisyötön viivaan Souraylle, jonka hieno lyöntilaukaus uppposi jälleen hiukan helpohkosti Steve Passmoren taakse. Näin Canadiens rankaisi vierasjoukkuetta erän tärkeimpinä hetkinä - alussa ja
lopussa.
Chicagon kuittaus
Toisen erän alku oli kuin kopio ensimmäisestä. Nopean maalin sai tällä kertaa Chicago Blackhawks. Chicagon ykköstykki Steve Sullivan
poimi irtokiekon omassa päädyssään ja käytti huimaa luistelunopeuttaan tullen koko kentän läpi yli kotijoukkueen siniviivan. Nopea
seinäsyöttö Mark Belliltä ja Sullivan oli puolittain läpi. Maalivahti Theodore luuli Sullivanin ampuvan ja tuli vastaan ottaen itselleen tyypillisen
butterfly-asennon. Sullivan ei ampunutkaan, vaan kiersi maalin ja laittoi vanhanaikaisen helposti verkon perukoille. Ottelun toista erää oli
tuolloin pelattu vain 31 sekuntia.
Chicago pääsikin hyvin peliin mukaan 2-1 kavennuksen jälkeen. Kun toista erää oli pelattu neljä minuuttia painoi Blackhawks jälleen
kiekon Montreal päätyyn. Hyvästä pyörityksestä huolimatta vierasjoukkue ei saanut kiekkoa maaliin ja Habs pääsi hyvään
vastahyökkäykseen suomalaiskapteeninsa johdolla. Koivu kuljetti kiekon vierasjoukkueen siniviivan yli ja syötti laitaan Jan Bulisille.
Bulis ei empinyt vaan ampui B-pisteen kaarelta kovaa kohti Steve Passmorea, joka imaisi kiekon maaliin längistään.
Heti Montrealin lisättyä johtoaan pääsi Chicago jälleen yrittämään ylivoimapeliä Pierre Dagenaisin saadessa kahden minuutin rangaistuksen.
Chicagon surkuhupaisa ylivoima täytti jälleen kaikki odotukset, eikä saanut laukaustakaan kohti Jose Theodorea.
Kaksi minuuttia tämän jälkeen pääsi kotijoukkue puolestaan yrittämään ylivoimapeliä ja saikin aikaan huikean mylläkän Steve Passmoren
eteen. Sheldon Souray ampui harmikseen upean lämärin tolppaan ja jatkotilanteesta Saku Koivu pääsi yrittämään maalintekoa
lähietäisyydeltä. Epäonnistunut rystynosto jäi Passmoren suojuksiin ja lukemat säilyivät ennallaan.
Illan upein maali
Ottelun toisen erän puolivälissä nähtiin illan komein maali. Montreal pääsi varkain nopeaan vastahyökkäykseen ja juuri ennen
siniviivaa Montrealin Darren Langdon heitti pystysyötön kohti maalia rynnivälle Steve Beginille. Chicago-kassari Passmore lähti
kiekkoa vastaan ja hetken näytti jo, että tilanne kuivuu kokoon Passmoren ennättäessä kiekkoon. Begin otti muutaman terävän potkun
ja heittäytyi kohti kiekkoa. Juuri ennen Passmorea Begin sai löytyä kiekko ollessaan vielä ilmassa ja kiekko lipui maaliin ohi hölmistyneen
Hawks-vahdin.
Tämä riitti Passmorelle - vai pitäisikö sanoa Sutterille - ja Passmoren tilalle jäälle luisteli kokematon Craig Anderson.
Erän loppu taas Montrealin
Toisen erän lopussa Montreal pääsi pelaamaan ylivoimalla Steve Sullivanin koukittua itselleen typerän kakkosen. Kapteeni Koivu
pelasi ylivoimassa tänään viivamiehen paikkaa. Koivu katkaisi viivalla löysähkön purkuyrityksen ja toimitti kiekon nopeasti Mike Ryderille.
Calder-ehdokas jatkoi kiekon maalin nurkalle täysin vapaaksi unohdetulle Mike Ribeirolle, joka runnoi kiekon maali edestä väkisin sisään
ja muutti tilanteen jo ratkaisevan tuntuisesti lukemiin 5-1.
Chicago taistelee kolmannessa
Kolmannen erän alkuun Chicago pääsi jälleen leikkimään ylivoimaa, joka oli tässä ottelussa ollut juuri niin hyvä kuin aikaisemminkin tällä
kaudella. Lohtua Chicagon sysipaska ylivoima sai hiukan lohtua tilastoihinsa joukkueen väännettyä vihdoin ylivoimamaalin. Bryan Berard
laukoi kovan, matalan laukauksen kohti maalia ja kiekko osui matkalla Kyle Calderin luistimeen ja sujahti ohi voimattoman Theodoren.
Noin kuuden minuutin kohdalla Chicagon Tuomo Ruutu väläytti ainoan kerran koko ottelussa hakien laukaisupaikan ja ampuen hyvän
kohti Theodorea. Theodore piti kuitenkin kiekon ulkona maalista ja Ruutun nollilla. Chicagon sateentekijä ei tänään vakuuttanut ja
merkkautti itselleen teholukeman -2.
Ajassa 7.55 alkoi B'hawksin loppurutistus Alexei Zhamnovin runnottua kiekon maaliin väkisin maalin edestä. Tilanne oli 5-3 ja Montrealin
voitto ei näyttänytkään enää tulevan vain neppaillen.
Vain joitakin minuutteja myöhemmin Chicago tuli jälleen. Hawksin hyvä hyökkäys näytti jo kuivuneen kokoon, kunnes ruuhkan keskeltä
Habs-puolustaja tuikkasi kiekon suoraan Steve Sullivanin lapaan. Sullivanin illan toinen syntyi hirvittävällä rannepommilla parhaalta
maalintekosektorilta.
Kun ottelua oli jäljellä puolitoista minuuttia teki Brian Sutter Chicagon valmentajan roolissa voitavansa - otti aikalisän ja hyvin pelannut
maalivahti Anderson tuli pois kaukalosta kuudennen kenttäpelaajan tullessa sisään. Chicago saikin vielä hyvän painostuksen ja
Mark Bell pääsi yrittämään kahdesti lähietäisyydeltä maalintekoa, mutta Theodore piti maalinsa puhtaana. Kun Chicago ei
paikkaansa hyödyntänyt pääsi Montrealin Niklas Sundström nostamaan ottelulle sinetin keskialueelta muuttaen tulostaululle lukemat
6-4.
Montreal selkeästi vahvempi
Osittain lukemat 6-4 mairittelevat Chicagon peliä - niin heikkoa ja epävarmaa räpellystä peli oli. Toisaalta laukaustilaston
Chicago vei selkeästi lukemin 41-27, joskin puolet Windy Cityn poikien laukauksista paukkuivat metrejä ohi maalin.
Suurin ero joukkueiden välillä oli kuitenkin luonnollisesti asenne ja taistelutahto. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset: Montreal
taistelee kynsin ja hampain paikasta pudotuspeleihin - Chicago pelailee jo tulevia kausia varten ja korkeintaan kunniansa puolesta.
Legendaarisen "The Original Six"-kamppailun voiton vei lukemin 6-4 Montreal Canadiens ottaen 299. voittonsa Blackhawksista.
Kokonaisuudessaan NHL:n dinosaurukset ovat pelanneet 550. ottelua toisiaan vastaan.
Ei mikään Super Bowl, mutta taikansa tässäkin.
