Peliittojen urheilutoimenjohtajana yhtäjaksoisesti kaudesta 2012-2013 asti toiminut ex-puolustaja Pekka Saittakari jätti tehtävänsä tänä kesänä, kun yritystoiminnalta ja lapsiperhearjelta ei aikaa enää riittänyt. Hän aloitti tehtävässä kesken viimeisen pelikautensa, kun leikkausta vaatinut olkapäävamma keskeytti pelit.
Joukkueenjohtaja Marko Nymanin tiedustelut, Saittakarin oma mielenkiinto pestiin ja halu oppia tekivät päätöksestä helpon.
− Olin jo aiemmin ollut mukana kokoamassa joukkueita, antanut mielipiteitä pelaajista ja ollut mukana sopimusneuvotteluissa. Oli hyvä tausta tulla siihen rooliin, kun oli todella laaja tietämys eri pelaajista itse sarjaa pelanneena. Siihen aikaan A-junioreista ei noin vain tultu Mestikseen, vaan sieltä nousivat vain parhaat. Paljon tuo asetelma on muuttunut, Saittakari kertaa.
Muutoksista suurimpana juuri pelaajakannan nuorentuminen on pistänyt hänellä silmään, sillä miehen omien pelivuosien aikaan yli 25-vuotiaita riitti runsaasti, nykyään saman ikäinen Mestis-peluri on jo kokenut konkari.
Siihen aikaan A-junioreista ei noin vain tultu Mestikseen, sieltä nousivat vain parhaat.
− En haluaisi sanoa, että sarjan taso on laskenut, mutta on se ainakin nuorentunut. Tämä on hieno kasvualusta, jos se selviää nykyisellään. Mestis on nykyään nuorten, kehittyvien miesten sarja, siellä ei ole enää paljoa vanhempia kavereita.
− Pelihän sinänsä on hyvää ja nopeaa. Siellä sattuu ja tapahtuu, sellaista run-and-gun -kiekkoa. On paljon hyviä pelaajia, jotka menevät eteenpäin urallaan. Mutta kyllä se kertoo paljon, kun A-nuorista tulee jätkiä ja he ovat joukkueidensa kantavia voimia ja pärjäävät hyvin. Se ei ollut mahdollista kymmenisen vuotta sitten. Nuoret pelaajat eivät olleet valmiita siihen. Koko laji on muuttunut nuorempaan suuntaan.
Ikuinen väännön aihe nousukarsintojen palauttamisesta jakaa kiekkoväen mielipiteitä. Vaikka ne hienoja pelejä ovatkin, Saittakari katsoo niitä kriittisesti.
− Kaikki höpöttää aina niistä karsinnoista, mutta en näe, että tällä hetkellä mikään Mestis-seura voisi millään lailla nousta Liigaan. Tällä hetkellä yksikään organisaatio ei ole valmiina siihen. Ja onhan alaspäin kuitenkin karsinnat. Karsinnat oli mielettömän hienoja juttuja, mutta ei ne organisaatiot olisi täysin valmiita siihen Liiga-paikkaan yhdessä kesässä.
Taloudellisesti Mestis on vaikeassa tilanteessa, kun ylimääräistä rahaa ei liiaksi ole. Peliittojenkin pelaajabudjetti on pudonnut Saittakarin mukaan hänen aikanaan runsaasti, kun hänen aloittaessaan se oli noin 150 000 euroa ja viimeisinä aikoina enää alle 70 000 euroa. Jatkoajan tietojen mukaan pelaajabudjetti laski tälle kaudelle vielä entisestään. Yleisömäärät ovat vähäisiä ja sponsoreita on haasteellista saada.
en näe, että tällä hetkellä mikään Mestis-seura voisi millään lailla nousta Liigaan.
− Eniten huolissaan pitää Mestiksessä olla seurojen selviämisestä, pelaajia kyllä riittää aina. Jos on hyvä valmennus ja hyvät olosuhteet, pelaajia kyllä saadaan. Jos ei ole yleisöä, eikä sponsorituloja, seuraa on mahdotonta pyörittää. Kulut on ilman palkkojakin satoja tuhansia, varusteet ja matkat sun muut nostaa kuluja.
− Moni seura kaatuisi ilman taustajoukkoa, jolla ainakin osittain on mahdollisuus kuitata tappioita. Toki näin on myös varmasti pienemmissä Liiga-seuroissa.
Vapaaehtoispohjalla
Tiukkojen budjettien vuoksi kaikilla Mestis-seuroilla ei ole erillisiä urheilutoimenjohtajia/pelaajakoordinaattoreita organisaatioissaan. Vähävaraisuuden vuoksi Saittakarikin toimi työssään vapaaehtoispohjalla, eli hän ei saanut palkkaa tehtävästään.
− Viiden tai neljän vuoden ajan tein itse käytännössä kaikki sopimukset, minkä jälkeen annoin enemmän ja enemmän vastuuta päävalmentajalle rekrytoinnista, mutta neuvottelin itse vielä sopimukset, Saittakari tiivistää työtehtävänsä.
− En saanut mitään korvausta toimesta, ja kuuluin Peliittojen taustaryhmään, joka mahdollistaa kiekkoilua siellä. Osittain myös olin rahoittajana siinä, ja joudun varmaan jatkamaankin. Iso tavoite olisi, ettei taustaryhmän enää tarvitsisi laittaa rahaa likoon. Summat eivät ole isoja, mutta kun ne ovat jokavuotisia, kasvaahan se kokonaissumma. En siis ole Peliittojen omistaja, mutta olen ollut sponsoroimassa toimintaa ja hankkimassa sponsoreita.
Olet siis ollut työssä, josta et saa palkkaa, mutta joudut itse maksamaan työnantajallesi. Miksi?
− Halusin antaa urheilulle ja Heinolalle vähän takaisin. Vaikka pelaajaurani ei mikään satumainen taival ollutkaan, sain silti lajilta todella paljon, kuten paljon hyviä kavereita, kokemuksia ja hyvät sosiaaliset taidot, joista on ollut paljon hyötyä elämässä. Olen toivonut, että meidän nuoret pelaajat pääsisivät eteenpäin, ja paljon heitä Liigaan menikin. Kotiseuturakkaus on myös vahvana taustalla. Vaikka Heinola tyly kaupunki onkin, se on aina kotikaupunki, jolle toivoo kaikkea hyvää.
− Varmaan joissain seuroissa on vastaavia toimijoita, jotka saavat korvausta, mutta voisivat saada paremman korvauksen jossain muualla. Minimissään näin, mutta osassa pienemmistä seuroissa tehdään tätä paljon vapaaehtoistyönä. En osaa sanoa, maksaako joku seura omalle pelaajakoordinaattorilleen palkkaa, mutta jos maksaa, harva sillä itseään elättää.
Liki puolessa Mestis-seuroista urheilutoimenjohtajan työ lankeaa kaksoisroolina päävalmentajalle, kuten nyt Saittakarin väistyttyä Peliitoissakin Vesa Petäjälle.
Ainakaan Peliitat ei ole ammattilaisorganisaatio.
− Petäjän tuplarooli on hänelle opettavainen kokemus, hän on tehnyt tänä kesänä uskomattoman määrän töitä myös organisaation eteen ja hän haluaa jengille vain hyvää. Tuplaroolin ja isyyden myötä hän on kasvanut ja oppinut paljon. Urheilutoimenjohtajan kokemus on hänelle hyväksi tulevaisuudessa,kun hän ottaa seuraavia askeleita urallaan. Hän on tehnyt pelaajarekrytointeja jo aiemmilla kausilla, ja minä olen vain sorvannut sopimukset.
Vapaaehtoistoisvetoinen toiminta johtotehtävissä ei kuulosta kovin ammattimaiselta toiminnalta. Miten itse näet asian?
− Kun ei ole tarpeeksi yleisöä, silloin ei saada sponsoreita, ja silloin homma ei pyöri ilman vapaaehtoistyötä. Kyllähän se sen kertoo, ettei tämä mikään ammattilaissarja ole. Organisaatiot ovat hyvin ohuita ja raakileita, parhaimmillaan meillä ei Heinolassa ollut edes toimitusjohtajaa. Hallitus oli silloin aktiivinen ja taustaryhmä kovilla. Ainakaan Peliitat ei ole ammattilaisorganisaatio. Kaikki silti toimii, ja on uskomatonta miten paljon pieni taustaryhmä saa siellä aikaiseksi.
− Enemmän Mestis on yhteisöllisyyttä kuin ammattimaisuutta, Saittakari tiivistää.
Tuloksellisesti vaikeaa
Kahdeksan urheilutoimenjohtajakautensa aika Saittakari ehti nähdä Peliitat kahdesti pudotuspeleissä ja kahdesti karsinnoissa. Kolmas karsintasarja olisi ollut edessä tänä keväänä, jos ne olisi ehditty pelata.
- Pudotuspelit olivat meille aina äärimmäinen ponnistus ja onnistuminen, mutta silti sijainnin ja hyvien olosuhteiden vuoksi meidän olisi pitänyt minimissään pystyä välttämään karsinnat vähän useammin. Epäonnistumisia ne karsintakaudet olivat. Kaikilla joukkueilla on loukkaantumisia, mutta tuntui, että meillä ne sattui aina "väärille" äijille, eli juuri niille vastuunkantajille
- Aina kun karsinnoissa ollaan, se on monen asian summa, vaikka budjetin puolesta meidän siellä varmasti pitäisikin olla. Karsintoihin joutuminen harmitti joka kerta. Niissä sitten Mestis-joukkueen tason ero Suomi-sarjaan oli aika selkeä, pelinopeudesta lähtien. Huomasi ainakin, että jengi pystyi melko selvällä erolla nuo sarjat hoitamaan, Saittakari pohtii.
Mestiksestä on lukuisia seuroja noussut ja pudonnut, ja joitain seuroja kaatunutkin. Heinolan Peliitoista ja edeltäjä HeKistä Saittakari nostaa yhden faktan esiin, joka kertoo seuran sitkeydestä tuulisessa sarjassa:
- Vaikka on karsinnoissa oltu, Peliitat on tullut aikanaan pelaamalla sarjaan, eikä ikinä olla pelaamalla tiputtu. Seura on myös pysynyt pystyssä, ja se on kova suoritus.
Paikallisuus keskiössä
Saittakarin tavoitteena on pelaajarekrytoinneissaan ollut painottaa mahdollisuuksien mukaan läheltä tuleviin pelaajiin. Etenkin oman kylän poikia tavoiteltiin.
− Itse etsin erityisesti Hämeestä lähtöisin olevia pelaajia, esimerkiksi Hämeenlinnasta ja tietysti Lahdesta. Päijäthämäläiset olivat vähän etusijalla, koska läheltä olevia oli helpompi saada, ei tarvinnut välttämättä esimerkiksi asuntoja hankkia.
− Kiinnitettiin huomiota myös siihen, oliko pelaaja toiminut kapteenistossa, kaikki vaikutti vähän kaikkeen. Pyrittiin saamaan nuoria, eteenpäin pyrkiviä äijiä nippu täyteen. Tavoite oli, että joukkue olisi parempi keväällä kuin syksyllä. Mielestäni onnistuimme siinä varsin hyvin, vaikka se ei aina pistetaulukossa näkynytkään.
Väitän, että jos Pelicansilla ei olisi ollut niin paljon loukkaantumisia, olisimme välttäneet karsintasarjat.
Pitkään jatkunut yhteistyö Pelicansin ja Peliittojen välillä saa Saittakarilta pääosin kiitosta. Huonot puolensakin siinä on ollut, mutta yhteistyö on silti ollut elintärkeää Heinolassa. Pelaajaliikenne Pelicansin Liiga-joukkueen, A-nuorten ja Peliittojen välillä on ollut vilkasta.
− Peliittojen kannalta Pelicansin apu oli täysin ratkaisevaa, ilman Pelicansia meidän joukkueemme eivät olisi olleet noinkaan iskukykyisiä mitä ne nyt olivat. Pelicansilla on ollut jopa poikkeuksellisen paljon loukkaantumisia, mikä on vaikuttanut väistämättä meihin. Väitän, että jos Pelicansilla ei olisi ollut niin paljon loukkaantumisia, olisimme välttäneet karsintasarjat.
− Silti pääasiassa yhteistyö on toiminut hyvin. On pyritty välttämään tilannetta, jossa pelaaja ei aamulla tiedä missä pelaa illalla, mutta sitä silti joskus kävi. Monen sattuman summa. Logistisesti todella toimiva kuvio, kun Lahteen on lyhyt matka Heinolasta. Toivon todella, että yhteistyö jatkuu tästä eteenpäinkin.
Uutena lisänä yhteistyökuvioon tuli Suomi-sarjaan kaudeksi 2018-2019 noussut HC Giants Hollolasta.
− Sitäkin yhteistyötä on yritetty saada toimimaan, mutta Peliitoilla ei oikein ole varaa niin laajaan rosteriin, että meiltä riittäisi pelaajia Hollolaan. Varusteetkin maksaa yllättävän paljon, kaikki luistimet, kamat ja vakuutukset yhteensä monta tonnia. Hankala kuvio, kun rahat on vähissä niin Peliitoilla kuin Giantsilla.
− Pakettiin kuuluisi, että se Giants olisi siellä vaihtoehtona, ja sitten A-nuoret, niin silloin tämä olisi tosi hyvä kokonaisuus. Uskon kyllä, että yhteistyö tästä kehittyy. Hieno asia päijäthämäläiselle kiekolle tällainen yhteistyö.