18-vuotias huippulupaus Emilia Kyrkkö on menevä persoona, mutta kuitenkin maanläheinen tyyppi. Häntä voisi kenties kuvailla ihmis-ihmiseksi.
− Perhe on yksi tärkeimmistä asioista ja myös kaverit ovat hyvin tärkeitä.
Opiskeluunsa jääkiekon ohella Kyrkkö suhtautuu tosissaan, muttei vakavasti. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
− Kouluhommat tulee hoidettu suhteellisen hyvin ja ajoissa. En stressaa tai ota paineita koulusta. Se menee siinä siivellä.
Vaikka nuoren naisen arki täyttyykin pääasiassa urheilusta ja koulusta, hänellä on myös vapaa vaihde.
− Pleikkari on aika paljon käytössä. Sitä tulee pelattua vapaa-aikana. Lisäksi Kuortaneen frisbeegolf-radalla tulee heiteltyä, Kyrkkö summaa.
Vapaa-ajalla voi ottaa rennosti
Konsoliseuraa ei tarvitse kaukaa hakea. Yksi pelikaveri löytyy joukkueen piiristä, sillä Team Kuortaneen yksi maalivahdeista, joskin puolustajan tontilla tällä hetkellä pelaava Hannele Tarkiainen, kisailee Kyrkön kanssa videopelimaailmassa.
− Tarkiaisen kanssa tulee aika paljon pelattua ja omat veljet ovat myös peleissä mukana. NHL-pelejä ja Fortnitea pelailemme enimmäkseen. Nyt, kun uusi "änäri" julkaistiin, niin on taas jotain, mitä pelata!
Vaikka Naisten Liigan pelaajat eivät saa kiekkoilusta rahaa, on arki hyvin pitkälle mietittyä eikä kyse ole mistään löysäilystä, vaikka naiset Suomen kentillä amatöörejä ainakin toistaiseksi ovatkin.
− Se on lähes automaatio Kuortaneella, että koulun ohella elämme ihan urheilijan arkea. Palkattomuus huomioon ottaen toiminta on hyvin ammattimaista.
"koulun ohella elämme ihan urheilijan arkea. Palkattomuus huomioon ottaen toiminta on hyvin ammattimaista."
Oikea pelitunne on kaiken A ja O
Ammattimaisuus ulottuu Kyrkön kohdalla tietysti myös maalivahdille tärkeisiin henkisiin ominaisuuksiin. Hän on kehittänyt ja kehittynyt paljon keskittymisessä ja stressinhallinnassa.
− Se on sellainen taito, jota olen viime vuosien aikana kehittänyt ja on se mennytkin eteenpäin. Peleissä ajattelen, että johtui maali virheestäni tai ei, takaisin sitä ei sieltä taululta miettimällä saa. Se on vain sellainen asia, josta pitää päästä yli. Tappion jälkeen pari tuntia menee harmitellessa, mutta illalla katse on jo eteenpäin.
Joukkuearjessa Kyrkkö ei jää lehdelle soittelemaan, vaan on monessa mukana. Vanhoihin uskomuksiin pelipaikkansa edustajista hän ei kuitenkaan usko.
− Olen aika eloisa ja touhuan kaikenlaista. Olen kuitenkin joukkuepelaaja ja otan kaikki huomioon. En allekirjoita sitä legendaa, että maalivahdit olisivat jotenkin erilaisia persoonia muihin verrattuna.
Jääkiekkoa seuraava kansa on varmasti kuullut miesten joukkueiden pukukoppielämästä ja siellä tapahtuvista jäynistä ja jekuista. Naiset eivät jää tällä saralla kakkosiksi.
− Kyllä se aikalailla perustuu huonojen vitsien heittelyyn ja fiilistelyyn. Jäynäily ja muu ovat varmaan aika samanlaisia kuin miestenkin pukukopeissa, Kyrkkö huomauttaa.