25 vuotta Tapparan toimitusjohtajana − saldo kolme mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi seuran talous on ollut vahvassa kasvussa 2010-luvun aikana. Mikko Leinonen jättää valtavan loven Tapparan organisaatioon siirtyessään eläkkeelle vuoden lopussa.
Leinosen aikakaudella Tappara on kyntänyt sarjan hännillä ja yltänyt kahdesti useamman vuoden finaaliputkeen. Ennen kaikkea organisaatio on brändäytynyt menestyjäksi: paria vaikeampaa jaksoa on seurannut finaaliputki ja mitalisadetta.
Vuoden 2020 alusta Tapparan toimitusjohtajana aloittaa Mika Aro, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus Power Finland Oy:n toimitusjohtajana. Talousjohtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä on vankka kokemus, eikä urheilujohtamisesta tarvitse toimitusjohtajan enää huolehtiakaan.
Jussi Tapola palaa vuoden virkavapaaltaan KHL:stä urheilu- ja kehitysjohtajaksi, joten seurajohtaminen on ensi kaudellakin osaavissa käsissä.
Leinosen lisäksi Tappara-pestinsä lopetti yhdeksän kauden jälkeen maalivahtivalmentaja ja joukkueenjohtaja Petri Tuononen. Hänenkin meriittilistansa on vaikuttava: kaksi mestaruutta, neljä hopeaa ja yksi pronssi.
Finaaliputken katkeaminen ja tärkeiden johtohenkilöiden vaihtuminen on riskialtis yhdistelmä, mutta Tappara-organisaation vastuukapulan vaihto on hoidettu äärimmäisen ammattitaitoisesti.
Tuonosen valmennuksessa huipulle ovat nousseet Juha Metsola ja Dominik Hrachovina, myös Christian Heljanko on ottanut kehitysaskeleita. Lisäksi kokeneet torjujat Teemu Lassila ja Niklas Bäckström ovat kehuneet hyötyneensä Tuonosen valmennuksesta vielä uransa loppupuolella.
Myös Tuonosen tilalle Tappara sai oivallisen korvaajan, kun joukkueen uudeksi maalivahtivalmentajaksi ja joukkueenjohtajaksi hankittiin Aki Näykki. 37-vuotiaalla valmentajalla on tuorein kokemus Sveitsin liigan Bernistä, jossa tuloksena oli mestaruus ja Sveitsin maajoukkueen huippumaalivahti Leonardo Genonin pelaamisen kehittäminen entistä korkeammalle tasolle.
Näykillä on lisäksi pitkä kokemus nuorisomaajoukkueista ja alle 18-vuotiaiden MM-kisoista saldona on tältä vuosikymmeneltä mestaruus 2016, hopeaa 2015 ja pronssia 2013. Lisäksi hän oli Sportin maalivahtivalmentajana kaksi liigakautta, joiden aikana Mika Järvinen pelasi Sport-vuosiensa selvästi parasta peliä.
Näyttöjensä perusteella Näykki vaikuttaisi olevan erinomainen valmentaja nostamaan lupaava Heljanko vielä pari askelta huippua kohti.
Tappara jäi tänä keväänä pronssille kuuden peräkkäisen finaalikauden jälkeen, joten Leinonen ja Tuononen eivät saaneet pitkälle Tappara-pestilleen toivottua päätöstä. Historian valossa Tapparan mitaliputket eivät ole päättyneet suotuisasti.
Rauno Korven valmentaman triplamestaruuden jälkeen Tappara ajautui alamäkeen lähes koko 90-luvuksi. 2000-luvun alussa Jukka Rautakorpi luotsasi kirvesrinnat finaaleihin kolmena keväänä peräkkäin. Vuoden 2003 mestaruutta seurasi muutama keskinkertaisempi kausi, mutta kevään 2008 pronssin jälkeen Tappara syöksyi sarjan häntäpäähän, kunnes Rautakorpi nosti joukkueen taas huipulle.
Finaaliputken katkeaminen ja tärkeiden johtohenkilöiden vaihtuminen on riskialtis yhdistelmä, mutta Tappara-organisaation vastuukapulan vaihto on hoidettu äärimmäisen ammattitaitoisesti. Samaan aikaan myös pelaajisto on hyvällä tolalla, ja finaaliputken päättyminen varmasti kasvattaa taas menestysnälkää.
Tapparalle on näissä olosuhteissa turvallista ennustaa uutta kultaista tulevaisuutta.
