Valmentaja Josef Augusta on luottanut vanhaan tuttuun reseptiinsä. Suurin osa joukkueen pelaajista pelaa NHL:ssä, mutta mukaan mahtui myös vanhaan malliin muutama vanhalla mantereella pelaava kiekkoilija. Tshekin kapteeniksi valittiin odotetusti kesällä Washingtoniin siirtynyt Jaromir Jagr, jonka leveille hartioille on lastattu suurimmat menestyspaineet yhdessä Hasekin kanssa.
Menestyksen avaimet
Tsekki on tottunut voittamaan vuosien saatossa. Joukkueen runko on pysynyt koossa jo useamman vuoden ajan, ja monet pelaajat ovat pelanneet yhdessä jo juniorimaajoukkueista lähtien. Lyhyt valmistautumisaika turnaukseen ei pitäisi siis haitata ainakaan Tsekkiä, joka on ollut dominoivin maa jokaisella tasolla viime vuosina. Kurinalainen ja kärsivällinen puolustuspeli yhdistettynä taitaviin yksilöihin on tappava yhdistelmä suuressa kaukalossa.
Dominik Hasek on koko joukkueen tärkein pelaaja. Hasek nousi esiin Naganon olympiaisissa ja hänen on tehtävä sama myös tälläkin kertaa. Kilpailu on koventunut entisestään viime vuosina, mutta Hasek voi kääntää yksin tiukan kamppailun Tsekin eduksi. Tsekki pelaa yleensä vähämaalisia otteluita, joiden ratkaisu saattaa venyä jatkoajalle tai rangaistuslaukauskilpailuun saakka. Tällöin Tsekki on vahvimmillaan, sillä pelaajien housun lahkeet eivät vapise tiukassakaan paikassa.
Kun joukkueessa ovat Hasekin lisäksi NHL:n paras pistemies Jaromir Jagr, taitavin mailankäsittelijä Milan Hejduk, nuoret tähdet Peter Sykora ja Patrick Elias sekä liuta muita tähtiä, niin ainoastaan toinen perättäinen olympiakulta voi olla joukkueen tavoitteena.
Maalivahtiosasto kunnossa
Tsekin selkeänä ykkösmaalivahtina jatkaa Naganon tyyliin Dominik Hasek. Kuusinkertainen Vezina-trophyn voittaja on ollut viime vuosikymmenen paras maalivahti ja puolustuspään takuuvarma lukko. The Dominator pystyy ratkaisemaan yksinään pelejä oman joukkueensa eduksi, eikä Tseekki tule kaatumaan maalivahteihinsa edes loukkaantumisten sattuessa. Hasek pelannee suurimman osan otteluista, mutta tilanteen niin vaatiessa Tsekilla on heittää kaukaloon kaksi tasokasta kakkosvahtia. 37-vuotias Hasek on kokenut kehäkettu, joka on tottunut voittamaan maajoukkueessa.
Philadelphian Roman Cechmanek valittiin viime kaudella NHL:n toiseksi parhaaksi maalivahdiksi heti Hasekin vanavedessä, ja Cechmanek on jatkanut yhtä vahvasti myös tällä kaudella. Hänen johdollaan Philadelphia on rynninyt vakuuttavasti NHL:n itäisen konferenssin kärkeen, kun taas Detroit johtaa läntistä konferenssia Hasek maalinsuullaan. Cechmanekin kohtaloksi koitunee luukkumiehen rooli, mutta todennäköisesti hänkin pääsee näyttämään kykyjään jossakin pelissä.
Kisojen kovimman maalivahtitrion täydentää Calgaryn Roman Turek, jolle peliaikaa ei todennäköisesti siunaannu ilman loukkaantumisia. Turek siirtyi kesän aikana St. Louisista Calgaryyn, jonka kausi alkoi loistavasti Turekin johtaessa joukkuetta voitosta voittoon. Kauden edetessä niin Calgaryn kuin Turekinkin otteet ovat hiipuneet odotetusti, mutta Turekia tappioista ei voi syyttää.
Kolmikon vahvuutena on tasaisuus ja menestyvissä joukkueissa pelaaminen. Hasek ja Cechmanek ovat selkeitä ykkösmaalivahteja tämän hetken kahdessa parhaassa NHL-joukkueessa, joten maalivahdit ovat tottuneet pelaamaan kovissa paikoissa ja voittamaan otteluja. Edes Hasekin loukkaantuminen ei pilaisi Tsekin mestaruushaaveita, sillä taso ei tipu merkittävästi kahden muunkaan maalivahdin osalta.
Puolustajat nuoria ja taitavia, mutta kovuus pieni arvoitus
Josef Augusta valitsi joukkueeseensa seitsemän puolustajaa, joista kuusi tienaa elantonsa NHL:ssä. Puolustusnippu on tasainen kokonaisuus, josta kuitenkin puuttuu todellinen johtohahmo. Tsekin pakisto häviää paperilla selvästi esimerkiksi Kanadalle, mutta Tsekki on osoittanut aiemminkin, ettei pelejä voiteta paperilla. Huomattavaa on se, että ainoastaan Jaroslav Spacekin hiukset hulmuavat alle 187 sentin tasolla, mutta puolustuksen kovuus on silti pieni arvoitus. Vaikka suuri kaukalo suosiikin tsekkejä, niin puolustajien on silti voitettava kamppailuja nurkissa ja maalinedustalla isokokoisia vastustajan hyökkäjiä vastaan. Puolustuksen suurin valtti onkin hyvä liikkuvuus ja taitava kiekonkäsittelytaito.
Tasaisesta pakistosta nousee esiin kaksi pelaajaa. Toronton Tomas Kaberle on eräs NHL:n lahjakkaimmista hyökkäävistä puolustajista, ja hänen tehtävänään on pyörittää Tsekin ylivoimapeliä viivamiehenä. Toinen profiilipuolustaja joukkueessa on New York Islandersin Roman Hamrlik, jonka suurimmat vahvuudet ovat erittäin kova laukaus sekä loistava luistelutaito. Kaksikko tulee pelaamaan puolustajista selvästi eniten ylivoimaa.
Coloradon 22-vuotias Martin Skoula on Tsekin puolustuksen kuopus. Hänen suurimmat vahvuutensa ovat kiekollisessa pelissä, jonka ansiosta hän tullee saamaan peliaikaa myös ylivoimalla. Skoulan laukaus on kova ja tarkka, eikä hänen peruspelaamisessakaan ole suurempaa moitittavaa. Nuorukaisesta saattaa tulla eräs jokerikortti turnauksen edetessä.
Tsekin kokenein puolustaja on Buffalon Richard Smehlik, jonka vastuualueeseen kuuluu lähinnä tarkka puolustuspelaaminen. 32-vuotias Smehlik on kärsinyt viime vuosina useista loukkaantumisista, jotka ovat hidastaneet hänen vauhtiaan merkittävästi. Hän on kuitenkin täydessä kunnossa vahva puolustava puolustaja, joka täydentää hyvin hyökkäävämpiä ja taitavampia puolustajia.
NHL-kuusikon täydentävät Tampan suurikokoinen Pavel Kubina sekä Chicagon taitava Jaroslav Spacek. Kubinalla on kaikki edellytyksen nousta aivan NHL:n parhaimpien puolustajien joukkoon, mutta mennyt kausi on ollut suuri pettymys miehelle itselleen. Kubina on ehkä joukkueen fyysisin puolustaja ja tärkeä osa Augustan palapelissä. Hän on suuresta koostaan huolimatta hyvä luistelija, joten suuri kaukalo ei pitäisi tuottaa vaikeuksia nuorelle tsekille.
Jaroslav Spacek on monipuolinen puolustaja, joka pienestä koostaan huolimatta pystyy pelaamaan myös tarkkaa puolustuspeliä. Mennyt kausi on ollut pisteiden valossa lievä pettymys Spacekille, mutta suuri kaukalo pitäisi sopia hänen vahvuuksiinsa paremmin.
Pardubicen Michal Sykora on ainoa NHL:n ulkopuolelta tuleva puolustaja. Hän on yrittänyt pariin otteeseen uranluomista pienessä kaukalossa tuloksetta, mutta hän sopii suureen kaukaloon kuin nyrkki silmään. Sykora on suurikokoinen, mutta hyvinliikkuva hyökkäävä puolustaja, joka on ollut aina Euroopassa pelatessaan dominoivassa asemassa.
Kivikova hyökkäys
Jos Tshekin puolustus kalpenee muiden joukkueiden rinnalla, niin hyökkäyksessä tätä pelkoa ei luulisi olevan. Joukkue on täynnä supertaitavia yksilöitä, jotka toteuttavat tunnollisesti koko joukkueen kurinalaista puolustuspeliä. Hyökkäyksen ehdoton supertähti on NHL:n viisinkertainen pistepörssin voittaja ja joukkueen kapteeni Jaromir Jagr, jonka leveille hartioille Tsekin kansa on lastannut suurimmat paineet. Jagrin kausi on ollut rikkonainen loukkaantumisten takia, eikä maaliverkot ole pullistelleet samaan tahtiin Washingtonissa kuin aiemmilla kausilla Pittsburghissa. Terve Jagr on Lemiuexin ohella maailman dominoivin kiekkoilija, jonka huikeat yksilösuoritukset ovat nautittavaa katseltavaa kiekkoyleisölle. Jagrin kisa-avaus saattaa venyä juuri loukkaantumisten takia, mutta Kladnon mailataituri pitäisi palata kaukaloon viimeistään tosipelien alkaessa.
Tsekin senttereinä pelaavat Philadelphian Jiri Dopita, Pittsburghin Jan Hrdina, Toronton Robert Reichel sekä Venäjällä nykyisin leipäänsä tienaava Pavel Patera. Yhteistä kaikille on loistava pelinteko-ominaisuudet sekä tunnollinen puolustuspelaaminen. Tsekin systeemissä keskushyökkääjät rakentavat paikkoja maaliahneille laitureille ja hoitavat samalla puolustuspään pelaamista. Nelikko on myös erinomainen aloitusympyrässä.
Jiri Dopita on kansainvälisesti erittäin kokenut pelaaja, joka on vahvimmillaan tiukoissa paikoissa. Jan Hrdina on nuoresta iästään huolimatta loistava puolustava puolustaja, joka pelannee samassa ketjussa Jagrin kanssa. Robert Reichel on ollut Tsekin monivuotinen kapteeni ja johtohahmo, josta osoituksena on mitaleita pursuava palkintokaappi. Pavel Pateran NHL-ura tyssäsi kovuuden puutteeseen, mutta suuressa kaukalossa hänkin on parhaimmillaan täysin pitelemätön.
Tsekin laiturit ovat kauttaaltaan todella loistavia luistelijoita sekä taitavia maalintekijöitä. Tärkeä palanen Tshekin palapelissä on myös New Jerseyn nuori tehokaksikko Patrick Elias / Petr Sykora. Nuoresta iästään huolimatta parivaljakko on niittänyt mainetta rapakon toisella puolella, ja he tulevat varmasti olemaan todella kovassa vireessä myös olympialaisissa. Molempien tähtien kausi on sujunut hieman mollivoittoisesta Devilsissa, mutta tämä johtunee enemmänkin koko joukkueen heikosta menestyksestä. New Jerseyssa heidän keskellään on pelannut suurikokoinen Jason Arnott, jonka korvaa maajoukkueessa todennäköisesti samantyylinen Jiri Dopita.
Coloradon Milan Hejduk on eräs koko turnauksen taitavimmista ja parhaimmista maalintekijöistä. Hejdukin laukaus lähtee kuin tykinsuusta ja hän tuleekin olemaan eräs ylivoimapelin tärkeimmistä pelaajista. Hejduk pelaa myös erinomaisesti puolustussuuntaan. Pittsburghin kokenut Robert Lang on noussut viime vuosina aivan uudelle tasolle. Hän on erittäin vahva kahden suunnan pelaaja, joka pystyy pelaamaan niin laidassa kuin sentterinäkin.
Eräs mielenkiintoisimmista pelaajista on joukkueen kuopus, Ottawan Martin Havlat. Vasta 20-vuotias Havlat on uskomattoman taitava kiekonkäsittelijä ja onnistuessaan eräs turnauksen todellisista jokeripelaajista. Havlat pelaa vasta toista kauttaan NHL:ssä, mutta jo nyt hän on vakuuttanut asiantuntijat kypsällä pelillään. Havlat pystyy tekemään täydessä vauhdissa uskomattomia mailakikkoja, jonka jälkeen viimeistely sujuu murhaavalla tarkkuudella. Havlat tulee olemaan varmasti tärkeässä roolissa.
Hyökkäyksen täydentävät Dallasin Martin Rucinsky, Rangersin Radek Dvorak sekä Tsekin extraliigan Zlinissa pelaava Petr Cajanek. Suomalaiset muistavat viimeksimainitun varmasti liiankin hyvin viime vuoden MM-kisoista voittomaalin tekijänä loppuottelun jatkoajalla. Cajanek on lisäksi myös erittäin hyvä puolustava hyökkääjä.
Erikoistilaneet ratkaisevat?
Kun joukkue pelaa kurinalaista ja vähämaalista peliä, niin erikoistilanteiden merkitys nousee entistä suuremmaksi. Tsekin onneksi tämäkin osa-alue on etukäteen ajateltuna kivikova. Tsekin sentterit ovat vahvoja aloittajia, joten tällä osa-alueella ei pitäisi olla mitään hätää muihin maihin verrattuna. Esimerkiksi Pavel Patera on loistava aloittaja.
Tsekki saa jalkeille vähintään kaksi pelottavaa ylivoimakentällistä. Kun joukkuessa pelaavat Jagrin, Hejdukin, Eliaksen, Havlatin ja Sykoran kaltaisia mailataitureita, niin ylivoimapelin on liki pakko toimia. Puolustuksesta löytyy myös riittävästi tulivoimaa, joten ainoaksi ongelmaksi voi muodostua maskimiesten puute. Tämäkään ei pitäisi olla kovin merkittävä huoli, sillä esimerkiksi Robert Lang ja Jiri Dopita ovat vahvoja jässiköitä, joita on vaikea siirtää pois maalinedustalta.
Alivoimapelissä Tsekki panostaa vahvaan karvaukseen ja prässiin luisteluvoimaisten hyökkääjien avulla. Liki kaikki hyökkääjät suorastaan lentävät luistimilla, ja suuressa kaukalossa tämä helpottaa huomattavasti alivoimapelin toimivuutta. Puolustuksen pehmyys voi muodostua pieneksi ongelmaksi omalla maalinedustalla, mutta uskon Tsekin puolustuksen hoitavan kaikesta huolimatta maalinedustakahakat tarpeeksi tehokkaasti.
Jatkuuko voittoputki?
Tsekin viime vuosien menestys puhuu puolestaan. Neljä vuotta sitten Tsekki voitti olympiakullan yllättäen, eikä heitä pidetä nytkään suurimpina suosikkeina. Tsekki on ylpeä omasta osaamistaan, ja kaikki haluavat näyttää epäilijöilleen, mihin tsekkiläinen kiekkojoukkue pystyy. Joukkue on todennäköisesti vieläkin vahvempi kuin neljä vuotta sitten, mutta siltikään juuri kukaan joukkueen ulkopuolelta ei luota heidän voittomahdollisuuksiinsa. Maajoukkueen runko on pysynyt vuosien saatossa kohtuullisen samana ja hitsautunut tiukasti yhteen. Suurin osa pelaajista on johtavissa rooleissa omissa seurajoukkueissaan, ja joukkueessa on sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruuden intoa. Tsekki tulee olemaan eräs turnauksen kurinalaisimmista, nopeimmista ja taitavimmista joukkueista, eikä menestykselle pitäisi olla mitään esteitä. Omalla tasolla pelatessaan mitaliputken pitäisi saada jatkoa, ja kaiken mennessä nappiin kultakin on aivan mahdollinen. Marginaalit huippujoukkueiden välillä ovat todella pienet, mutta tsekit ovat näyttäneet kestävänsä paineet kovassakin paikassa.
