Viasatin kolumnisti Esko Seppänen ja Jatkoajan NHL-toimittaja Miikka Heinonen argumentoivat Markus Granlundin NHL-tilanteen läpi. Tekeekö Granlund läpimurtonsa tällä kaudella, kuten otsikko väittää? Kypärästä nykäistyt arpaliput päättivät, että Seppänen puoltaa otsikon toteamaa, kun taas Heinonen riipaisee kynällään vastapalloon.
Markus Granlund on tämän kauden NHL-läpimurtopelaaja
Markus Granlund on tämän kauden NHL-läpimurtopelaaja
Markus Granlund on tällä haavaa kuumempi puheenaihe kuin hänen velipoikansa Mikael. Onko nuorempi Granlund tullut NHL-tasolle jäädäkseen?
Puolesta
Ensin tulee määritellä läpimurron käsite huippu-urheilussa. Se on eräänlainen esittelytilaisuus tuntemattomalle pelaajalle. Se tarkoittaa myös jälkikäteen arvioituna pysyvyyttä. Eli voimme arvioida tässä mielessä Markus Granlundin läpimurron vasta vuoden kuluttua, mutta nyt on syytä antaa silti osviittaa nykytilanteesta.
21-vuotias Granlund on pelannut tänä syksynä liekkipaidassa kolme NHL-ottelua. Hän on kirjannut näissä kahinoissa tehot 2+1. Nuorempi Granlund on ollut tehokas, mutta hän on samalla ollut myös äärimmäisen onnekas. Vai onko sittenkään? Ensinnäkin NHL on niin kovan luokan urheilusarja, että sinne ei mennä enää kokeilemaan onneaan vuonna 2014. Globaali kilpailu pitää kärjen terävänä, mikä tarkoittaa sitä, että ollaksesi "onnekas" sinun tulee valmis ja kylmäpäinen täsmälleen sillä hetkellä, kun rouva Fortuna osoittaa kiinnostusta.
On kuitenkin aivan selvää, että tämä kausi muistetaan Markus Granlundin läpimurtonäytteenä NHL:n paremmalle keskitasolle. Hänestä ei tule koskaan tähtipelaajaa tai eturivin pistenikkaria. Granlundista tulee jotakuinkin köyhän miehen Jussi Jokinen, joka osaa kaikkea riittävästi mutta ei loistavasti mitään. Rumasti sanottu pitkän linjan NHL-veteraanista, mutta elämä on.
Granlund on palloilun erityislahjakkuus. Hän osaa nimenomaan pelaamisen jalon taidon. Syöttörytmin, ajoitukset, kaiken. Selkäydin ohjaa, pää ajattelee ja linnunluinen kroppa suorittaa. Granlund ei ole likimainkaan niin timanttinen urheilija kuin hänen velipoikansa Mikael. Toisaalta heidän odotushorisonttinsa eivät olekaan edes samassa maisemassa. Markuksen realismi on profiilipelaajan tasolla, kun taas Mikael kykenee tarkastamaan, kuinka korkealla tähdet tuikkivat.
En odota tai vaadi Markus Granlundilta piste per peli -tyylisiä urotekoja, kun totean, että hänen tulee jatkaa kiekollista peliään tismalleen valitsemallaan tiellä. Mikäli hän ei luovu kiekollisuudestaan, on tämä hänen läpimurtokautensa. Kaiken A ja O on kuitenkin se, että ura rakennetaan kestävien tukipylväiden varaan. Aikataulu on oikea, ja läpimurto realismia. Enpä olisi uskonut vuosi sitten, että "väärä Granlund" varastaa tällä tavalla otsikot itselleen.
Olisi erittäin absurdia puhua Markus Granlundista läpimurtopelaajana, kun otteluita NHL-kaudella on takana kourallinen ja koko hänen NHL-urallaan hiukan yli kymmenen. Pisteitä ylhäällä on toki syntynyt hienosti, ja kun viimeisen vuoden sisällä pelatut AHL-ottelut ovat olleet oululaisen näytöstä, ovat avaimet ansiokkaaseen NHL-uraan veljesparin nuoremman omissa käsissä.
Se, minkä lukon mikäkin avain kyseisestä nipusta aukaisee, selviää kuitenkin vasta hyvin paljon myöhemmin.
Ville Leino teki läpimurtonsa keväällä 2010, ja sai nauttia sen hedelmistä NHL-tasolla seuraavat neljä kautta. Mikael Granlundin läpimurto nähtiin viime kaudella Minnesota Wildissa, ja hän on nyt yksi NHL:n kärkisenttereistä.
Vai miten se todellisuudessa menikään?
Tällaisia läpimurtoesimerkkejä löytyy loputtomasti, ja se saa kyseenalaistamaan koko termin. Ei voida puhua kovin järisyttävästä murtautumisesta joukkueen runkopelaajaksi, liigan tähdistöön tai pelipaikkansa eliittiin, jos kuutosvaihteen jälkeen siirtyy pakki päälle. Siksi läpimurtoja ei pidä arvioida, ennen kun ne ovat todella tapahtuneet. Ennen kuin pelaaja on pystynyt osoittamaan arvonsa myös nousukiidon päätyttyä. Ei myöskään Markus Granlundin kohdalla, ennen kuin takana on ensimmäinen kokonainen NHL-kausi, jolla ei ole tarvinnut arvuutella, löytyykö miehen omaisuus Calgarysta vai Adirondackista.
Kun vielä tarkastellaan ympäristöä, jossa Granlund antaa näyttöjä isoille herroille, kannattaa keulimista rajoittaa reilusti. Calgary Flames pelaa parasta aikaa yli tasonsa, ja vaikka se on pitkälti yksilöiden onnistumisen tulosta, toimii kausaliteetti myös toisinpäin. Nuoren pelaajan on helppo saada onnistumisia joukkueessa, jossa kaikki torjuntatyöskentelystä hyökkäyspään viimeistelyyn toimii kuin unelma. Tilanne ei tule jatkumaan Lounais-Kanadassa yhtä suotuisasti koko 82 ottelun sesonkia.
En epäile Granlundin nousemista yhdeksi joukkueen kirkkaimmista liekeistä jonain päivänä. Vasta kun se asema on saavutettu, voidaan kirjoittaa NHL:n aikajanalle "Markus Granlundin läpimurto".
