Leijonat selvitti viikonlopun ottelunsa Itävaltaa ja Iso-Britanniaa vastaan ilman kompasteluja, ja tiistaina Suomi pelaa Tšekkiä vastaan Tampereen alkulohkon voitosta. Jatkoajan asiantuntija Karri Rämö on Suomen osalta tyytyväinen ensimmäisen kisaviikon antiin ja pelilliseen kehitykseen – kokonaisuudesta nousee kuitenkin esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Suomen kokoonpanon osalta ylivoimaisesti puhutuin asia on viime hetken NHL-täydennysten rooli. Piileekö isoihin minuutteihin tottuneiden Miro Heiskasen ja Esa Lindellin peliajassa tyytymättömyyden riskiä?
− En usko, että yksilöille tulee ongelmaa. Ei joukkueessa ole pelaajaa, joka ei tilannetta kestäisi. Ja kilpailuahan se on peliminuuteista, ne pitää ansaita, myös NHL-pelaajien. Heiskanen ja Lindell kestävät sen, jos he eivät pelaa 25 minuuttia. Se on oma kysymyksensä, saisiko vaikka Heiskasesta enemmän irti isoilla minuuteilla vai voiko hän olla terävyyden kautta tehokkaampi rajallisemmalla peliajalla.
− Edellisissä peleissä olisi varmaan peluutettu joka tapauksessa aika tasaisesti vastustajista johtuen, viikonlopusta ei sikäli tarvitse liikaa päätellä. Ratkaisupeleissä kahdeksan pakin peluutuksesta mennään varmasti tarvittaessa kuuden pakin peluutuksen, tuskin valmennus on mitään päätöstä kiveen hakannut. MM-kisapelit ovat aina mukautumista erilaisiin tilanteisiin sekä valmentajilta että pelaajilta.
− Hyökkäyksessä huomio kiinnittyy Joel Armiaan, jolle ei ehkä ole löytynyt ihan hänelle toimivaa roolia tai pelityyliä. Tietenkin pelien taso nousee nyt toisella viikolla, kummasti silloin aina kovimmat äijät nousee esiin. Hän on niissä peleissä tarpeellinen mies. Samoin kuin puolustuksessa, muutoksia tehdään, jos peli ei toimi.
Erikoistilanteet korostuvat pelien tiukentuessa. Leijonat ei ole alivoimalla päästänyt vielä maaliakaan, mitä huomioita olet tehnyt tällä saralla?
− Suomi on voittanut suvereenisti omien peliensä erikoistilannepelaamisen, kun ylivoima on toiminut. Tärkein asia on tietysti se, minkä verran otetaan itse jäähyjä, viikonlopun peleissä tuli kummassakin yksi jäähy, ei olla annettu turhaan niitä tilaisuuksia. Tiistaina on edessä erilainen testi. David Pastrňák on ihan maailman kärkeä sillä saralla ja aika hyviä ovat David Krejčí ja Roman Červenkakin, uhka on aivan erilainen kuin edellisissä peleissä.
− Alivoima on ollut toimivaa. Pakka pidetään hyvin kasassa tiiviillä neliöllä ja vastustajan pelin pyörittäjää ottaa aika vahvasti pelin puolen pakki. Siinä jää tilaa etutolpan puolelle ja maalivahdin on selvästi tarkoitus hoitaa se maalille nousu. Painoton pakki pitää neliötä tiiviinä ylöspäin ja omaan silmään luottaa vähän liikaakin veskariin, mutta nyt se on toiminut. Jenkkejä vastaan etukulmalta pääsi muutaman kerran hyökkääjä aika pitkällekin ja irtokiekko jäi elämään maalille. Ne ovat usein vaarallisimpia tilanteita alivoimalla.
Tšekki on hyvä mittari Leijonien valmiudesta ennen pudotuspelejä, mitä odotat pelillisesti näkeväsi toisen kisaviikon alkajaisiksi?
− Kokonaiskuva verrattuna vaikka EHT-peleihin on ollut hyvä. Suomi on hyökännyt enemmän ja on saatu enemmän painetta vastustajan päätyyn. Esimerkiksi laukausten suhde on selvästi Suomen eduksi alkusarjan osalta. Kaivattu aktiivisuus on parantunut, tykkään todella paljon siitä, että meidän hyvät kiekolliset pakit osallistuvat hyökkäyspeliin ja tilaisuuden tullen puolustetaan rohkeasti eteenpäin, eikä vain odotella. Ihan hyvällä mallilla on pelaaminen, vaikka viikonlopun peleistä ei liikoja saanut irti niiden luonteen takia.
− Nyt on jännä nähdä, mitä tulee Tšekkiä vastaan. Veikkaan, että nähdään aika taktinen kohtaaminen, kun tiedetään Kari Jalosen pelitapa. Tiistain peli ei ehkä sikäli hirveän paljon kerro vielä jatkopelejä varten. Mutta on kiinnostavaa nähdä, lähdetäänkö pelaamaan tarkkaa shakkia vai pakottaako jompikumpi rohkeasti toista ulos kuoresta. Toisaalta tämä on Suomelle hyvä sauma hioa hyökkäyspeliä tiukkaa träppiä vastaan.