Odotettu nöyryytys Helsingissä – "Viekö SaiPan ylivoima mielenkiinnon SM-liigasta?"
Näin otsikoi Esko Seppänen Urheilulehden kolumnissaan syyskuussa 2012. Melkein samaa voisi kysyä nyt.
Lauantain ottelun piti olla vahvasti kautensa aloittaneelle sarjakärki HIFK:lle viides peräkkäinen voitto runkosarjan alkuun, mutta toisin kävi. Kuten syyskaudella 2012, haki sama vierasjoukkue pisteet neljän maalin voitolla.
Kaikki näytti silminnähden hyvältä. Illan vastustaja oli toki noussut sarjan kolmanneksi, mutta paljon pelanneen seuran pistekeskiarvo oli vain 1,4, siinä missä HIFK ei ollut menettänyt otteluissaan pistettäkään.
Vielä tiistaina Tapparan vieraana SaiPa näytti yhtä hampaattomalta ja pelokkaalta kuin hyvin usein viime vuosinakin, kun taas helsinkiläiset nappasivat vakuuttavan avausvoittonsa Nokia-areenalta perjantaina.
Viikonloppuna lappeenrantalaisjoukkue haki kuitenkin kaksi vakuuttavaa kolmen pisteen voittoa.
Missä kummassa SaiPa oikein onnistui? Miksi maalinteko oli selvistä ylivoimaongelmista kärsineelle joukkueelle yhtäkkiä näin helppoa?
– Kunpa tietäisi, hymyili päävalmentaja Raimo Helminen ottelun jälkeen koppikäytävän oviaukolla tehokkuuden muutoksen syystä kysyessäni.
Kysymyksiin on kuitenkin helppo vastaus, jonka Helminenkin tietänee: SaiPa onnistui lähes kaikessa.
Onnistumiset kautta rantain ruokkivat toisiaan
Perjantain ottelussa Kiekko-Espoota vastaan SaiPan ylivoima onnistui vasta kauden toista kertaansa. Lauantaina sille kertyi samassa erässä neljä täysosumaa. Sellaista joukkuetta vastaan, joka ei ollut päästänyt alivoimamaaleja neljässä ottelussaan yhtäkään.
Etenkin maalineduspelissä vierasjoukkue oli HIFK:ta ratkaisevasti vahvempi. SaiPa latoi rebound-kiekkoja sisään liukuhihnalta, kun taas kotijoukkueen suoriin laukauksiin keskittyneet yritykset suuntautuivat pitkälti ohi, Kari Piiroiseen tai tolppaan.
Oikeastaan asenne, jolla SaiPa tuli molempiin viikonlopun kamppailuihinsa, oli kuitenkin vielä ratkaisevampi tekijä. Joukkue ei nöyristellyt kumpaakaan pääkaupunkiseudun vastustajaansa, vaan piti Kiekko-Espoon vartin yhdessä maalia kohti suuntautuneessa laukauksessa sekä karkasi 3–0-johtoon helsinkiläisten vieraana.
Tämä oli selvä muutos Tappara-kohtaamisesta. Muun muassa SaiPan aggressiivinen karvauspeli tuotti paljon tulosta.
Pelaajien energiat eivät myöskään loppuneet viikonloppuna liiaksi kesken, toisin kuin vielä viikko sitten KooKoota vastaan, vaikka lauantain ottelussa oli myös kohtuullinen määrä taklauksia. Helmisen kuntokoulu on piiskannut lappeenrantalaisryhmän kuuliaiseen työntekoon.
SaiPalla on tällä hetkellä yksi sarjan kuumimmista maalivahtikaksikoista, sillä molempien kassarien torjuntaprosentti on Liigan top viidessä. Etenkin Oskari Salminen on ollut joukkueensa parhaimpia pelaajia jokaisessa pelaamassaan ottelussa. Tilanne voi tosin hyvin muuttua, mikäli Salminen ei käytä pätkäsopimuksensa loppukauden optiota.
Lisäksi – vaikka joukkue päästää vastustajansa toisinaan hyville tekopaikoille – SaiPan puolustajat siivoavat irtokiekkoja aktiivisesti sekä liikuttavat kiekollisina peliä nopeasti ylöspäin. Viime kausilta tuttu liiallinen aikailu on jäänyt Helmisen pelitavassa tyystin pois.
SaiPan pelaajat myös estävät maaleja välillä vaikka väkisin, kuten Eero Klintrup perjantain ottelun kolmannessa erässä, kun hän rikkoi Peter Quennevillen mailan lähes varman maalin tilanteessa. SaiPan 89-prosenttinen alivoima kertoo tästä omaa kieltään, sillä se on tällä hetkellä sarjan parasta.
SaiPa osaa kääntää ottelujen suuntauksen edukseen
On toki suhteellisen selvää, että SaiPan yksilöt eivät paperilla ole sarjan parasta luokkaa. Hyvistä maalivahdeista ja ykkösketjusta huolimatta. Kapea materiaali jäi hetkittäin selvästi alakynteen omaan päähänsä sekä K-Espoota että HIFK:ta vastaan.
SaiPan kiekonhallintaprosentti sekä Wisehockeyn maaliodottamien erotus ovat sarjan toiseksi heikoimpia. Olisi siis epärealistista odottaa joukkueen pysyvän pidempään sarjataulukon neljän parhaan joukossa.
Lappeenrantalaisryhmä osaa kuitenkin myös kääntää pelin virtauksen itselleen fiksuilla suunnanmuutoksilla sekä jatkuvilla kaksinkamppailuvoitoillaan. Täten hetkittäiset paineet tai takaiskut eivät riko joukkueen peliä.
Kokonaisuudessaan SaiPan aktiivinen, rohkea sekä viihdyttävä pelitapa on virhealtis, mutta olennaisempana seikkana se luo itselleen onnistumismahdollisuuksia hyvin monella rintamalla.
Näin ollen yllätyksiä lienee syytä odottaa lisää.
