Showtime rantautui Suomeen tyylillä – NHL-legendan serkku Noah Kane täytti Joensuussa haaveilemansa uratavoitteen

MESTIS / Haastattelu
Kane oli pukukoppikäytävällä mielissään voitetun ottelun jälkeen.
Kuva © Konsta Kiviniemi
Yksi Mestis-kauden kiinnostavimmista tarinoista sai uutta tuulta alleen perjantaina Turussa, kun NHL-legenda Patrick Kanen serkku Noah Kane iski hattutempun TUTOn verkkoon. Kiekko-Poikien laituri harmitteli onnistumisista huolimatta pitkää sopeutumisprosessia eurooppalaiseen kaukaloon.

Mestiksen kärkikohtaaminen TUTOn ja Kiekko-Poikien välillä ei jättänyt katsojia kylmäksi. Vaiheikas ottelu päättyi lopulta joensuulaisten 6–4-voittoon. Vieraiden voiton takuumiehenä hääri yhdysvaltalaishyökkääjä Noah Kane, joka iski hattutempun isäntien verkkoon.

Vain reilut 33 minuuttia hattutemppuun tarvinnut Kane tiivisti ottelun yhteen termiin.

– Peli oli aika vuoristoratamaista, Kane naurahti.

– Pelasimme heitä paremmin kahden ensimmäisen erän aikana, mutta kolmannessa erässä he taistelivat lujaa takaisin. Meidän onneksemme lauoimme maalit jo aikaisessa vaiheessa, ja se riitti meille tänään.

Kanelle hattutemppu maistui silmin nähden hyvältä, sillä kolmen maalin ilta oli hyökkääjälle ensimmäinen hänen ammattilaisurallaan.

– Tämä oli ensimmäinen hattutemppuni todella pitkään aikaan!

Kane joutuu myöntämään, että hattutemppua vauhditti muutama onnekas juonenkäänne.

– Kahdessa maalissa kiekko oikeastaan vain saapui lapaani ollessani oikeassa paikassa. Yhdessä sain harhautettua maalivahdin näppärästi, mutta kokonaisuudessaan maaleissa oli hieman tuuriakin mukana.

– En silti valita, sillä kerään mielelläni tuollaisetkin maalit tililleni.

Linjan kanssa totuteltavaa

Vaiheikkaassa ottelussa lukemat tulostaululla repesivät kahdesti jopa viiden maalin eroon. Kane painottaa, että pään kylmänä pitäminen isommassakin johtoasemassa on asennekysymys.

– On tärkeää pitää ajatukset siinä, mitä jäällä tapahtuu. Joka vaihdossa täytyy vain jatkaa samaa rataa, pelata hallitusti ja huolehtia myös pelikellosta. Ei se ole sen kummallisempi asia.

TUTO taisteli vaikeasta toisesta erästä huolimatta sitkeästi, sillä isännät venyttivät verkkoja päätöserässä peräti kolmesti. Joensuulaisten alivoima koki erässä kaksi takaiskua, mutta muutoin mallikas ja uhrautuva puolustuspelaaminen saa jenkkihyökkääjältä paljon kehuja.

– TUTO tuli päälle vauhdilla heti päätöserän alusta asti. Meidän täytyisi olla varovaisempia joissakin tilanteissa, josta nyt saimme rangaistuksia. Alivoimamme pelasi onneksi huikean ottelun, ja he takasivat tämän voiton meille.

Kane itse kulutti rangaistusaition penkkiä kertaalleen päätöserässä. Joukkueensa rangaistustilaston jaettu kärkinimi myöntää, että eurooppalaiseen linjaan totuttelu on ollut haastavaa.

– Minulla on henkilökohtaisesti vielä opeteltavaa Mestiksen linjan kanssa. Muutama sääntö täällä on aika erilainen verrattuna Pohjois-Amerikkaan, esimerkiksi aloitustilanteita koskevat säännöt.

– Tuomarit ovat silti olleet mielestäni ihan hyviä ja tasaisia, mutta on sanottava, että henkilökohtaisesti haluaisin nähdä hieman vähemmän vihellyksiä, kuten moni muukin. 

Vaikka eurooppalainen peli ja tuomarilinja ovat tuottaneet yhdysvaltalaiselle ongelmia, antoi Kupittaalla isketty hattutemppu runsaasti itseluottamusta jatkoa varten.

– Tämä ottelu auttaa itseluottamustani paljon. Minulla on ollut haasteita sopeutua eurooppalaiseen peliin, ja opettelen sitä yhä. Senkin takia onnistumiset olivat erittäin tärkeitä myös henkisesti.

Eurooppalainen peli on raskasta

Vaikeudet eurooppalaisen pelitavan omaksumisessa pohjautuvat Kanen silmissä aktiivisuuteen ja monen pohjoisamerikkalaisen tavoin isompaan kaukaloon. Jenkkihyökkääjä onkin löytänyt kipukohtansa suomalaisesta pelistä nopeasti.

– Peli kulkee täällä paljon enemmän päädystä päätyyn, ja kiekonhallinta on oleellisessa osassa peliä. Myös kiekon suojaus on osoittautunut todella tärkeäksi, sillä täällä on usein monia lahjakkaita ja isoja karvaajia vastassa.

– Tyyli ei ole täällä ehkä niin run-and-gun-rummutusta, kuin Pohjois-Amerikassa, ja se on isommalla jäällä osoittautunut rankaksi kahden suunnan pelaamisessa.

Viime kaudella yliopistosarja NCAA:n ja ECHL:n kaukaloissa nähty Kane saapui Suomeen jokseenkin yllättäen kesällä. Siirto rapakon taakse oli kuitenkin ollut jo vuosia hänen tähtäimessään.

– Olen oikeastaan aina halunnut pelata Euroopassa.

Siirto Pohjois-Amerikasta Eurooppaan on suuri askel kenelle tahansa, mutta Kane kertoo saaneensa tukea useammalta läheiseltä tutulta seuraavaa askelta miettiessä. Muun muassa Jokipoikien, KalPan ja Tapparan junioripolkua kulkenut puolustaja Atte Lehikoinen pelasi viime kaudella Kanen kanssa Long Islandin yliopistossa ennen siirtoa Joensuuhun.

– Muutama parhaista kavereistani yliopistostani asuvat Joensuussa, joten heillä oli oma rekrykampanja minua varten. Ajattelin, että jos tulen hyvin toimeen heidän kanssaan, ei sopeutuminen eurooppalaiseen kiekkoon voi olla mahdoton tehtävä.

– He auttoivat minua paljon etenkin alkuun. Myös joukkuekaverini auttoivat minua muutossa ja ruokaostoksissa alkuun, joka oli todella tärkeää minulle. Se hyödyttää myös heitä, sillä he saavat harjoitella englannin puhumista kanssani.

Buffalosta kotoisin oleva Kane toteaa iloisena asukasluvultaan miltei 200 000 asukasta pienemmän Joensuun olevan juuri täydellinen ympäristö ensimmäiseksi etapiksi hänen Euroopan urallaan.

– Olen jo rakastunut Joensuuhun. Se on pieni ja todella rauhallinen kaupunki, joka on todella kaunis. Tykkään kulkea kaupungilla, kun siellä on niin rauhallista, eikä kaupunki ole iso niin kuin esimerkiksi New York, Kane naurahtaa.

ECHL ponnahduslautana Suomeen

Ajatus kolmessa eri sarjassa pelaamisesta kalenterivuoden aikana kuulostaa raskaalle, mutta Kane näkee jatkuvassa ympäristön vaihtumisessa enemmän hyvää kuin huonoa.

– Koen, että joka kerta, kun pelaaja vaihtaa sarjaa, on uudessa ympäristössä niin sanottu siirtymäaika. Olen onnekas, että opin paljon pelistä ja omista kyvyistäni jäällä, kun vaihdoin sarjoja. Se auttoi minua kasvamaan niin pelaajana kuin ihmisenäkin.

– Tukeudun silti myös joukkuekavereihini siirtymäaikana. Heillä on paljon hyviä neuvoja minulle.

ECHL on noussut tunnetuksi ponnahduslaudaksi erityisesti Liigaan viime vuosina. 16 runkosarjaottelua viime kauden päätteeksi Cincinnati Cyclonesin riveissä pelannut hyökkääjä näkee sarjojen välillä selvän sillan, joka auttaa pelaajia onnistumaan alusta asti suomalaisissa kaukaloissa.

– Koen, että ECHL koulii pelintekijöistä ja taitopelaajista vielä parempia ja ammattimaisempia, ja heidän on sen kautta helpompi hypätä ammattisarjoihin Eurooppaan, mikäli portit NHL:ään eivät aukea.

Kiekkokulttuuri on kuitenkin Kanen silmissä lapsen kengissä ECHL:n tasoisessa sarjassa. Mestiksessä seitsemän runkosarjaottelua pelannut hyökkääjä jakaakin kiitosta Mestis-joukkueiden tarjoamille kokemuksille pienestä otannasta huolimatta.

– Täällä kiekkokulttuuri on ehkä askeleen edellä. Joukkueiden areenat ja yleiset tilat ovat hyvässä kunnossa, ja kannattajakulttuuri on mielestäni hyvä täällä.

Euroopan kiertely mielessä

Kiekko-Pojat nappasi Mestiksen sarjataulukon piikkipaikan voitolla TUTOsta. Vaikka kausi on yhä nuori ja useampi ennakkoon kärkipään joukkueeksi veikattu ryhmä on takkuillut pelinsä kanssa, ei Kane voi olla nostamatta sarjakärkeä jalustalle.

– Meillä on kokenut ryhmä, ja koen, että meidän työmoraalimme on aivan huipussaan jo nyt. Kokoonpanomme on myös syvä, joten ne ovat avaimiamme menestykseen.

– Emme ole sarjakärjessä aivan sattumalta.

Liiga avasi alkaneella kaudella ovensa sarjanousun tavoittelulle ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Vaikka joensuulaisryhmällä on vielä monta aitaa selvitettävänä ennen kevään mahdollisia Liiga-karsintoja, Kane toteaa ryhmän olevan pelillisesti valmis seuraavan askeleen ottamiseen.

– Voimme saavuttaa tämän ryhmän kanssa vaikka mitä. Nousu Liigaan on tietysti kaikkien tavoitteena, mutta meidän on tärkeää elää hetkessä ainakin toistaiseksi, että saamme pidettyä hyvän vireen yllä läpi kauden.

24-vuotiaan hyökkääjän urapolku on vasta lähestymässä kiekkoilijan parhaita vuosia, joten Kanella on vielä runsaasti tavoitteita saavutettavana kaukaloissa. Vaikka muunkin Euroopan näkeminen kiinnostaa keskushyökkääjää, voi myös Joensuusta muodostua odotettua pitkäaikaisempi koti.

– Olen avoin kaikelle, mutta nautin todella ensimmäisistä hetkistäni Euroopassa. Rakastaisin silti mahdollisuutta kiertää ympäri maanosaa pelaten erilaisissa ympäristöissä ja systeemeissä. Haluaisin joskus kokea erilaisia pelitapoja eri maista.

– En kuitenkaan sulje pois sitä vaihtoehtoa, että jäisin tänne pidemmäksikin aikaa.

Serkun varjossa vai jalanjäljissä?

Kanen siirto Mestikseen herätti kesällä runsaasti kiinnostusta monestakin syystä, mutta valtavirralle tuntematon hyökkääjä saapui kovin odotuksin Joensuuhun yhdestä syystä – hän on NHL-legendan, Detroit Red Wingsin hyökkääjä Patrick Kanen serkku.

2010-luvulla lempinimen Showtime saanut vanhempi Kane on ollut jääkiekkoileva esikuva monille lajista kiinnostuneille nuorille, eikä nuorempi Kane ole poikkeus.

– Olen aina katsonut serkkuani ylöspäin ja yrittänyt muovata peliäni hänen mukaansa. Muistan katsoneeni nuoresta asti hänen pelejä ja highlight-videoita, joista etsin aina uusia asioita omaan peliini. 

– Hän on ollut myös hyvä roolikuva siinä, miten kehitän itseäni pelaajana jään ulkopuolella. Olen onnekas, että hän on ollut lähellä uraani siitä asti, kun olin nuori.

Vaikka nuorempi Showtime siirtyi valloittamaan Mestistä miltei 7 000 kilometrin päähän Detroitista, pitää kaksikko edelleen aktiivisesti yhteyttä.

– Pidämme yhä yhteyttä, vaikka etäisyytemme on hieman pidempi tätä nykyä.

– Koen, että hän nauttii myös hänen ajastaan kanssani, sillä silloin hän saa ajatuksensa pois muista asioista.

Näemmekö joskus Mestis-kaukaloissa serkkusi tunnetuksi tekemän "Heartbreaker"-tuuletuksen?

– En voi sulkea sitä pois, mutta sen täytyisi tapahtua todella isossa ottelussa, Kane päättää nauraen.

» Lähetä palautetta toimitukselle