Lohjalla syntynyt Anni Keisala on maalivahdiksi mielenkiintoinen tapaus. Kamloopsin MM-kisojen aikana 19 vuotta täyttävä veskari on aloittanut jääkiekon pelaamisen kuusivuotiaana Hippo-liigassa. Niinpä onkin loogista kysyä, vetikö veri maalille jo heti lapsena.
− Ei oikeastaan. Olen ollut vakituisesti maalivahtina vasta viitisen vuotta. Sitä ennen katsoin aina, että mitkä pelit on kiva olla kentällä ja mitkä maalissa, Keisala kertoo.
Enemmän minua vielä jännittävät nämä kirjoitukset kuin kisat.
Yo-kirjoituskiireiden keskeltä tavoitettu Keisala on pelannut naisten SM-sarjaa viimeiset kolme vuotta Team Kuortaneen riveissä. Vastuu on lisääntynyt koko ajan, ja päättynyt kausi oli todellinen läpimurto maamme eliittiin.
− Ensimmäinen kausi oli rankka, kun en päässyt pelaamaan kuin kahdeksassa ottelussa. Treenasin kuitenkin niin kovaa, että vuosi kasvatti ihmisenä ja pelaajana.
Keisalan viime kauden tilastot ovat suorastaan hämmentävät. Hänen tililleen kertyi 26 ottelua, joissa Keisala ehti kiekon tielle 592 kertaa torjuntaprosentilla 95,48. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että myös Kanadaan matkustava JYPin Tiina Ranne pelasi kaksi ottelua enemmän, mutta joutui torjumaan vain 251 kutia.
Keisala ei kuitenkaan suostu itseään ylistämään.
− No, olihan se ihan hyvä kausi, mutta aina voisi mennä paremminkin. Sikäli oli mukavaa pelata, että saimme joukkueena voittoja aiempaa enemmän.
Jokerit suosikkijoukkueekseen mainitseva Keisala on maalivahdiksi suhteellisen isokokoinen, sillä hänellä on pituutta 174 senttiä.
− Vahvuuteni ovat peittämisessä ja sijoittumisessa. Kehitettävää taas riittää poikittaisliikkeessä, sen olen huomannut maajoukkuetasolla, kun syötöt ja vedot ovat kovempia.
Kohti mitalia ja yliopistosarjoja
Vaikka poikittaisliike ei vielä täydellinen olisikaan, maajoukkuedebyytti aikuisten tasolla oli varsin kelvollinen: nollapeli Saksaa vastaan viime vuoden joulukuussa.
Kanadalaisyleisöstä saisi energiaa, ja lopuksi olisi hienoa hiljentää se yleisö!
− Ennen peliä jännitti sopivasti. Mutta aika nopeasti saimme pelin haltuun, eikä siinä lopulta kauheasti pahoja paikkoja ollut.
Naisleijonat kokoontuivat Pasilassa 17.3. ja ampaisivat kohti Kanadaa päivää myöhemmin. Keisala matkaa kisapaikalle vasta viikkoa myöhemmin, sillä matematiikan yo-kirjoitukset eivät peliaikatauluja kysele.
− Emme me kauheasti vielä asioista puhuneet, kun ulkomailla pelaavat pelaajamme eivät olleet vielä paikalla. Mitali on silti täysin selvä tavoite.
− Kamloopsiin kaupunkina en ole ehtinyt vielä tutustua lainkaan. Ja enemmän minua vielä jännittävät nämä kirjoitukset kuin kisat, Keisala nauraa.
Noora Rätyä ei valittu joukkueeseen, joten Meeri Räisäsen takana on nyt vapaa kakkosvahdin tontti. Tässä kilpailussa Keisala on kaiken järjen mukaan JYPin Rannetta edellä. Jos peluutus menee viime vuoden tapaan, kakkosvahti saa kontolleen alkusarjan kolmannen ottelun Kanadaa vastaan. Miltä ajatus kuulostaisi?
− No... alkuun voisi jännittää, sitten kanadalaisyleisöstä saisi energiaa, ja lopuksi olisi hienoa hiljentää se yleisö!
Päävalmentaja Pasi Mustonen oli myrskyn silmässä, kun hän jätti Rädyn rannalle. Nuorempi taiteenharjoittaja Keisala antaa valmentajastaan varsin positiivisen luonnehdinnan, joka on hyvin samansuuntainen kuin Rosa Lindstedtillä Jatkoajan haastattelussa viime syksynä.
− Pasi kertoo asiat hyvin suoraan, eikä kiertele lainkaan. Kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi, että mitäköhän minulta nyt odotetaan.
Määrätietoisen maalivahdin suunnitelmat tulevaisuutta varten ovat kirkkaina mielessä.
− Ensin haetaan MM-kisoista mitali. Syksyksi lähden Yhdysvaltoihin yliopistoon neljäksi vuodeksi, vaihtoehtoja määränpääksi on vielä muutamia. Seuraava tavoite on päästä torjumaan olympialaisissa, Keisala paaluttaa.
Entäpä jääkiekkoilu ammatikseen, onko se unelma?
− On tietenkin, jos se vain on mahdollista. Saa nähdä, miten naisten NHL:ksi kutsuttu NWHL kehittyy yliopistovuosieni aikana. Toisaalta sitten taas Suomessa Noora ja Meeri ovat avanneet tietä miesten sarjoihin.
Kiekkomaailman kehittymistä neljän vuoden päähän on vaikea ennustaa, mutta yksi asia vaikuttaa varmalta. Anni Keisala on hyvin perillä siitä, mitä hän odottaa itseltään.
