Syyskuun lopulla St. Louis Bluesin GM Doug Armstrongilla oli huonoja uutisia. Seuran lahjakkaimpiin pelaajiin lukeutuvalta Robby Fabbrilta jää koko tuleva kausi pelaamatta uusiutuneen polven sivuristisidevamman takia.
Kesän 2014 ensimmäisen kierroksen varaukselta odotettiin lopullista läpimurtoa alkavalla kaudella, joten loukkaantuminen tuli niin seuran kuin nuorukaisen itsensä kannalta pahimpaan mahdollisimpaan saumaan.
Fabbrin pelaaminen perustuu hyvän viimeistelytaidon lisäksi ilmiömäiseen luisteluun ja liikkeeseen, joten tämänkaltaisilla polvivammoilla voi hyvinkin olla kauaskestoisia vaikutuksia miehen urakehitykselle.
Sachary Sanford, Patrick Berglund, Jay Bouwmeester, Alexander Steen. Bluesin loukkaantuneiden lista oli jo valmiiksi pitkä kuin nälkävuosi ennen Fabbrin vakavaa loukkaantumista. Osa loukkaantuneista ei ole sairaslistalla millään pikavisiitillä, vaan pelaamattomuus jatkuu jopa ensi vuoden puolelle.
Tilanne alkaa käydä kestämättömäksi, mitä tulevan kauden menestysmahdollisuuksiin tulee. Vai uskooko joku, että eittämättä lahjakkaat Wade Megan, Sammy Blais, Nage Thompson ja Vince Dunn onnistuvat täyttämään loukkaantumisten jättämät aukot riittävän laadukkaasti jo tänä syksynä?
Peräti 41 kertaa pudotuspeleihin yltänyt Blues ei ole vielä kertaakaan onnistunut voittamaan Stanley Cupia. Menestymättömyyden taakka fanien keskuudessa on valtava. Seuran toimistolla ja kaukalon liepeillä hihat on taatusti käärittynä, mutta historian luoma painolasti jyskyttää varmasti alitajunnassa.
Kenties huhupuheissa Fabbrin loukkaantumisesta asti pyörinyt Jaromir Jagr tulee ja kääntää kelkan kohti vääjäämätöntä Stanley Cup -voittoa.
Armstrongin tekemät varaukset ovat olleet pääosin erinomaisia, mutta terävin kärki Bluesin lahjakkuuksista silti puuttuu.
Konkreettisemmin ajateltuna hurjasti hidastuneen Jagrin nimi raapustettaisiin lähinnä Blues-fanien muistivihkoihin: Tiesitkö, että nämäkin herrat ovat pelanneet meillä? -otsikon alle muun muassa Wayne Gretzkyn ja Martin Brodeurin nimien perään.
Saapui Jagr seuraan tai ei, mikään ei muuta sitä totuutta, että Armstrong on tehnyt valtavan hyvää työtä Bluesissa koko vuosikymmenen. Pudotuspelipaikka on irronnut kuusi kertaa peräkkäin sijoituksen ollessa jatkuvasti divisioonansa kolmeen parhaan joukossa.
Joukkueen runko on edelleen timanttia ja sen ympärille on helppo rakentaa tulevaisuutta.
Armstrongin tekemät varaukset ovat olleet pääosin erinomaisia, mutta terävin kärki Bluesin lahjakkuuksista silti puuttuu. Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen ja niin sanottu välikausi ei olisi katastrofi tässä valossa.
Connor McDavid, Jack Eichel, Auston Matthews, Patrik Laine ja kumppanit ovat vuorollaan osoittaneet, että uuden sukupolven kärkipelaajat pystyvät olemaan heti varauksen jälkeisellä kaudella käänteen tekeviä pelaajia liigassa.
Bluesin mestaruusikkuna voisi avautua jälleen toden teolla yhden onnistuneen varauskesän jälkeen.
