Tšekin pääsarjassa kiekkoilee tällä hetkellä kuusi suomalaispelaajaa. Sarjassa ei ole liikaa suomalaisia aiemmilla kausilla nähty. Sarjaan saapui täksi kaudeksi Ruotsin toiseksi korkeimmalta sarjatasolta myös Aleksi Rekonen. 29-vuotias hyökkääjä lähti uuden haasteen kimppuun allaan hyvät kaudet Karlskogassa. Rekonen suuntasi seuraavaksi Plzeňiin, joka tunnetaan parhaiten pilsnereistään.
Alkukausi on suomalaisen kohdalla ollut erinomainen. Vastuuta tulee ykkösketjun laidalla ja pisteissä Rekonen on joukkueensa kärkinimi. Oma hyvä alkukausi ei paljon lämmitä, kun joukkueen otteet ovat tuloksellisesti olleet vaisuja, mutta olostaan Tšekeissä ei laitahyökkääjältä löydy valittamista.
– Lähtökohtaisesti todella hyvin. Vaatimustaso on järjettömän kova täällä. Omalla urallani paras paikka johon päässyt. Olen todella tyytyväinen, että lähdin silloin Suomesta ja onneksi reitti on kuljettanut tänne. Toivottavasti on vielä paljon hyviä pelivuosia jäljellä, Rekonen toteaa hikihaastattelussa ottelun jälkeen.
Rekonen on pelannut tällä hetkellä sarjassa 19 ottelua, joissa tehopisteitä on kertynyt mainiosti 18 pisteen verran. Yksittäistä syytä suomalainen ei löydä vahvaan alkukauteensa. Ruotsista tarttunut hyvä pelivire kantaa edelleen Tšekeissä asti.
– Tosi moni asia siihen vaikuttaa. Kutsun hyvin treenattua kesää selkänojaksi, ja pelaamiseni perustuu siihen, että olen hyvässä kunnossa. Kiva lähteä kauteen, kun tietää ettei siitä jää kiinni.
– Olen todella paljon viime vuosina työstänyt tulospuolta. Nuo kaksi vuotta Ruotsissa siinä nähden hyviä, kun oli tulosvastuussa. Sai luottoa, niin täällä on pystynyt jatkaa siitä.
Hyökkääjä kiekkoili Liigassa seitsemän kauden aikana yli 300 runkosarja-ottelua. Tšekkien liigasta otanta on vielä pieni, mutta selkeitä eroja hän on ehtinyt jo löytämään sarjojen väliltä.
– Otanta on vielä suhteellisen pieni. Olen ehtinyt huomaamaan, että tätä voidaan kutsua miesten liigaksi. Ei ole yhtään poikaa tuolla vastassa puolustajissa. Sanoisin, että tämä on hidastempoisempi sarja, jossa jäällä otetaan paljon viivelähtöjä ja trappejä. Suomessa ja Ruotsissa luistellaan ja yritetään kääntää sitä kautta peliä.
Tšekkiläisestä jääkiekosta tulee monesti ensimmäisenä mieleen taiturimaiset hyökkääjät ja taitelijamaiset jääkiekkoilijat. Taitoa Tšekeissä riittää, mutta ennen kaikkea sarja on todella fyysinen.
– Täällä pelataan todella fyysisesti. Junioreista asti täällä keskitytään siihen. Se on tšekkiläisen pelin perusta. Itsellä ei ollut hirveästi hajua, minkälaista täällä tulee olemaan, mutta nyt se on alkanut kirkastua. Oma pelitapa sopii hyvin tänne, koska tykkään mennä tilanteisiin ja pääsen peliin heti mukaan.
Lähtö Suomesta vastuun perässä Ruotsiin
Rekonen päätti pari kautta sitten lähteä vastuun perässä ulkomaille. Suunnaksi valikoitui Ruotsi ja Karlskoga. Kaksi edellistä kautta kului Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla HockeyAllsvenskanissa. Rekonen perheineen viihtyivät erinomaisesti naapurimaassa. Hyökkääjä huomasi, että oli ajatellut uraansa liian kapeakatseisesti ennen Ruotsiin lähtöä.
– Ruotsissa viihdyin todella hyvin, ja se alkoi tuntua jo vähän kuin kodilta. Voin sanoa, että onneksi olen lähtenyt Suomesta. Olin aiemmin kapeakatseinen, että haluaisin pelata Liigassa mahdollisimman paljon. Ulkomaat ovat avartaneet ja olen saanut ihan erilaisen näkemyksen, että minkä takia tietyt valmentajat ovat vaatineet asioita. Ymmärtää asioista nyt paljon enemmän. Ei tällaisia kokemuksia saisi, jos ei lähtisi.
Hyökkääjä lähti Ruotsista hakemaan vastuuta, ja sitä Rekonen myös matkallaan sai. Ruotsin alempaa sarjaa hän pystyy suosittelemaan lämmöllä kaikille. Lisäksi iso ero Mestikseen tulee jo siinä, että Ruotsissa on mahdollista nousta ylemmälle sarjatasolle.
– Allsvenskan toimii kehitysliigana. Siellä todella hyviä pelimiehiä, mutta pääasiassa nuoria pelaajia. Siellä pelataan tosi aktiivista jääkiekkoa, harjoitellaan ja luistellaan todella paljon. Se kehittää pelaajia väkisinkin.
– Pääsin siellä todella hyvään paikkaan ja ympäristöön, ja voin kyllä suositella Allsvenskania sarjana. Se on ehkä tasoonsa nähden huonommassa maineessa Suomessa kuin ymmärretään. Kärkijoukkueet ovat todella hyviä tasoltaan.
– Noususta pelaaminen antaa siellä todella ison buustin. Sen huomaa kauden aikana, kun kärjessä olevat joukkueet alkavat satsaamaan. Kaikki tähtäävät siihen nousuun. Budjetit kertovat siitä, että sitä nousua tosissaan tavoitellaan.
Rekoselle Liigassa pelejä kertyi tilille Ässistä, Pelicansista, Sportista ja Jokereista, mutta myös muutaman ottelun hyökkääjä kantoi myös Kärppien ja HPK:n pelipaitaa päällään. Ulkomailta hyökkääjä sai juuri sitä, jota oli lähtenyt hakemaan.
– Olin jo Suomessa kokonaisvaltainen pelaaja, mutta nyt olen pystynyt lisäämään juuri sitä tulosyksikön vastuuta. Olen todella tyytyväinen siihen, että minulle on tarjottu roolia. Olen pystynyt sitä hyvin kantamaan.
– Meillä vaihtui kahden ottelun jälkeen valmennus. Siihen alkuun mietin vähän, että tälläistäkö tämä tulee olemaan.
Mielenkiintoinen aloitus kaudelle
Palataan Tšekkeihin takaisin. Karu arki koitti heti sarjakauden alussa, kun valmennus koki remontin vain muutaman ottelun jälkeen. Tšekkiläisestä valmennuskulttuurista kysyttäessä omaleimaisuus nousee esiin.
– Meillä vaihtui kahden ottelun jälkeen valmennus. Siihen alkuun mietin vähän, että tällaistäkö tämä tulee olemaan. Kuvailisin tšekkiläistä valmennusta omaleimaiseksi - täällä ei haeta vaikutteita muualta. Täällä mennään oman maan opeilla ja se näkyy vähän "vanhan liiton" meininkinä. Pidetään niistä tietyistä asioista kiinni. Valmentajavaihdon jälkeen asiat on pidetty todella yksinkertaisina.
Rekonen muodostaa joukkueensa ykkösketjun yhdessä Jan Schleissin ja Petr Kodytekin kanssa. Ketju on pääsääntöisesti pysynyt koko kauden kasassa. Hyökkääjä antaa vuolaasti kehuja ketjukavereilleen hyvästä alkukaudestaan.
– Meidän ketju on pysynyt hyvin kasassa oikeastaan koko kauden. Täytyy kyllä kehua ketjukavereita, he ovat todella hyviä kundeja pelaamaan. He haluavat auttaa joukkuetta ja kehittyä samalla pelaajina. Kapteeni (Schleiss) näyttää eteen kentällä. Kodytek kantaa vielä A-kirjainta rinnassaan. Molemmat ovat ihan esimerkillisiä pelaajia, ei ole sattumaa, että he ovat käyneet maajoukkueringissäkin.
Tulevaisuudestaan kysyttäessä hyökkääjä näkee, että hyviä pelivuosia on vielä reilusti jäljellä.
– Näen, että minulla on vähintään viisi hyvää pelivuotta jäljellä. Toivottavasti pysyn terveenä. Mulla on sellainen asenne, että niin kauan kuin pelaan, niin pelaan tosissaan ja pistän parasta pöytään.