Näslundilla vaikeuksia Vancouverissa, Alex Stojanov loukkaantuu
Näslund aloitti ensimmäisen Vancouver-kautensa hyvin ja teki joukkueen sisäisistä ongelmista huolimatta heti ensimmäisellä Canucks-kaudellaan 21 maalia. Hän kuului heti alusta saakka joukkueen valmentajan Tom Renneyn luottopelaajiin ja sai mukavasti kiitosta myös joukkueen faneilta.
Samana vuonna kuin Näslund Vancouverissa, aloitti niinikään ensimmäisen kautensa Pittsburghissa Alex Stojanov, jonka isä oli kotoisin Makedoniasta. Hänen kautensa alkoi hyvin, ja Stojanov nousi joulukuun alussa aina Penguinsien ykkösketjuun, jossa hänen ketjukavereinaan pelasivat Mario Lemieux ja Jaromir Jagr. Stojanovin NHL-ura päättyi kuitenkin joulukuun 28. päivä, kun hän loukkaantui erittäin vakavasti auto-onnettomuudessa Ohiossa. Stojanov lensi kolarin seurauksena rekasta keskellä vilkkaasti liikennöityä valtatietä ja oli vähällä, ettei hän menettänyt henkeään.
Tämän vakavan loukkaantumisen jälkeen Alex pelasi ainoastaan farmijoukkueissa - Syracusessa, Hamiltonissa, Milwaukeessa, Detroitissa ja viime kaudella niinkin eksoottisessa liigassa kuin WPHL:ssä, jossa joukkueena oli New Mexico Scorpions.
Hän opiskelee tällä hetkellä liikuntatieteitä ja pelaa hyvän ystävänsä valmentamassa joukkueessa. Stojanov ajaa joukkueensa bussia (!) ja joukkue maksaa hänen opintonsa.
Stojanovin NHL ura oli siis käytännössä ohi, mutta Näslundilta ja koko Vancouverilta odotettiin vahvaa kautta; olihan jo muutenkin vahvaan runkoon liittynyt kesällä Mark Messier. Ennen kautta useat toimittajat veikkasivat Vancouveria NHL:n "mustaksi hevoseksi" ja mahdolliseksi yllättäjäksi. Canuckseissa pelasi kieltämättä varsin kovia nimiä, Messierin lisäksi mm Pavel Bure, Alex Mogilny, Trevor Linden, Martin Gelinas, Jyrki Lumme ja Näslund, mutta joukkueen ongelmat purkautuivat jo varsin varhaisessa vaiheessa kautta valmentajan vaihdokseen ja managerisekoiluihin. Pahimmillaan joukkueen ongelmat olivat marraskuun alussa, jolloin seuralla ei ollut vähään aikaan ykkösvalmentajaa, eikä varsinaista manageria!
Uusi valmentaja Mike Keenan saapui suurella kohulla marraskuun puolessa välissä. Hän aloitti heti alkuun joukkueen mittavan uudelleenrakentamisen, jonka seurauksena saivat lähteä lähes kaikki Vancouverin runkopelaajat (lukuunottamatta kalleimpia ja oikuttelevimpia supertähtiä). Keenan hajoitti joukkueen hyvän rungon, eikä Canuckseista todellakaan ollut "mustaksi hevoseksi", päinvastoin. Seura taisteli samassa kastissa Tampa Bay Lightningin ja Florida Panthersin kanssa NHL:n heikoimman joukkueen tittelistä, ja sijoittui lopulta koko NHL:n kolmanneksi viimeiseksi. Managerisekoilu jatkui aina seuraavaan kesään, ennenkuin seura sai palkattua managerikseen Brian Burken, nykyisen menestyksen takana olevan miehen.
Näslund aloitti toisen kokonaisen kauden Vancouverissa jälleen hyvin, mutta Tom Renneyn jouduttua ulos ja Mike Keenanin tullessa sisään, Näslundin vaikeudet alkoivat taas. Hän pelasi vielä Renneyn aikana kakkosketjussa ja lisäksi ylivoimalla, mutta Keenan pisti Näslundin hakemaan vauhtia nelosketjusta, eikä enää ollut puhettakaan ylivoimista.
Näslundin ja Keenanin väliset kemiat eivät toimineet lainkaan ja pian Markuksesta alkoi tuntua, että Keenan vihaa häntä; "Pahinta oli kun Mike ei edes katsonut minuun kotihallin käytävällä, vaikka käytävällä ei olisi ollut ketään toista".
Näslund kuunteli Keenanin arvosteluja pukukopissa ja mietti jälleen paluuta takaisin Ruotsiin, jossa valmentajat ajattelevat pelaajaa enemmän ihmisenä. Markus ei päässyt Olympialaisiin ja Vancouverissa hän pyysi siirtoa toiseen joukkueeseen. Keenan olikin erittäin lähellä vaihtaa Näslundin muualle, mutta näki hänessä vielä jotain hyvää.
Läpimurtokausi
Kesällä 1998 Markus sai yhdessä Lotta-vaimonsa (jonka hän on tavannut lukiovuosina) kanssa perheen ensimmäisen lapsen, tytön nimeltä Rebecca. (Viime vuonna syntyi perheen toinen lapsi Isabella)
Markus kertoo lapsen syntymän olleen suuri apu hänen uralleen: "Lapsen syntymä aloitti uuden aikakauden. Se merkitsi minulle todella paljon - vain saada halata. Tajusin, että jääkiekko on vain peliä, tämä oli elämää. Pystyin paremmin keskittymään pelaamiseen kun minun ei tarvinnut enää miettiä peliasioita kotona - siellä oli pakko miettiä 'muita' asioita"...
Kesä 1998 oli kuitenkin Näslundin uran raskainta aikaa jääkiekon kannalta. Hän mietti tosissaan jäämistä Ruotsiin, jossa hän viihtyi huomattavasti paremmin kuin Keenanin alaisuudessa. Lisäksi lapsen kasvamisen kannalta Ruotsi ja Örnsköldsvik tuntui turvallisemmalta vaihtoehdolta. Markus ja Lotta keskustelivat keskenään pitkään ja yhdessä vaiheessa jääminen Ruotsiin oli jopa todennäköisempää. Hän päätti kuitenkin antaa itselleen vielä yhden mahdollisuuden. Markus päätti, että mikäli pelit eivät sujuisi hyvin, hän lopettaisi jääkiekon pelaamisen NHL:ssä ja palaisi Ruotsiin - vaikka kesken kauden.
Aloittaessaan uuden kauden Näslund mietti ja pelkäsi jo etukäteen, koska Keenanin ja hänen välinsä tulehtuvat siihen pisteeseen, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa joukkueelle uudesta osoitteesta. Mutta sitten kauden alussa kaikki yhtäkkiä muuttui. Näslund ei osaa vieläkään kertoa tarkalleen koska ja miten, mutta kaikki muuttui. Keenan alkoi antamaan Markukselle enemmän peliaikaa. Ja Näslund rupesi pitämään taas pelaamisesta, kuin vanhoina hyvinä aikoina.
Markus muistaa tästä uudesta muutoksesta parhaiten tapauksen, kun Canucksit Nashvilleä vastaan käydyssä ottelussa saivat rangaistuslaukauksen. Keenan valitsi Näslundin suorittamaan tätä, vaikka valittavina olisivat olleet myös herrat Messier ja Mogilny. Näslund teki rangaistuslaukauksesta maalin ja Keenan rutisti vaihtoaitiossa Näslundin kypärää - ensimmäistä kertaa. Kaikki meni tuolla kaudella lopulta niin hyvin, että Keenan kysyi Näslundilta haluaisiko hän olla joukkueen varakapteeni.
Joukkueen pelit eivät Näslundin hyvistä esityksistä huolimatta menneet kuitenkaan niin hyvin kuin seura olisi toivonut. Keenan saikin kenkää tammikuun 22. päivä, vuonna 1999. Kaksi päivää myöhemmin Burke palkkasi tilalle Vancouverin nykyisen valmentajan Marc Crawfordin.
Näslund jatkoi hyviä otteitaan myös Crawfordin alaisuudessa. Oikeastaan pelit vain paranivat.
Näslund teki kaudella niin uransa piste- kuin maaliennätyksensä, 66 pistettä ja 36 maalia. Hän oli Canucksien luottohyökkääjä yhdessä Mark Messierin ja loukkaantumisista kärsineen Alex Mogilnyn kanssa.
Kehitys jatkuu
Seuraava kausi alkoi siitä, mihin edellinen oli päättynyt. Näslund oli Canucksin parhaita hyökkääjiä yhdessä Messierin, Mogilnyn, Andrew Casselsin ja Todd Bertuzzin kanssa.
Näslund nakutti jälleen yli 60 pistettä (65) ja 27 maalia - paikka Vancouverin ykkösketjussa ja fanien sydämissä oli ansaittu.
Parasta kaudessa oli Markuksen selvästi parantunut puolustuspeli ja kesällä tapahtunut selvä voimanhankinta, joka näkyi kaksinkamppailuissa. Näslund pelasi ensimmäisen kerran NHL urallaan yli 20 minuuttia per ottelu. (20:13), mikä kertoo hyvin valmentaja Crawfordin luotosta Markusta kohtaan.
Canucksien menestys joukkueena ei ollut kuitenkaan vielä riittävän hyvää playoffeihin, vaikka joukkueella olikin erittäin hyvä kevät. Seuraavaa kautta varten joukkue oli kuitenkin saanut lisää itseluottamusta ja Markus lähti Örsnköldsvikiin kesänviettoon perheensä kanssa tyytyväisenä.
Seuraavana syksynä Vancouver vietti harjoitusleirinsä tavoistaan poiketen muualla kuin Whistlerissä, Brittiläisessä Kolumbiassa. Paikkana oli Ruotsi, Näslundin, Mattias Öhlundin ja uusien tulokkaiden, Daniel ja Henrik Sedinin kotimaa. Canucksien harjoitusleirillä harjoitteli myös kaksi muuta ruotsalaista: SM-liigassakin esiintyneet Johan Davidsson ja David Ytfield.
Lisäksi mukana oli Canucksien Euroopan kykyjenetsinnästä ruotsalaisten osalta vastaava Thomas Gradin (joka on myös MoDon kasvatti ja entinen Vancouverin pelaaja - ensimmäinen Canucks pelaaja, joka rikkoi 500:n tehopisteen rajan).
Suomalaisista mukana olivat nykyisin HPK:ssa pelaava puolustaja Markus Kankaanperä, sekä JYP:in ja maajoukkueen valmentaja Mika Saarinen.
Harjoitusleiri meni kaikinpuolin hyvin. Näslundin ja Mattias Öhlundin johdolla Canucksien joukkue tutustui ruotsalaiseen kulttuuriin ja tapoihin.
He pelasivat harjoitusturnauksen, johon Canucksien lisäksi osallistuivat MoDo, sekä Tukholmalaiset AIK ja Djurgården. Canucks voitti turnauksen.
Turnauksen jälkeen Canucksit viettivät toimitusjohtaja Burken johdolla lehdistötilaisuuden, jossa valittiin Rangersiin viime kesänä siirtyneen Mark Messierin seuraaja joukkueen kapteeniksi. Valinta osui Markus Näslundiin. Näin Näslundista tuli Vancouverin historian ensimmäinen eurooppalaiskapteeni.
Canucksin manageri Burke perusteli uuden kapteenin valintaa tilaisuudessa seuraavasti;
"Markus puhuu rehellisesti ja välittää joukkuekavereistaan. Hän pelaa kovaa. Hän johtaa. Hän myöntää kun on pelannut huonosti. Yksi suuri syy miksi hän on niin suosittu on se, että hän tekee muiden ihmisten olon mukavaksi. Olen todella onnellinen Markuksen puolesta, sillä hän on kärsinyt urallaan paljon vastoinkäymisistä ja noussut näistä. Tämä on tehnyt hänestä vahvemman ihmisen. Hän on pelannut niin Trevor Lindenin kuin Mark Messierin kanssa, ja ollut Stan Smyllin valmennuksessa. Hän on saanut näiltä kolmelta hienolta ihmiseltä loistavaa johtamistaidon esimerkkiä, jota hän pystyy nyt käyttämään tulevassa tehtävässään".
Loistavasti sujunut kausi katkeaa ikävään loukkaantumiseen
Näslund aloitti kauden 2000-2001 loistavasti, ollen koko ajan lähellä NHL:n maalipörssin kärkeä. Syyskausi meni jopa niin hyvin, että arvostetut kiekkojulkaisut "The Sporting News" ja "The Sports Illustrated" arvostivat Näslundin koko NHL:n 'syyskauden' parhaaksi vasemmaksi laitahyökkääjäksi.
Näslundin hyvä kausi sai kuitenkin ikävän lopun maaliskuun 16. päivä 4-2 tappio-ottelussa Buffaloa vastaan, kun hänen oikea jalkansa vääntyi. Loppukausi oli kokonaan ohi.
Loukkaantumisvaiheessa Markus oli rikkonut jo omat maali- ja piste-ennätyksensä tekemällä 41 maalia ja 75 pistettä 72:ssa ottelussa. Näslundilla oli siis jopa pienet teoreettiset mahdollisuudet rikkoa maaginen 50:n maalin raja.
Näslundin loukkaantuminen näytti miehen arvon Vancouverille. Ennen loukkaantumista Canucks oli nimittäin voittava joukkue ja lähes varma playoff-joukkue. Loukkaantumisen jälkeen seura hävisi jatkuvasti ja jäi lopulta läntisen konferenssin kahdeksanneksi, samoilla pisteillä Phoenixin kanssa (Vancouver selvisi playoffeihin, koska oli kerännyt enemmän voittoja).
Joka tapauksessa kausi sai Näslundin kannalta ikimuistoisen lopun fanien toimesta. Markus ei varmasti heti unohda sitä, kun hän tuli playoff-paikan varmistaneessa Los Angeles-ottelussa (ennen ottelua) kentälle ja nosti toisen kävelykepin ilmaan tervehtiäkseen yleisöä. Yleisö nousi seisomaan, osoitti suosiotaan suosikilleen viiden minuutin ajan seisaaltaan ja huusi minkä pystyi. Lakanat ja pyyhkeet liehuivat, ja Markus uskoi jo ettei huudosta tule loppua millään.
Myös omat joukkuekaverit Vancouverin aitiossa koputtivat mailojaan tuon viiden minuutin ajan kaukalon reunaan.
"Kun Markus tuli kentälle, joukkuekavereista tuli lapsia penkillä. Hän on todella loistava ihminen, hän ansaitsi tämän", Matt Cooke, Vancouverin laitahyökkääjä kertoi.
"Minulla oli todellisia vaikeuksia olla itkemättä. Minä todella pidän kaupungista ja olen erittäin iloinen, että myös fanit näyttävät pitävän minusta", Näslund kertoi tuon hienon hetken jälkeen.
Uusi sopimus
Markus teki tänä kesänä uuden kolmivuotisen, 15 miljoonan dollarin jatkosopimuksen Vancouverin kanssa. Näin seura saa pidettyä arvokkaimman pelaajansa riveissään myös jatkossa ja pystyy olemaan turvallisin mielin. Itseasiassa Näslund on "sidottu" Vancouveriin neljäksi vuodeksi, sillä vanhaakin sopimusta on jäljellä vielä vuosi, ja vasta sitten nämä kolme lisävuotta astuvat voimaan.
Monikaan ei uskonut Näslundin jatkavan enää ensi kauden jälkeen Vancouverissa, sillä rikkaiden seurojen uskottiin tarjoavan Näslundille lähes kymmenen miljoonaa kaudesta ensi kauden jälkeen. Markus oli toista mieltä ja vastasi uuden sopimuksen julkistamistilaisuudessa;
"Minulle dollarit eivät ole niin tärkeitä kuin tieto siitä, että tunnen oloni mukavaksi täällä. Kaupungissa, joka on kohdellut minua kuin kuningasta. Tapa, jolla kaupunki on ottanut minut vastaan merkitsee uskomattoman paljon. Ja todellakin tämä oli suurin syy sopimuksen jatkamiseen. Rahaa on tietysti hyvä olla. Ansaitsen nyt enemmän kuin koskaan uskoin ansaitsevani ja tunnen itseni etuoikeutetuksi saadessani niin paljon rahaa asiasta jota rakastan. Mutta vielä tätäkin etuoikeutetummaksi tunnen itseni siitä, että saan pelata kaupungissa, joka on ottanut minut ja perheeni loistavasti vastaan. Lapset olivat tietysti suuressa arvossa tämän päätöksen alla. Me emme voi valita lapsien kasvattamisen kannalta parempaa kaupunkia koko pohjois-amerikasta kuin Vancouver on. Olemme ostaneet talon kaupungista (West Point Greysta) ja tunnemme kuuluvamme yhteisöön".
"Sinun ei koskaan pidä mennä muuttamaan käsitystäsi elämään, vaikka sinulla olisi kuinka paljon rahaa tahansa. Olen yrittänyt olla täysin normaali mies huolimatta palkastani. Minun tavoitteeni ihmisenä on ottaa toiset huomioon ja kunnioittaa jokaista samalla tavalla huolimatta siitä, mitä he tekevät tai ovat tehneet työssä tai sen ulkopuolella".
Brian Burke sanoi samassa yhteydessä Markuksesta seuraavaa; "Voit olla 'vaikea persoona' ja saatat silti saada kannatusta itsellesi, mikäli olet huippu-urheilija. Mutta todellisen kannatuksen saat itsellesi vasta kun olet loistava ihminen ja loistava urheilija. Ja Markus on molempia".
- Ei siis ole ihme, että fanit Vancouverissa rakastavat häntä.
Markus Näslund lyhyesti
Syntynyt: heinäkuun 30, 1973 Örnsköldsvik, Ruotsi
Pituus: 182cm Paino: 86kg
Ura: Pittsburgh Penguisin ykkösvaraus vuonna 1991, yhteensä 16. pelaaja... Vaihdettu Vancouveriin maaliskuun 20. päivä, vuonna 1996, vaihdossa Alex Stojanov... Pitää nimissään nuorten MM-turnauksen maaliennätystä 13 osumalla... Ollut viimeisten kolmen kauden aikana NHL:n vasempien laitahyökkääjien neljänneksi paras maalintekijä tekemällä 104 maalia. Näslundin edellä ovat vain Anaheimin Paul Kariya: 114 maalilla, Detroitin Luc Robitaille: 112:sta maalilla ja Philadelphian John LeClair 108 maalilla. Takana tulevat Detroitin Brendan Shanahan (103), St. Louisin Keith Tkachuk (93) ja New Jersey Devilsien Patrick Elias (92)... Sopimus Vancouverin kanssa kattaa neljä seuraavaa kautta... Nykyään Vancouverin kapteeni...
Tekee paljon hyväntekeväisyystyötä... Perheeseen kuuluu vaimo Lotta ja lapset Rebekka ja Isabella...
Lähteet; mm.
Vancouver Sun - Gary Mason; Hockey life, Swedish style ( 4/9/2000 )
Vancouver Province - Ben Kuzma; Three cheers for Naslund ( 10/4/2001 )