Jatkoaika seuraa naisten lätkää kuluvan kauden aikana kuukausittain. Joulukuun paketissa pohditaan alle 18-vuotiaiden tyttöjen tulevia MM-kisoja sekä naisten maajoukkueen tilannetta ja palataan kauden alkupuoliskon aikana puhuttaneisiin asioihin. Kinkkua sulattelevat Jatkoajan toimittajat Marianne Suntio, Valtteri Tahkola ja Markus Viljanen.
Siinä missä poikien U20-joukkue lähtee Torontoon tavoittelemaan maailmanmestaruuden uusimista, matkustavat alle 18-vuotiaat tyttöleijonat tammikuussa MM-kisoihin Buffaloon.
Millaisina näet joukkueen menestymismahdollisuudet?
Markus Viljanen: Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa pyörii sama teema kuin naistenkin maajoukkuetasolla. Yhdysvallat ja Kanada hallitsevat ja muut taistelevat pronssimitalin kohtalosta. Ikäluokan MM-kisoja on pelattu vuodesta 2008 alkaen ja tuona aikana Yhdysvallat on voittanut kolme ja Kanada neljä mestaruutta, joista nyt kolme peräkkäin. Tällä hetkellä voidaan siis puhua vaahteranlehtien dominanssista.
Ruotsi on kuitannut tällä aikavälillä nimiinsä neljä pronssia, Tsekki kaksi ja Suomi yhden. Tsekki on tämän ikäluokan erikoisuus, sillä naisten MM-kisoista Tsekki ei ole koskaan mitalia voittanut. Suomen edellinen pronssinen mitali tuli vuonna 2011, joten mitalikantaan olisi hyvä jo pikkuhiljaa palata.
Suomi on tippunut kolmena vuonna peräkkäin jo puolivälierissä. Suomen pudottajina ovat toimineet vuorollaan niin Ruotsi, Tsekki kuin Venäjäkin. Näistä maista Suomi on kohdannut kauden aikana Ruotsin jo neljästi ja Venäjän kertaalleen. Venäjää vastaan tuli tiukka 12-tappio, mutta Ruotsin Suomi on onnistunut kaatamaan kolme kertaa neljästä. Mikäli nuoret leijonat saavat nykyvireensä siirrettyä myös tammikuiseen MM-kaukaloon, on pronssi täysin mahdollinen.
Valtteri Tahkola: Kyllähän naisleijonilla mahdollisuudet mitaliin ovat olemassa. Kahden kirkkaimman mitalin kohtalo ratkaistaan kyllä Pohjois-Amerikan maiden kesken niin kuin Markus edellä sanoikin, mutta himmeimmän mitalin kohtalo on ennen kisoja vielä täysin auki.
Euroopan suurimmat maat, Venäjä, Tsekki, Ruotsi sekä Suomi ovat mielestäni melko samalla viivalla ennen kisoja. Suomen vahvuus on kuitenkin muutamassa huippuyksilössä, Sanni Hakala etunenässä. Hakala pystyy henkilökohtaisella taitotasollaan ratkaisemaan jopa kansainvälisiä pelejä. Myös Nelli Salomäki on mielenkiintoinen nimi kisoja ajatellen. Jännitettävää riittää.
Marianne Suntio: Hakalan kehitystä on ollut mielenkiintoista seurata läpi syksyn. Suuri osa N18-joukkueen pelaajista löytyy SM-sarjasta, mutta Hakala on pistepörssissä heistä ansioitunein eikä harjoitusotteluiden kapteenius ollut suuri yllätys.
Oma tarinansa on valmennuspuolella. Jari Risku pestattiin tyttöleijonien päävalmentajaksi viime keväänä. Sitä ennen hän työskenteli usean vuoden ajan naisleijonien kanssa. Risku toimii tällä hetkellä valmentajana myös Kuortaneella, jonka sanottiin jo keväällä muodostavan tyttöjen maajoukkueen rungon. Kuortaneelta valittiinkin Buffalon kisakoneeseen kahdeksan pelaajaa.
Sitä riittävätkö Hakalan rahkeet ja Riskun kokemus suitsimaan nuoret mitaleille asti, on vaikea sanoa. N18-joukkueen johto asetti 2011 voitetun pronssin jälkeen tavoitteekseen mitalin uusimisen. Joukkue jäi kuitenkin turnauksessa viidenneksi ja sen jälkeen on pyritty palaamaan takaisin mitalikantaan, mutta yritys on aina jäänyt vajaaksi. Paljon on kiinni siitä mikä muiden eurooppalaisten taso tänä vuonna on.
Naisleijonien ympärillä tapahtui joulua edeltävällä viikolla. Joukkue kävi Uppsalassa pelaamassa kolme EHT-ottelua kolmeen päivään, ja haaviin tarttui kaksi voittoa ja yksi jatkoaikatappio. Samoihin aikoihin maalivahti Noora Räty julkisti jatkavansa kiekkouraansa vuoteen 2018 asti.
Millainen ottelurupeama oli verrattuna marraskuussa Kamloopsissa pelattuun neljän maan turnaukseen? Millainen naismaajoukkueen tilanne tällä hetkellä on?
Suntio: Uppsalassa pelattiin vähemmän otteluita ja lyhyemmässä ajassa kuin Kamloopsissa, eivätkä Kanada ja USA olleet mukana. Suomi kohtasi Euro Hockey Tourilla Saksan, Venäjän ja Ruotsin ja taipui tällä kertaa vain itänaapurille. Myös turnauksen pistepörssin voitto meni tällä kertaa Venäjälle, kun Suomeakin vastaan kahdesti onnistunut Valeria Pavlova keräsi kolmessa ottelussa tehot 4+2. Suomen paras oli Susanna Tapani kahdella maalilla ja kolmella syötöllä.
Suomen joukkue eli hieman ilmoitetusta, sillä Meeri Räisänen ja Emma Nuutinen eivät lähteneet Ruotsiin. Heidän lisäkseen HPK:n tehohyökkääjä Maija Otamo vaihtui Leijonat.fi sivuston mukaan Sari Kärnään leirillä tapahtuneen loukkaantumisen vuoksi. Räisäsen paikalle Saksa-otteluun nimettiin Isabella Portnoj, joka toimi lopulta luukkuvahtina Vilma Vaattovaaralle. Venäjä- ja Ruotsi-otteluissa pelasi jälleen Eveliina Suonpää.
Syksyn peluutuksista päätellen Räisänen, Suonpää ja Vaattovaara olivat jo muodostamassa varman kolmikon Malmön MM-kisoihin. Ilman loukkaantumisia kokenut Räisänen on kisakoneessa edelleen mukana, mutta nyt kun Noora Räty poimi tiskiin heittämänsä hanskat takaisin käyttöön, on aika selvää, että toinen Suonpää-Vaattovaara-kaksikosta jää kotiin.
Tahkola: Kisoja ajatellen Rädyn ilmoitus oli todella suuri. Näissäkään kisoissa Suomi ei tule kaatumaan maalivahtipeliin, siitä pitävät huolen Räisänen ja Räty.
Suurin positiivisin anti EHT-otteluista oli Suomen tehtyjen maalien määrä. Yhdeksän maalia kolmeen otteluun antavat erinomaiset lähtökohdat juurikin kisoja ajatellen, varsinkin jos kisoihin saadaan mukaan pois jäänyt Otamo. Maalivahtipeli on loistavassa kuosissa, ja hyökkäysosastollakin näyttää hyvältä. Positiiviset lähtokohdat siis.
Mihin kuluneen syksyn aikana tapahtuneeseen asiaan haluaisit palata?
Viljanen: 13. joulukuuta pelatussa ottelussa KJT - Kärpät yritettiin rikkoa uutta yleisöennätystä suomalaisessa naiskiekossa. Keravalaisten yleisötavoitteena oli kunnianhimoinen 800 katsojan rajan rikkominen. Ennätys jäi kauaksi, mutta 260 katsojaa oli erittäin positiivinen saavutus, kun verrataan normaaleihin katsojamääriin SM-sarjan ottelussa.
Ottelulle olisi silti toivonut paljon isompaa katsojamäärää. Vastaavia isompia tempauksia olisi hienoa nähdä muillakin paikkakunnilla, sillä sarja ansaitsisi suurempaa huomiota.
Suntio: Mietin minkä verran tapahtuman alhaisesta katsojamäärästä voidaan syyttää luonnonvoimia. Siihen lumimyräkkään ei houkuttanut lähteä ajamaan, vaikka palkintona olisikin ollut yhteistyökumppanin tarjoamaa jäätelöä, joulupukki ja jääkiekkoa.
Puhuimme viime kuussa Mestiksen karsintaotteluista, jotka on nyt pelattu. SM-sarjan kahdesta karsintapaikasta pelaavat lohkonsa voittaneet Lukko, LL-89 Say Cheese, RoKi ja Salo HT sekä parhaat lohkokakkoset Tappara ja Jokipo Ladies. Runkosarjassa eniten maaleja nakutti Lukon Elviira Ylitalo (48+36) ja syöttöpisteitä kertyi eniten Lapinlahden Marjukka Virralle (28+47). Pistepörssin vei Virran joukkuetoveri Kati Koskelin (46+39). Naisten Mestis alkaa tammikuussa ja kestää kuukauden.
Samassa katsauksessa oli pikaisesti puhe Eurooppa Cupin otteluista. Finaaliin jatkavat HC Lugano, HC Linköping ja SKIF Nižni Novgorod. Neljäs mukaan seuloutunut joukkue oli Blues, joka pelasi Linköpingin kanssa samassa lohkossa ja hävisi kärkiottelun 1−0, mutta pääsi jatkoon oltuaan paras toiseksi sijoittunut joukkue. Eurooppa Cup ratkotaan helmikuun loppupuolella Espoossa.
Kuka oli syksyn positiivisin yllättäjä? Kenen pitää parantaa?
Viljanen: Jätän tällä kertaa yllätykset kollegalleni ja kohdistan katseeni Kuortaneen maineikkaan urheiluopiston suuntaan. Naisten SM-sarjassa pelaavalle Kuortaneelle ei nimittäin muutama voitto loppukaudesta tekisi pahaa. Joukkue on sarjassa selkeällä erolla viimeisenä ja ero pudotuspeliviivaan on kahdeksan pistettä.
Joukkue on onnistunut nappaamaan vain yhden voiton varsinaisella peliajalla 21 ottelusta. Kuortaneella on sarjajumbon asemastaan huolimatta yllättävänkin hyvä maalisuhde esimerkiksi hallitsevaa mestaria Bluesia vastaan, mikä kielii joukkueessa muhivasta potentiaalista. Se potentiaali pitäisi vain saada nuoresta pelaajistosta irti.
Maalinteko on joukkueen akilleen kantapää, sillä joukkue on jäänyt kauden aikana peräti kuudesti nollille. Mestiksen tilanne on vielä täysin auki, mutta se on selvää, että kevään karsintojen koittaessa sieltä tulee vastaan kovakuntoisia joukkueita. Mikäli ihmeitä ei tapahdu, on Kuortane pelaamassa noissa karsintapeleissä. Kuortane on voittanut kauden aikana yhteensä vain kolmasti. Keväällä paineiden noustessa ei ole helppoa nousta voittajaksi, kun voittamisen tunne ei ole itselle tuttu.
Tahkola: Positiivisin yllättäjä minun papereissani on ehdottomasti jo edellä mainittu Sanni Hakala. Viimeistään tällä kaudella läpimurtonsa kotimaiseen kiekkoeliittiin lyönyt Hakala on tällä hetkellä naisten SM-sarjan pistepörssissä hienosti sijalla 4, ja on tehnyt pelaamissaan 22 ottelussa hurjat 39 pistettä. JYP porskuttaa kotimaisessa sarjassa komeasti kärkisijalla jopa ylivoimaiseen tapaan, ja nyt Hakalalla onkin mainio näytönpaikka todistaa osaamisensa nuorten naisleijonien kanssa kansainvälisissä peleissä.
Näillä otteilla kisalippu myös aikuisten maajoukkueen matkaan Malmöön alkaa olla todennäköinen.
Jäikö Hakalan syyskuinen haastattelu lukematta? Löydät sen täältä.
Jatkoaika palaa vielä tässä kuussa Eurooppa Cupin tunnelmiin, kun haastattelussa on finaalin ulkopuolelle jääneen Vienna Sabresin paidassa pelannut Venla Hovi.
