- Omalta osaltani kausi meni ihan hyvin. Onnistumisia tuli aika tasaisesti ja pääsin pelaamaan paljon, Mikael Aaltonen kertasi lyhyesti omaa kauttaan.
- Joukkueella kokonaisuutena meni myös tasaisesti. Ei tullut tappioputkia eikä muita suurempia vastoinkäymisiä. Pudotuspeleissä olisimme voineet päästä pidemmälle, mutta KooKoo pelasi hyvin meitä vastaan, joten ihan ansaittu voitto heille.
Juhani Tammisen käskyttämä turkulaisjoukko sai paljon julkisuutta läpi kauden. Kaikkien valvovien silmien alla paineet helposti kasvavat ja halu näyttää lisääntyy, mutta lupaavan turkulaispakin otteissa paineista ei ollut tietoakaan.
- En ajattellut, että finaaleihin olisi pakko päästä, mutta tavoitteenahan se tietenkin oli, että päätyyn asti mennään, Aaltonen tuumii.
Vaikka kausi ei kaikkein hohtavinta mitalia Turkuun tuonutkaan, osaa Aaltonen olla tyytyväinen myös hieman himmeämmästä mitalistaan.
- Tietenkin pronssi hieman lohdutti näin jälkeenpäin ja kausi on aina hyvä lopettaa voittoon, mutta kyllä hävityn KooKoo-sarjan jälkeen hetken aikaa mietti, että oliko tämä nyt sitten tässä. Hyvin saimme kuitenkin koottua itsemme.
Pronssipelien pelaaminen jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen eikä kolmatta sijaa aina osata arvostaa. Pronssiottelua pidetään usein kahden pettyneen joukkueen pakkopullana, mutta pelaajan näkökulmasta pronssi on mitali siinä missä kulta ja hopeakin.
- Olen itse ollut kaksi kertaa pronssipeleissä ja molemmat olen voittanut, joten näin katsottuna pronssi on hyvä lopetus kaudelle. Jos neljänneksi jää, se voi olla jo pettymys.
- Mielestäni niitä pelejä on ihan mukava pelata. Ainakin jommalle kummalle joukkueelle jää hyvä mieli, Aaltonen naurahtaa.
Maalit ratkaisevat ja parempi voittaa
Viime kausi oli TUTOlle kivinen. Runkosarjassa ei nähty samanlaista voitosta voittoon liitoa kuin tällä kaudella ja pudotuspelitkin jäivät lyhyeen. Mikael Aaltosen mielestä suuri askel eteenpäin on otettu.
- Tämä kausi oli kyllä aikamoinen loikkaus viime kaudesta. Viime kausi oli melkoista vuoristorataa ja tämä kausi oli taas paljon tasaisempi.
Runkosarjan helppous kostautui kuitenkin pudotuspeleissä. Jo heti puolivälierissä vastaan asettunut Peliitat laittoi turkulaiset ahtaalle. Heinolalaiset TUTOn onnistui kuitenkin selättää, mutta KooKoo lyttäsi lopulta finaalihaaveet tylysti. Aaltosen mukaan väsymyksellä oli osansa kevään pudotuspeleissä.
- Tietenkin Peliitat-sarja hieman söi joukkuetta, kun se venyi kuudenteen peliin. KooKoo puolestaan voitti omansa heti neljässä ottelussa ja sai huilata ennen ottelusarjan alkua. Kyllä siinä hieman taisi väsymys meillä painaa.
Puolustaja kuitenkin myöntää myös sen, että pelillisesti KooKoo oli TUTOa parempi.
- KooKoo luki hyvin meidän pelin. Me emme saaneet peliä käyntiin heitä vastaan samalla tavalla kuin muutaman kerran runkosarjassa. Ensimmäinen peli Kouvolassa olisi pitänyt hoitaa, kun johdettiin 4-0, mutta helppohan se tässä nyt jälkeenpäin on jossitella. Maalit ratkaisevat ja parempi voitti, minkäs teet.
Kausi antaa ja kausi opettaa
Kuluneella kaudella Mikael Aaltonen sai vastuutehtävän joukkueen toisena varakapteenina Ville-Vesa Vainiolan rinnalla. A-merkki siirtyi koristamaan Aaltosen pelipaitaa TUTOn entisen varakapteenin Markus Laineen lopetettua Mestis-uransa viime syksynä.
- Oli aika isot saappaat täytettävänä, kun Laine lähti muihin hommiin. Aikalailla tulin Ville-Vesa Vainiolan ja Antti Virtasen perässä. He opettivat minua hyvin, joten siitä voin ainakin olla kiitollinen.
Vastuupesti ei kuitenkaan nuorta pakkia liikaa ylpistänyt.
- Ei se näkynyt tekemisissäni erityisesti. Yritin vain pelata hyvin ja sillä mennä eteenpäin.
Kauden aikana Aaltonen tuli tunnetuksi sähäkkänä ja hieman temperamenttisenakin puolustajana. Nuorukainen piti vastustajan loitolla joskus jopa voimakeinoja käyttäen. Suhteellisen monta jäähyminuuttia kerännyt pakki ei syytä omista jäähyistään vain tuomarityöskentelyä, vaan näkee vikaa myös itsessään.
- Joskus tulee aiheellisiakin jäähyjä, mutta välillä tuli ehkä muutama sellainen, että itse vain kilahdin vähän liikaa. Aina ei oikeus ole ollut minun puolellani, mutta suurimmasta osasta saan syyttää itseäni. Joskus olen vain liian paljon tunteella mukana, mutta eihän siitä touhusta muuten mitään tulisikaan.
Jokainen pelattu peli, tehty maali ja kärsitty jäähy tuo mukanaan opetuksia. 22-vuotias Aaltonen kertoo oppineensa uutta niin joukkuetovereiltaan kuin Juhani Tammiseltakin. Kiekkolegendan alaisuudessa pelaaminen on kaiken kaikkiaan ollut hienoa ja opettavainen kokemus.
- Aika paljon tuli opittua uusia juttuja päävalmentajan taholta. Hänellä oli hyviä neuvoja ja siitä voin olla kiitollinen. Opin myös keskittymään itse peliin ja sitä kautta pelaamaan paremmin.
Tämän kauden TUTO on jäänyt Aaltosen mieleen muutenkin kuin vain päävalmentajan ansiosta. Pronssimitalin takana on nöyrä ja paljon töitä paiskiva joukkue sekä tietenkin asiansa osaava kapteeni.
- Meillä oli hyvä joukkuehenki, koska kukaan ei pelannut vain itselleen. Antti Virtanen oli todella hyvä kapteeni ja aikamoisessa paineessa hänkin sai kauden aikana olla.
Tulevaisuuden TUTO on vielä auki ja tilanne pelaajien suhteen elää koko ajan. Jatkosopimus TUTOn kanssa olisi Mikael Aaltoselle mieluinen, mutta Turusta lähtö ei ole täysin mahdoton ajatus.
- En sulje pois sitä vaihtoehtoa, että lähtisin muualle pelaamaan. Riippuu tietenkin paikasta ja ajasta, ja siitä, miten kaikki sopii yhteen. Vähän ovat asiat vielä auki ja ne selviävät vasta lähiaikoina.
