SaiPan tuoreimmat yt-neuvottelut toivat mukanaan melko odotetun lopputuloksen, kun talousongelmiaan setvivä Liiga-SaiPa Oy päätti leikata pelaajiensa loppuvuoden palkkaa sekä lomauttaa edustusjoukkueensa valmennuksen ja urheilujohdon.
Osakeyhtiön tämän kauden kuuden kotiottelun tuotot ovat olleet 200 000 euroa pienemmät kuin edeltävällä kaudella, joten suoraviivaiset liikkeet ovat varmasti perusteltuja vallitsevassa tilanteessa. Ottelutulot eivät ole vielä hetkeen kasvamassa koronan rajatessa eteläkarjalaisen kansan kulutustottumuksia.
Mielenkiintoisin urheilullinen aspekti tässä neuvottelutuloksessa oli eittämättä edustusjoukkueen valmennuksen lomauttaminen. Tämän myötä Tero Lehterän neljäs kausi SaiPan peräsimessä katkeaa äkillisesti.
Lehterän päävalmentaja-aikana joukkueen tuloksellinen trendi on ollut negatiivinen, mutta sitäkin huolestuttavampaa on, että reilun kolmen vuoden projektin aikana Lehterä ei ole saanut joukkuettaan pelaamaan laadukkaasti missään vaiheessa. Myöskään joukkueen peli-ilme ja joukkuepelaaminen eivät ole kehittyneet, eivätkä joukkueen tämänkään syksyn esitykset ole antaneet lupauksia paremmasta.
SaiPa on pelannut tällä kaudella vain muutaman onnistuneen ottelun ja hävinnyt kaikkiaan kahdeksan kertaa syksyn 11 ottelussa. Joukkueen suorittamista ovat värittäneet sekaannus, epäselkeys, epäjärjestys, kurittomuus sekä yksilöiden karkeat virheet. Leijonanosa näistä ongelmista on tuttua jo edeltäviltä kausilta, ja syyttävä sormi osoittaa pitkälti päävalmentaja Lehterän suuntaan.
"Liiga ei ole oikea paikka harjoitella suuren vaatimustason jääkiekkojoukkueen valmentamista tai johtamista"
Valmennuksen lomauttaminen on pakon sanelema teko, urheilujohdollinen moukari. Vaikka joukkue on kyntänyt syvällä kauden otteluissa, ratkaisua voidaan pitää riskialttiina tekona, sillä Lehterän tilalle nostettiin valmentajana kokematon Ville Hämäläinen sekä lähinnä toimiston puolella ja "prospektiryhmän tukihenkilönä" toiminut Ville Koho. Seuraikonit tarttuivat haasteeseen nähden siinä varmastikin uramahdollisuuden mutta myös seurarakkaiden yksilöiden velvollisuuden.
Vaikka Hämäläisen urapolkua on rakennettu siten, että SaiPan edustusjoukkueen päävalmentajan pesti oli enemmän tai vähemmän ajan kysymys, tämä hetki ei ole kuitenkaan otollisin valmentajana perin kokemattomalle seuraikonille.
SaiPa on alisuorittanut niin yksilöinä kuin joukkueena niin pitkään, että uuden valmentajan on vaikea saada joukkuetta toimimaan tehokkaasti ja pelaamaan voittavaa jääkiekkoa. Hämäläiselle on nyt tarjottu mahdollisuutta näyttää osaamistaan Liigan kirkkaissa valoissa, mutta on todennäköistä, että loppuvuoden aikana Hämäläinen kartuttaa kokemustaan lähinnä häviämisestä ja sen käsittelemisestä.
Hämäläinen on tällä kaudella työskennellyt SaiPan A-joukkueen päävalmentajana, mikä on vaatimustasoltaan hyvin erilainen työympäristö kuin Liiga-joukkueen vastaava tehtävä. Nuorelta valmentajalta on kohtuutonta odottaa taikatemppuja vaillinaisen joukkueen johdossa – Liiga ei ole oikea paikka harjoitella suuren vaatimustason jääkiekkojoukkueen valmentamista tai johtamista.
Samalla voi kysyä myös Liiga-SaiPa Oy:n johdon suunnitelmien perään. Tehty lomautuspäätös on itsessään perusteltu, mutta samalla herää suuria kysymyksiä SaiPan tulevaisuudesta. Onko kokematon toimitusjohtaja Jussi Markkanen oikea henkilö johtamaan kriisijoukkuetta kirkkaampaan tulevaisuuteen? Onko lomautetulla kakkosvalmentajalla Kari Martikaisella tulevaisuutta SaiPassa? Entä miten Hämäläinen käsittelee lähes tekemättömän tilanteen?
Talouskriisi, urheilulliset ongelmat sekä Liiga-SaiPan kannalta epätyydyttävä päätös uudesta hallista eivät tarjoa liiemmin tilaa harha-askeleille. Hämäläisen heittäminen talven otteluiden kiirastuleen saattaa olla yksi sellainen.
