Päättynyt kausi muistetaan Kuopiossa kaikkien aikojen sekavimpana. Tuomas Tuokkola sai potkut jo harjoituskauden aikana. Kauden aikana myös joukkueessa ovet kävivät molempiin suuntiin.
Matti Kuparinen myyntiin kesken kauden KHL:ään ja tilalla kävivät työsulun aikana niin Craig Smith kuin Derek Stepan.
Otteet kaukalossa olivat koko kauden poukkoilevia. Kuopiolaisryhmä jätti illasta toiseen itsestään sekavan vaikutelman. Varsinkin kotikaukalo oli kilpipaidoille paha paikka. Pahimmillaan tammikuussa kuopiolaiset hävisivät seitsemän ottelua peräkkäin.
Jari Laukkanen otti KalPa-ryhmän haltuunsa sekavassa ja haastavassa tilanteessa. Edes joukkueen pelaajat eivät tienneet Tuomas Tuokkolan erottamisen syytä. Kuopiolaisryhmä aloitti kuitenkin kautensa tuloksien valossa erinomaisesti. Varsinkin kun huomioon ottaa haastavan lähtötilanteen.
Yllättäen syksy olikin kilpipaitojen parasta aikaa. Ensimmäisen kuukauden ajan savolaiset suorastaan lensivät kaukalossa ja taistelivat sarjan kärkipaikoista. Joukkue näytti sisuuntuneen valmentajanvaihdoksesta.
Joukkue selätti lokakuun lopussa syyskauden ainoan tappioputkensa ja eteni tavoiteaikataulussaan aina vuodenvaihteeseen saakka.
Alkukauden rumin tappio kuopiolaisille tuli Turussa lukemin 7-3. Vain päivä sen jälkeen, kun joukkueelle ja medialle ilmoitettiin Jari Laukkasen jatkosopimuksesta.
Jo syyskaudella kilpipaitojen otteet ailahtelivat niin otteluiden sisällä kuin otteluiden välilläkin. KalPa saattoi pelata kaksi erää erinomaisesti ja yhden umpisurkeasti. Tai peräkkäisinä pelipäivinä toinen peli saattoi mennä savolaisilta täysin ohi.
Tammikuun aikana ailahtelu alkoi näkyä myös tulostaululla. Vuoden 2013 puolella kuopiolaiset olivat yksiselitteisesti liigan heikoimpia joukkueita, niin tuloksellisesti kuin pelillisestikin.
Muiden parantaessa kokonaisvaltaisesti peliään alkoivat KalPan viisikkopelin puutteet näkyä yhä selvemmin. Lopulta kotipelien tappioputki ja kärkiotteluiden häviäminen vieraskentillä olivat suistaa kilpipaidat villi kortti –kierrokselle saakka.
Suora pudotuspelipaikka varmistui viimeisellä kierroksella.
Puolivälierät olivat KalPalle silkkaa kosmetiikkaa. Kuopiolaisjoukkue ei pystynyt haastamaan Ässiä lopulta yhdelläkään pelin osa-alueella. Patapaidat eivät päästäneet kuopiolaisia edes lähelle maalipaikkoja ja porilaiset marssivat jopa odotettua helpommin välieriin.
Yksilöt onnistuivat
Siinä missä Porin Ässät marssi vakuuttavaan mestaruuteen joukkueena KalPassa "joukkue on enemmän kuin yksilöt" –mantra ei pitänyt alkuunkaan paikkaansa.
Kuopiolaisryhmä oli läpi kauden muutaman huippuyksilön varassa.
Yksilötasolla KalPan kausi sujuikin erinomaisesti. Sakari Salminen löi itsensä lopullisesti läpi SM-liigassa ja myös EHT-tasolla. 55 tehopistettä värkännyt Salminen ratkaisi panoksellaan useita otteluita kuopiolaisten eduksi.
Salminen teki maaleja, syötti maaleja, hankki ylivoimatilanteita sekä kehittyi myös puolustuspelaamisessaan. Kuopiolaisten johtotähti on siirtymässä hyvä kauden myötä KHL:ään.
Hyökkäyspään toinen suuri onnistuja oli nuori Artturi Lehkonen. Kylmäpäinen turkulainen otti heti paikan kilpipaitojen ykkösketjusta. Uran ensimmäinen täysi liigakausi tuotti mukavat 30 tehopistettä.
Salmisen ja Lehkosen takana kuopiolaisten hyökkäyspään pistepörssi on kylmää luettavaa. Salminen ylitti ainoana 40 tehopisteen rajan. Lehkonen ainoana 30 tehopisteen rajan. KalPan kolmanneksi tehokkain hyökkääjä Antti Kerälä saalisti vain 24 tehopistettä.
Toiseksi viimeiseksi jääneen TPS:n hyökkääjistä neljä ylitti 30:n pisteen rajan.
Myös puolustuspäässä kuopiolaisilta löytyi onnistujia. Vaasan Sportista siirtynyt Miika Koivisto pelasi erinomaisen liigakauden. Koivisto murtautui heti KalPan vakiomiehistöön ja oli kilpipaitojen parhaita puolustajia.
Myös ruotsalaispuolustaja Adam Masurh nosti jälleen tasoaan.
Maalivahdeista Mikko Koskinen pelasi loistavan ja tasapainoisen kauden. Koskinen tarjosi torjunnoillaan KalPalle mahdollisuuden taistella voitosta illasta toiseen. Maalivahtipeliin KalPa ei kaatunut missään vaiheessa kautta.
Joukkue epäonnistui
KalPan joukkue oli läpi kauden kahden huippuyksilön varassa. Mikko Koskinen ja Sakari Salminen voittivat kilpipaidoille pelejä kahdestaan. Koskinen torjui maalillaan kaiken, ja Salminen värkkäsi voittomaalit.
Salmisen ja Koskisen panos riitti pitämään KalPan runkosarjan voittotaistossa aina vuodenvaihteeseen saakka. Pelien kovetessa kaksi huippuyksilöä ei enää riittänyt. Jääkiekko on joukkuepeli.
Harjoituspelit mukaan lukien kilpipaidat pelasivat päättyneellä kaudella yli 80 ottelua. Huomionarvoista on, että yhtä ainutta ehyttä 60 minuuttista ei matkan varrelle mahtunut. KalPan viisikkopelaaminen oli läpi kauden näennäistä ja sekavaa.
KalPan pelejä leimasi epätasaisuus. Hyvää erää seurasi yleensä umpisurkea erä, jonka aikana vastustaja mätti tarvittavat voittomaalit. Valmennusjohto ei löytänyt lääkettä ongelmaan missään vaiheessa kautta.
Suurin ongelma kuopiolaisten pelissä oli heikko hyökkäyspelaaminen. Pelitapaansa koko kauden etsinyt kuopiolaisryhmä ei päässyt syöttöralleillaan maalipaikkoihin. Heikko syöttötyöskentely johti myös vastustajien tehokkaisiin vastahyökkäyksiin.
Tunnetusti savolaisten peli tökki myös molempien maalien edustalla. Varsinkin ylivoimapelissä kuopiolaisten maskipelaaminen oli suorastaan umpisurkealla tasolla.
Yksilötasolla kilpipaidat pelasivat erinomaisen kauden. Joukkuetasolla KalPa pelasi huonoimman kautensa vuosikausiin.
Edessä haastava tulevaisuus
Juuri nyt KalPan tulevaisuus näyttää erittäin haastavalta. Varmuudella joukkueesta poistuu Mikko Koskinen. Myös Sakari Salmisen siirto KHL:ään on enemmän kuin todennäköinen. KalPa menettää johtotähtensä.
Ilman Koskisen ja Salmisen panosta Kuopiossa olisi tuskin pelattu edes villi kortti –kierroksella.
Kilpipaitojen organisaatio on linjannut, että seura jatkaa savolaisen taitokiekon filosofialla. Siitä huolimatta, että nautiskeleva pelitapa on ollut yksi isoimpia syitä siihen, miksi KalPan kausi on päättynyt kolme kertaa peräkkäin puolivälierävaiheessa.
Tulevaisuuden osalta katseet kääntyvät seurajohtoon ja valmennukseen. Pelaajabudjetin laskiessa hankintojen olisi onnistuttava erinomaisesti. Kalliisiin paluumuuttajiin Kuopiossa ei ole varaa.
Sen sijaan joukkue kaipaisi hyvää ykkössentteriä ja fyysisempiä pelaajia sekä puolustukseen että hyökkäykseen. Kesän hankinnat näyttävät KalPan suunnan.
KalPa-valmennus on ison haasteen edessä. Valmennusjohto viestitti kauden jälkeen olleensa tyytyväinen joukkueen esityksiin aina helmikuulle saakka. Kilpipaitojen kannalta toivottavaa olisi, että kyse oli vain propagandaviestinnästä.
Joukkuepeli ja viisikkopeli eivät toimineet koko kauden aikana, joten valmennusjohto ei voi olla pelin tasoon tyytyväinen.
Uudistuneessa KalPa-valmennuksessa kakkosvalmentaja Antti Pennasen rooli korostuu. Pennasen tulisi uskaltaa muokata pelityyliä suoraviivaisemmaksi sekä uskaltaa rohkeasti peluuttaa nuoria ja nälkäisiä pelaajia. Myös Sami Kapasen rooli pitäisi olla peliotteiden mukainen.
KalPan nousu kohti SM-liigan keskikastia ja kärkikahinoita alkoi syksyllä 2008. Tällä hetkellä käyrä osoittaa alaspäin. Rohkeilla muutoksia kurssi on kuitenkin korjattavissa.
Löytyykö KalPan organisaatiosta kykyä tarkastella asioita kriittisesti ja muuttaa seuran kurssi?
Se ratkaisee ensi kauden kohtalon.