Nico Manelius on kolkutellut Jokerien liigajoukkueen portteja jo muutaman kauden ajan, mutta lopullinen läpimurto on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Puolustaja on joutunut – tai päässyt – ajoittain myös hyökkääjien rotaatioon, kun vakiopelaajia on puuttunut kokoonpanosta.
Tiistainkin pelin Manelius aloitti laitahyökkääjänä, mutta siirtyi puolustajaksi, kun Ossi Väänänen ajettiin ulos ottelun toisessa erässä.
– Kyllä mä pakkina mieluummin pelaan. Hyökkääjänä on välillä tuurannut, kun on tarvinnut, mutta pakin paikka on mun oma, Manelius kertoo preferensseistään.
Nelosketjun laitahyökkääjän rooli on myös siinä mielessä haastava, että peliaikaa tulee varsin vaihtelevasti. Rikkonaisessa ottelussa vain tasakentällisin pelaava hyökkääjä joutuu puremaan tuppia vaihtopenkillä enemmän kuin tarpeeksi.
– Olisiko ensimmäisessä erässä ollut kolme–neljä vaihtoa, pakkina tuli sitten vähän säännöllisemmin jääaikaa, pelaaja muistelee.
Maneliuksen viimeinen vaihto laiturina päättyi ottelun puhutuimpaan tilanteeseen. Hän seurasi Ossi Väänäsen taklausta Juraj Mikusiin lähietäisyydeltä.
– En ehtinyt kyllä nähdä, mitä siinä tapahtui. Väänsin siinä, vastustaja taisi horjahtaa ja jäi sitten Ossin alle.
Kauden aikana Manelius on pelannut Jokerien liigajoukkueen lisäksi Kiekko-Vantaan Mestis-ryhmässä. Myös nuorten SM-liiga tuli tutuksi, kun Jokerit hankki takalinjoilleen Josef Boumediennen ja Ross Lupaschukin. Joukkueen vaihtaminen on ollut yllättävänkin kivutonta.
– Joka joukkueessa on omat jutut, joiden kanssa menee aikansa. Kaikissa on kuitenkin tuttu ympäristö, ei se niin vaikeaa ole ollut.
Maneliuksen mahtumista Jokerien pelaavaan kokoonpanoon on ihmetelty viime aikoina laajalti, vaikka takalinjoilta onkin ollut sivussa vakiopelaajia. Keskustelupalstoilla ja käytäväpuheissa 20-vuotiasta puolustajaa on kuvailtu muun muassa "ikuiseksi lupaukseksi". Maine saattaa olla osittain ansaittua, sillä ulkopuolisen silmin Manelius on junnannut paikallaan jo useamman vuoden. Itse hän näkee kuitenkin asian toisin.
– Koen, että olen kokonaisvaltaisesti kehittynyt, Manelius kertoo.
– Kun ensimmäisen kerran tuli liigajoukkueen mukaan, oli vauhti vähän liikaa. Nyt pystyy jo pelaamaan omilla vahvuuksilla.
Maneliuksen suurimpana heikkoutena on pidetty luistelua, jonka eteen on pelaajan itsensä mukaan tehty töitä jo pitkään. Tiistaina hän väläytti osaamistaan, kun hän kääntyi oman alueensa kulmassa kiekon kanssa ja jätti TPS:n huippuluistelijan Tuomas Suomisen kaatumaan omia aikojaan.
– Se on hyvä, että tulee onnistumisia. Tietää ainakin, että on työnteosta ollut jotain iloakin, Manelius naurahtaa.
