Helsingissä vietettiin lauantaina Red Classics -teemailtaa, joka koristi loppuunmyytyä jäähallia useammalla tavalla. Ämyreistä raikasi suurimman osan ajasta studiomusiikin sijaan puhallinsoitinten säestämää livesoitantaa katsomosta, ja katsojille oli jaettu punavalkopaitaisen kotijoukkueen värein koristeltuja kaulahuiveja.
Itse ottelussa HIFK ei pettänyt kannattajiaan, vaan voitti tamperelaisvastustajansa selvästi. Paluun kaukaloihin viime viikolla tehnyt Niko Hovinen oli tyytyväinen jälleen yhteen voittoon sekä ottelun tunnelmaan.
– Oli ihan mieletön tunnelma. Tällainen spessupeli keskellä runkosarjaa – nämä ovat ihan kivoja. Kärkkikamppailu kuitenkin, niin kiva, että voitettiin. Jää vielä parempi fiilis, maalivahti myhäili.
– Ei pelkästään tuo pelaaminen, vaan kaikki muukin elämä tässä ympärillä on aika hauskaa, Hovinen kuvaili joukkueensa ympäristöä.
Nykyaikaista koppimusiikkia aiemmin kritisoinut Hovinen oli tyytyväinen päivän antiin tälläkin saralla.
– Musiikki oli ylivoimaisesti parempaa (kuin koppimusiikkimme). Pelien jälkeen (kopissa) on ihan hyvää musiikkia, mutta ennen pelejä on ihan hirveää, konkari kertoi hymyssä suin.
Hovinen teki viime viikolla paluun kiekkokartalle HIFK-sopimuksellaan, vaikka hän ilmoitti lopettavansa uransa kesäkuussa. Pelaajan mukaan torjuntaprosentilla 98,6 % ja kolmella voitolla alkanut kausi ei ole ollut valtaisa yllätys.
– Kyllä mä nyt tiesin, missä kunnossa olen. Tavallaan tämä on alkanut paremmin kuin ajattelin, mutta en ajattele nollapelejä, vaan ajattelen voittoja. Siinä on aina omat haasteensa, kun hyppää tällä tavalla kesken kauden mukaan, jotta pääsee rytmiin kiinni. Tämä ensimmäinen viikko tuntui ainakin ihan hyvältä. Tuntui, että mennään parempaan suuntaan koko ajan, maalivahti vakuutti.
– Tänään tuntui kaikista parhaimmalta fyysisesti. Se ihan ensimmäinen peli oli aika raskas, seuraava oli itse asiassa taas vähän parempi ja tänään tuntui aika lähelle normaalilta. Ihan hyvin olen jaksanut. Pitää muistaa vain palautella.
Papin paluupäätös oli kuukauden prosessi
Hovinen kertoi haastattelussa varsin yksityiskohtaisesti paluunsa taustoista. Asiat etenivät pikkuhiljaa, kuten pelaajan omien sanojen mukaan kausikin etenee hetkestä ja ottelusta toiseen, yksi kerrallaan.
– Harjoittelin ihan normaalisti omaksi ilokseni kesällä, vaikka olinkin lopettanut, kun kuitenkin tykkään pitää itsestäni huolta ja olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Noin kuukausi sitten tuli pari ihan satunnaista yhteydenottoa, jotka eivät varsinaisesti minua kiinnostaneet siinä kohtaa. Mutta ehkä siitä heräsi ajatus, että voisikohan sieltä tulla jossain kohtaa vielä joku mielenkiintoinen tarjous. Sitten rupesin ihan huvikseni käymään jäillä, jos sattuisikin niin, että on intoa ja löytyy sopiva paketti, niin olisi
sitten ainakin valmiina, veskari avasi viime kuukausien tapahtumiaan.
Saman tien kun IFK soitti, niin tiesin, että tämä on se vaihtoehto, jonka haluan
– Kun aikaa kului enemmän ja enemmän, niin yhteydenottoja rupesi tulemaan vähän enemmän, mitä odotinkin. Saman tien kun IFK soitti, niin tiesin, että tämä on se vaihtoehto, jonka haluan, ja tartuin siihen. Tavallaan tässä viimeisen kuukauden aikana kypsyi päätös siitä, että kyllä minä sittenkin haluan pelata vielä. On intoa, olen hyvässä kunnossa ja terveenä. Kun on vielä tuttu paikka, jossa viihdyin todella hyvin viime vuonna, tutut jätkät ja muutenkin hyvä meininki, niin tyhmähän mä olisin ollut, jos en olisi tullut takaisin, Hovinen kertoi lopulta varsin helpolta kuulostaneesta päätöksestä.
Paluustaan huolimatta kokenut maalivahti ei ole lopettanut tukevaa päihdetyötään.
– Samalla tavalla teen päihdetyötä joka päivä jääkiekosta huolimatta: jos joku ottaa yhteyttä ja tarvitsee apua, niin autan. En ole muuten mainostanut sitä kuin puhunut julkisesti asiasta ja omista ongelmistani. Olen kokenut, että tämä on ollut hyvä juttu sillä tavalla, että aika moni on ottanut yhteyttä ja pyytänyt apua. Samaa aion jatkaa jatkossakin, Hovinen takasi.
Uransa jatkon pituutta Hovinen ei ainakaan paljastanut miettineensä yhtään sen pidemmälle. Maalivahti elää peli kerrallaan ja yrittää edelleen kehittyä.
– En ole miettinyt. Ollaan nyt tässä, nautiskellaan ja koitetaan saada ukkoa vielä parempaan kuntoon. Tässä on kuitenkin pitkä kausi edessä ja tulen kuitenkin vähän takamatkalta tähän. Noita pelejä ei kuitenkaan ole niin montaa tässä alla. Katsotaan. Mennään vuosi kerrallaan, maalivahti mietiskeli.