Ensimmäinen kilpailullinen peli yli puoleen vuoteen ja heti ensimmäisessä vaihdossaan Vancouver Canucksin Micheal Ferland päätti heilutella nyrkkejään. Myöhemmin samassa pelissä hän keihästi vaihtopenkillä seissyttä Minnesota Wildin Ryan Hartmania vatsaan.
Jääkiekossa Canucks hävisi 0–3, mutta vahingoittamisyritykset kanadalaisjoukkue voitti ferlandinmitalla.
miljoonia dollareita kaudessa tienaavan pelaajan sakottaminen muutamalla tuhannella dollarilla ei ole rangaistus vaan tragikoominen viesti, että näin voi toimia jatkossakin.
Tyhjässä jäähallissa pelaaminen on epäilemättä vaikeaa, mutta jos omasta mielestä paras tapa syttyä taisteluun on lyödä vastustajaa nyrkeillä tai mailalla, kilpaillaan väärässä lajissa.
Ferlandin runkosarja päättyi kuukausia ennen muita aivotärähdykseen, joka on hänen ammattilaisuransa kolmas tiedossa oleva päävamma. Ja ensi töikseen Ferland hakeutuu tilanteeseen, jossa päävamma todennäköisesti uusiutuu.
Vastustajan keihästäminen taas oli idiotismin ja piittaamattomuuden huippu. Vaihtopenkillä seisovan pelaajan lyöminen mailalla ei ole pelitilannekontakti vaan silkka vahingoittamisyritys. Lyömistä toki edelsi vastustajan mailahäirintä, mutta jos ammatikseen lajin huipulla pelaava pelaaja ei kykene provosoituessaan hillitsemään väkivallan käyttöä, pitää ongelmaa hoitaa.
NHL:n kurinpidolla olisi paitsi vastuu myös mahdollisuus kitkeä vaarallista peliä riittävillä sanktioilla, mutta miljoonia dollareita kaudessa tienaavan pelaajan sakottaminen muutamalla tuhannella dollarilla ei ole rangaistus vaan tragikoominen viesti, että näin voi toimia jatkossakin.
Koska NHL-kurinpito ei hoida ainoaa tehtäväänsä, on seuraavaksi luontevin sanktioija Canucks-valmennus. Ensimmäisessä pelissä Canucks oli aseeton Wildia vastaan, eikä varsinkaan Ferland esittänyt mitään peliä edistävää.
Kenties katsomokomennus kauden tärkeimpien pelien aikana kouluttaisi Ferlandia – tai ketä tahansa väärin ottein pelaavaa – keskittymään olennaiseen.
