Maaliskuussa 2021 liigalähetyksessä kierroksen teemana oli maskipelaaminen. Ennakkostudiossa näytettiin älykiekkojärjestelmästä kerätty tilasto siitä, ketkä pelaajat ovat useimmin olleet ylivoimalla vastustajan maalin edessä laukaisuhetkellä.
Ajattelin silloin, miten mainiota on saada vihdoin toista kautta käytössä olleesta älykiekkojärjestelmästä jotain muutakin dataa katsojalle, kuin nopeimpia luistelijoita tai kovimpia laukojia.
Viime helmikuussa Liigan sivuilla julkaistiin yhdessä Wisehockeyn analytiikkatiimin kanssa tehtyjä analyysejä joukkueiden ja pelaajien siniviivojen ylityksistä. Artikkeleissa käsiteltiin muun muassa joukkueiden hallittujen ja ei-hallittujen (päätykiekkojen) siniviivan ylityksien suhdetta sekä sitä, ketkä pelaajat ovat useimmin tuoneet kiekon hallitusti siniviivan yli.
Ajattelin silloin, että vihdoin älykiekkodataa käytetään myös joukkueiden pelitapojen vertailuun ja pelaajista saadaan muutakin dataa kuin pisteet tai rangaistukset.
Uusi tekniikka tarjoaa siis hyviä mahdollisuuksia, mutta valitettavasti tähän mennessä se on jäänyt tällaisiin yksittäisiin katsauksiin. Aiheeseen ei ole palattu uudestaan puhumattakaan siitä, että maskitilastoja tai siniviivaylityksiä olisi ilmestynyt Liigan sivujen ottelutilastoihin tai muuten yleisön saataville.
Tilastot toimivat parhaiten silloin, kun katsojalla on pohjatietoa siitä, mikä on normaalia, mikä hyvää ja mikä huonoa. Tämän takia on hyvä, jos kiinnostunut katsoja voi rauhassa tutustua itse tilastoihin, lukea niistä eri medioista tai jopa seurata harrastajien tekemää sisältöä sosiaaliseen mediaan. On parempi, jos TV-lähetyksissä näytettävät tilastot ovat katsojalle tuttuja jo ennestään.
Viime kaudella ottelulähetyksissä alettiin näyttämään älykiekkotilastoja, mukana muun muassa pelaajien kamppailutilastoja. Koska näitä ei näe missään muualla, on vaikea tietää, onko viisi voitettua kamppailua erässä paljon vai vähän. Epäselväksi myös jää, millä perusteella katsaukseen nostetut kaksi pelaajaa on valittu.
Avoin data on nykyaikaa. Jakamalla tietoa avoimesti sille saadaan paljon enemmän käyttöä ja käyttötapoja, osa ehkä sellaisia, joita tiedon kerääjä ei ole tullut ajatelleeksikaan.
Esimerkiksi F1-sarja julkaisee nykyään kaikki kerätyt kierrosajat, sektoriajat, nopeudet ja kiihtyvyydet avoimesti kaikkien käyttöön. Tämä lisää sarjan kiinnostavuutta, koska medialla on enemmän asioita, joista kirjoittaa ja harrastajatkin voivat tuottaa lisää sarjaa koskevaa sisältöä.
Maskitilastoista pelkkien lukumäärien lisäksi olisi kiinnostavaa, tietää kuinka usein kiekko on mennyt maaliin, mitkä joukkueet erityisesti käyttävät maskia ja onko esimerkiksi tiettyjä laukoja ja maskipelaaja -pareja, jotka erottuvat tilastoista.
Siniviivaylityksiä voisi käyttää ainakin pelitapa-analyysien tukena ja niitä voisi esimerkiksi yhdistää ottelujen maaliodottamiin (xG).
Kirjoittaja on Jatkoajan tilastoasiantuntija ja on kuusi vuotta julkaissut Twitterissä @smliigadata-tilillä Liigan tilastoista kerättyjä poimintoja ja huomioita.