Tähän on tultu.
Sabresin 4,5 miljoonan dollarin mies ei mahtunut tiistaina NHL:n synkimpään pohjasakkaan kuuluvan joukkueen kokoonpanoon ottelussa Senatorsia vastaan.
Ville Leino, tuo floppi, jota on helppo haukkua. Miljoonamiehen maalitili on vielä tällä kaudella avaamatta. Kasassa on ainoastaan viisi syöttöpistettä.
Jääkiekkomaailmassa tilastoista on luettavissa paljon. Sabresin kaltaista kriisijoukkuetta tarkastellessa ne vain valehtelevat tolkuttomasti, varsinkin jos on tarkoitus avata kahlittuna olevan pelaajan nykykuntoa.
Leinosta puhuttaessa miehen oletetaan pelaavan joukkueensa kärkirooleissa. Ylivoimamies ja ratkaisija, siten tehottomuudellaan osasyy Sabresin ongelmiin. Tosiasiassa 18 pelaamassaan ottelussa Leino on tahkonnut yli 15 minuuttia ainoastaan kahdeksassa pelissä. Syöttöpisteistä kolme on syntynyt näissä väännöissä.
Reaalimaailmassa jämäminuuttien alkukausi on tarkoittanut sitä, että Leino saattanut viilettää samassa ketjussa Cody McCormickin – tai jopa John Scottin kanssa. Jokainen kiekkoviisas NHL-seuraaja näkee tämän yhtälön lähinnä surkuhupaisana.
Koirankopista ketjurulettiin
Savonlinnalaisen sitkeät loukkaantumishuolet murskasivat työsulkukauden – sesongin, jolloin Leinon piti lunastaa muhkea sopimuksensa myös kaukalossa. Täysin terveenä taituri ei ole ollut vieläkään.
Kuluvalla kaudella Leino on kuitenkin kärsinyt enemmän suljetusta tilasta. Luottamuspula on jatkunut myös Ted Nolanin aikana, huolimatta Ron Rolstonin potkuista. Rolstonin silmien alla Leino pelasi keskimäärin 15 vaihtoa pelissä. Nolanin aikana tuo lukema on noussut viidellä. Itse asiassa Nolanin ensimmäinen kriisitoimi oli Leinon roolin nostaminen.
Vaan ei sen rauhoittaminen.
Suomalainen on kauden aikana talsinut umpihangessa. Hän on käväissyt kaikissa kentissä, ja pelannut niin laidassa kuin keskelläkin. Ainoastaan alivoiman tekijämiestä ei pelurista ole runnottu.
Niin, tai ylivoiman. Leinon kaltaiselle taiturille ylivoima on henkireikä. Sitä miehelle ei ole suotu. Kakkosylivoiman jämäsekunnit eivät sovellu taiteilijalle lainkaan. Puhumattakaan siitä, että Buffalon rosterista olisi tuolloin heittää tämän rinnalle ainuttakaan tasokasta peluria.
Esimerkiksi Steve Ott ei ole pistelinko eikä kakkossentteri. On huvittavaa katsoa kuinka pakkopelin aikana Leino joutuu ohjeistamaan mihin kapteenin on luistimen piirtonsa piirrettävä.
Jarruna kädetön puhvelilauma
Pelilliset syyt eivät ole Leinoa tilanteeseen ajanut. Taitopelaajalta ei voi odottaa urotöitä jarruketjussa. Omassa roolissaan Leino saa aikaan hyviä asioita.
Kenttäpelissä puhvelilauma on vauhkoontunut. Hyökkäyssiniviivan se ylittää lähes poikkeuksetta sekavassa rintamassa. Kiekko pusketaan tämän jälkeen oikeaan laitaan, josta hyökkääjä pyrkii toimittamaan sen hätäisesti maalille – osuen lähinnä puolustajien varusteisiin.
Leino muodostaa poikkeuksen. Savonlinnalainen rauhoittaa tilanteen, hän hidastaa, ja alkaa sitten välittömästi hakea syöttöä. Suomalaispeluri jakaa usein oivaltavasti kiekkoa takaa nouseville puolustajille, joille avautuu lähes aina tilaa laukauksille tai jatkotilanteen rakentamiselle.
Valitettavasti tähän peli jämähtää. Joukkueen kokoonpanon rajallisuus tulee jälleen vastaan. Kiekollisena ykköspakki Christian Ehrhoff on rooliinsa suhteutettuna sarjan alinta kastia, Tyler Myersista puhumattakaan. Miehet kykenevät hädin tuskin vastaanottamaan syöttöjä pää ylhäällä.
Kiekossa olleessaan Leinon peli on edelleen parhaimmillaan taidetta. Tämän lisäksi kärkiketjuissa pelatessaan hän maineensa vastaisesti myös luistelee, repii ja raastaa – kaikkien taitopelaajan ominaisuuksien puitteissa – hämmentävän tehokkaasti. Tulostakin on syntynyt: Leino on hankkinut joukkueelleen eniten ylivoima-aikaa.
Leino on vähintään kiusallisessa tilanteessa. Kasvaneessakaan roolissa mies ei saa rinnalleen tarvittavan tasokkaita pelimiehiä. Cody Hodgsonin paikka ykkössentterinä on liki sinetöity, vaikka hän ei Sabresin parhaan pistenikkarin viitasta huolimatta ole lainkaan luettavissa onnistujien joukkoon.
Juuri Hodgsonin kiekollinen epävarmuus on se, joka syö koko kärkiketjun osaamista. Mies aloitti syystäkin Senatorsia vastaan kolmosketjussa. Valitettavasti suomalaishyökkääjä mutusti samaan aikaan lehtereillä poppareita.
Joka tapauksessa juuri ykkösvitjassa Leinon pitäisi päästä hakemaan orastavaa itseluottamusta pönkittäviä onnistumisia. Tuota paikkaa hän ei vain tule saamaan ilman Hodgsonin loukkaantumista, jos silloinkaan.
Taiteilijan synkkä tulevaisuus
Leino tekee yksinään voitavansa. Pelaajatyyppinä hän ei ole supertähtimäinen johtaja. Oivaltavuudellaan taituri luo tukuittain paikkoja ympärilleen, mutta Sabresin luokattomuus kalvaa hyökkäysvelhon suorittamista.
Erkka Westerlundin Leijoniin ei ketjulottopallona pomppivalla Leinolla ole mitään asiaa. Miehen nykykunto kyllä riittäisi sinne vaivatta. Valitettavasti ympäristö Buffalossa on kaikilta osin kestämätön. Parhaimmillaan häikäisevä kiekkotaide ei pääse oikeuksiinsa ilman rauhoitettua roolia tai edes välttäviä ketjukavereita.
Jatko Sabresissa ei tule kysymykseen enää kuluvan kauden jälkeen. Sopimuksen ulososton jälkeen herää vain kysymys, kuka Leinon hankkisi? Tilastot ovat näivettäneet kiekkoilijan CV:n ehkä peruuttamattomasti.
Ville Leino on tällä hetkellä kahlittu taiteilija. Nuo kahleet eivät vain riistä luovalta suomalaiselta paikkaa Sotšin koneessa. Ne voivat musertaa koko NHL-uran.
Kuka avaisi kahleet, ken antaisi kiekkotaiteen kukoistaa?