493 runkosarjaottelua ja 79 pudotuspeliottelua HPK:n paidassa. Seitsemän SM-mitalia kruununaan kevään 2006 mestaruus. Nämä tekevät Pallokerhon luottohyökkääjästä Jyrki Louhesta todellisen seuraikonin. Ja jääkiekon tapaisessa joukkueurheilulajissa pelaaja ei yksilönä voi saada seuraltaan suurempaa kunnianosoitusta kuin pelinumeronsa jäädyttäminen.
- Ei jääkiekossa voi saada hienompaa tunnustusta. Kyllä tämä kertoo jotain tavastani tehdä työtä ja urheilla. Eikä vain siitä, vaan tavasta kohdata ihmiset tässä kaupungissa, Louhi kertoi ennen seremonioita.
Louhi oli uransa alkuvuosina duunarilaituri, raataja, riipijä. Tuolloin ei näyttänyt kovinkaan todennäköiseltä, että jonain kauniina päivänä pelimiehen #9 olisi Rinkelinmäen kattoparruissa kiinni.
- Ei Jyrki Louhi olisi voinut parempaa tunnustusta koskaan odottaa tai toivoa. Peliuran aikana se arki on hektistä. Sitä miettii vain miten pitää keuhkonsa sisällä seuraavassa vaihdossa. Mutta kyllä se jossain vaiheessa kävi mielessä, kun niitä pelejä vain tuli ja tuli ja tuli - ja isossa roolissa vielä.
Vuosien varrella "Jykä" kasvoi siihen asemaan, jonka myötä suurin mahdollinen kunnianosoitus oli paikallaan. Louhi oli HPK:n pitkän "pronssikauden" ilmentymä, joukkueen kasvot. Ei hänen uransa olisi yhtään sen vähemmän kunnioitettava, ellei mestaruutta koskaan olisi Pallokerhossa tullut. Se kuitenkin viimeistään kruunasi Louhen ikimuistettavaksi mestariksi Hämeenlinnassa.
- Ensimmäinen reaktioni, kun kuulin tästä kunniasta oli "Vau, hienoa". Siitä on jo kuitenkin aika kauan aikaa, mutta kolme viikkoa sitten tosissaan häkellyin. Pysähdytäänpä nyt miettimään, otetaan valmiusasento. Kyllähän siinä positiivisia väreitä tuli.
Nelosketjun laiturista kuoriutui HPK-kausien aikana vastuunkantaja, luottomies ja esimerkillinen joukkuepelaaja. Pistesaldoltaan parhaana kautenaan 2004-05 Louhi keräsi SM-liigassa 34 tehopistettä ja 90 jäähyminuuttia. Yhtä lailla kuin taidoillaan, nousi hyökkääjä fanien suursuosikiksi taklauksillaan ja myös tarvittaessa tiputtamalla hanskansakin.
Louhen paidan jäädyttämistä olivat miehen vieressä jäällä todistamassa muut HPK-legendat Juha Hietanen, Hannu Savolainen ja Marko Palo. Vain vuonna 1998 menehtynyt Eero Salisma puuttui joukosta. Viides HPK-nuttu nousi hallin kattoon hämeenlinnalaisyleisön seisovin suosionosoitusten raikuessa.
- Koen olevani osa jatkumoa. Tällaisessa kunnianosoituksessa on paljon symboliikkaa. Ilman koko yhteisöä, ilman joukkuetta, ystäviä, perhettä, faneja, ei olisi tullut mitään tällaista. Toivottavasti nyt numero 9 tuolla katossa on monille osa sitä perinnettä ja jatkumoa.
Miehen peliuran jälkeinen aika on kulunut opintojen parissa, kauppatieteiden maisterin tutkintoa viimeistellessä. Suurta hinkua takaisin kiekon pariin miehellä ei ole, mutta halu olla auttamassa nuoria urheilijoita yhä sykkii rinnassa.
- Nautin vain katsomossa olemisesta nyt. Jotain juttuja on HPK:n kanssa tehty ja jatkossakin varmaan voisin olla mukana kiekossa jollain tapaa - kuitenkin vain vapaaehtoistyönä.
Ikimuistoinen, ainutlaatuinen ja erityinen hetki - miehen omin sanoin. Jyrki Louhi on ja pysyy HPK-henkisten ihmisten mielissä ja sydämissä varmasti vielä vuosikymmenten ajan.
