Naisleijonien maalivahtitilanne on ollut monen vuoden ajan erinomaisella tasolla. Noora Räty kantoi pitkään ykkösmaalivahdin viittaa ja sittemmin se on siirtynyt Anni Keisalalle. Myös Meeri Räisänen on kulkenut ansiokkaan tien Suomen maajoukkueessa.
Emilia Kyrkön suurin idoli on vastikään maajoukkueuransa päättänyt Räty.
− Peliotteet ja rauhallisuus kentällä, sekä luonne, jolla hän pelaa ovat mielestäni ihailtavia, Kyrkkö kertoo.
Naisleijonalegenda on seurannut potentiaalista torjujaa jo pitkään.
− Kun pelasin Nokian Pyryssä, niin kävin siellä vetämässä Nokian Urheilijoiden ringetteveskareille treenejä. Olisikohan Emilia ollut silloin 12-13-vuotias. Jo silloin näki, että hän on atleettinen ja hänessä on paljon potentiaalia. Vielä hän ei tiennyt, mitä lajia alkaa pelaamaan. Olin iloinen, kun hän päätti mennä Kuortaneelle lukioon ja keskittyä lätkään, Räty muistelee.
Sittemmin Rädyn oma ura vei muille maille, eikä hän voinut pitää tähtilupausta silmällä niin tarkkaan.
− Muutamaan vuoteen en nähnyt hänen pelejään, mutta nyt junnujen kisoista katsoin netistä pelejä. Ajattelin, että "vau, sehän näyttääkin hyvältä!". Suomessa on ollut vähän katvetta ja on mennyt vuosia, ettei nuoria maalivahteja ole noussut. Nyt on hienoa, että Emppu nousee ainakin tuohon naisten maajoukkuerinkiin mukaan, Räty hehkuttaa.
Pronssimitalin voitettuaan Kyrkkö on jatkanut Naisten Liigassa siitä, mihin Tyttöleijonissa jäi. Räty on nähnyt nuoren maalivahdin myös tällä kaudella.
− Näin hänet pelaamassa täällä Hämeenlinnassa HPK:ta vastaan. Sen ja junnukisojen perusteella hänellä on kontrolli peliin ja peli näyttää paljon valmiimmalta. Siinä on ideaa, että mitä ja milloin eikä vain yritetä vahingossa olla kiekon tiellä. Kyrköllä on pelissään rakenne ja hänen fysiikkansa on kehittynyt. Paketti pysyy kasassa ja nopeus kontrollissa, eikä hän ylipelaa liikaa.
Vasta 18-vuotias Kyrkkö on alussa mainittua kolmikkoa selvästi nuorempi. Heistä nuorimpaan, eli Keisalaankin on ikäeroa seitsemän vuotta. Kyrkölle olisikin tämän tiedon valossa varmasti näyttöpaikkoja tiedossa. Uransa alussa olevan veskarin on pidettävä omasta tekniikastaan huolta.
− Kyrkkö ei ole mitenkään kovin iso maalivahti, kuten en minäkään, mutta nykypäivän maalivahtipelissä ei operoida siellä alueen ulkopuolella. Monesti pienet maalivahdit luulevat, että heidän täytyisi olla jotenkin hirveän aktiivisia. Riittää, että kulmat on peitetty oikein, Räty painottaa.
Vaikka suitsutus ympärillä on vankkaa, haluaa Kyrkkö kuitenkin suunnata huomion yleiseen kansalliseen tasoon. Kotimaan pääsarjassakin pelaa monta hyvää veskaria.
− Näen sen niin, että tällä hetkellä koko Suomen ja Naisten Liigan veskarien taso on kova ja voidaan puhua hyvästä tilanteesta sen suhteen. Sen näkee sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Kyrkkö sanailee.
"KOKO SUOMEN JA NAISTEN LIIGAN VESKARIEN TASO ON KOVA JA VOIDAAN PUHUA HYVÄSTÄ TILANTEESTA SEN SUHTEEN."
Sen Kyrkkö kuitenkin allekirjoittaa, että hän on torjuntatöissä varsin kyvykäs.
− Ensimmäisillä Pohjola-leireillä näin oman ikäisiäni pelaajia. Siellä koin tietyllä tapaa valaistuksen asiassa. 13-15-vuotiaana huomasin, että minulla voisi oikeasti olla mahdollisuus edetä maajoukkueeseen asti.
Naisten kiekkohuipulle pääsy vaatii kovaa työtä
Nykyään Kuortaneen huippu-urheiluympäristössä toiminta on viimeisen päälle viritetty ammattimaisuuteen ja harjoitteluapua on saatavilla paljon ja monipuolisesti.
− Kokonaisuudessaan treeniaika pyörii siellä jossain 20-25 tunnissa per viikko. Kyllä siitä veskareille kohdistettua aikaa on suurin osa. Kun Kuortaneelle tuli, niin fysiikkapuolikin alkoi olla enemmän pelipaikalle kohdistettua.
Kyrkölläkin kiiluvat silmissä monen nuoren naiskiekkoilijan tavoin tutut tavoitteet.
− Yksi tavoite on, että lukion jälkeen suuntaan ulkomaille. Naisten maajoukkue, erityisesti MM-kisat ja olympialaiset siintävät tähtäimessä.
Konkarivahti Räty näkee Kyrkön tulevaisuuden kirkkaana. Hän antaakin tulevaisuuden huippunimelle painavan neuvon.
− Toivon, että hän erittäin vakavasti harkitsee yliopistokiekkoa eikä jää Eurooppaan tavallaan maatumaan. Itseäni harmittaa, että monella nuorella on ollut mahdollisuus lähteä stipendillä Yhdysvaltoihin, mutta eivät jostain syystä valitse sitä vaan jäävät Suomeen tai Ruotsiin pelaamaan.
Syy Pohjois-Amerikan alleviivaamiseen on Rädyllä selvä.
− Yhdysvalloissa on maailman paras liiga ja saa yhdistettyä pelaamisen ja opiskelun helposti. Neljän kouluvuoden jälkeen tulet kotiin yliopistotutkinto taskussa. Siinä vaiheessa on korkeasti koulutettu ja ura vieläkin edessä, sanoo naiskiekkolegenda ja toteaa, että 24-vuotiaanakin ura on pääsääntöisesti edessäpäin eikä pelaaja ole saavuttanut vielä huippupotentiaaliaan.
Tulevaisuus ei jää hämärän peittoon
Kyrköllä on eittämättä loistavat mahdollisuudet edetä peliurallaan maailman kärkeen. Hänellä on myös suunnitelmia sille ajalle, kun luistimet on isketty naulaan.
− Valmentaminen kiinnostaa urahaaveiden puolelta luokanopettajatöiden ohella. Matkustelu on myös kiehtovaa!
Kenties Kyrkkö pääsee tulevaisuudessa matkustelemaan paljonkin seura- ja maajoukkuetehtävissä. Lopuksi hän täräyttää arvionsa siitä, missä näkee itsensä kolmen vuoden kuluttua 21-vuotiaana.
− Ulkomaan kentillä pelaamassa ja kilpailemassa naisten maajoukkueessa.
Maajoukkueesta vastikään väistynyt Räty ja sinne tuloaan tekevä Kyrkkö näkevät siis tilanteen pitkälti samalla tavalla.
− Hänellä on löytynyt tasaisuus suorittamiseen eikä peli enää aaltoile liikaa. Yliopistoon haluavien maalivahtien kohdalla ensimmäinen asia, mitä valmentajat katsovat on juuri se, miten tasaisesti pystyt pelaamaan illasta toiseen, Räty muistuttaa Kyrkköä ja muita tulevaisuudessa Yhdysvaltoihin yliopistoon mieliviä maalivahdinalkuja.
Nähtäväksi jää, millainen kilpailutilanne Naisleijonien veräjällä tuolloin on, mutta tässä vaiheessa voinee sanoa, että Kyrkkö on erittäin varteenotettava nimi suomalaisen naiskiekon kirkkaimpaan ytimeen.