Kajaanissa uskotaan nuoreen osaamiseen paitsi kentällä, myös penkin toisella puolen. Viime kaudella varsin nuoren valmentajan opeilla operoinut Hokki jäi keväällä nuolemaan näppejään joukkueen jäätyä pudotuspelien ulkopuolelle. Tuolloin syyttävät sormet osoittivat Nicklas Huddia, jonka niskaan satoi lokaa useammasta suunnasta.
Sami Karppisen pestaamista ei voida pitää missään määrin hätiköitynä ratkaisuna. Jotain miehen arvostuksesta kertoo se, että liuta aikaisempia valmennettavia kelkkoutui Kainuuseen tutun valmentajan vanavedessä. Mitään tämän suuntaisia ajatuksia ei kuitenkaan ollut alun perin.
– Ainoa ajatus oli toive. Otetaan esimerkiksi Aatu Hämäläinen, joka on aivan valioluokan mies koko sarjassa. Tällä kertaa kävi näin onnellisesti, Karppinen muotoilee.
KalPan A-nuoret keväällä 2008 mestaruuteen valmentanut Karppinen tiedostaa tietynlaisen Hokki-tradition, johon kuuluu omanlaisensa pelaajatyypit ja pelitapa. Kun sapluunaan sopivia tuttuja pelimiehiä oli tarjolla, tiesi organisaatio tarkalleen mitä se tulisi rahoilla saamaan.
Karppisen sopimus on mallia 1+1, mikä miellytti allekirjoitushetkellä kaikkia osapuolia.
– Se tuntui molemmin puolin järkevältä vaihtoehdolta. Pitkäjänteisesti tehdään kaikki yhdessä töitä Hokin eteen ja katsotaan mitä asioita saadaan aikaiseksi, Karppinen muistuttaa.
Kuluttava ja riskialtis pelitapa
Hokki lähtee alkavaan syksyyn huomattavasti viime kautta kovemmalla pelaajamateriaalilla. Iskukykyinen pelaajamateriaali ei tällä kertaa tarkoita kallista joukkuetta tai uransa ehtoopuolella olevia kehäraakkeja. Karppisella on sanojensa mukaan oma selkeä pelifilosofiansa, joka vaatii tiettyjä elementtejä pelaajalta.
– Pelaajalla pitää olla jatkuva valmius muuttuviin tilanteisiin. Meillä ei ole niinkään pelipaikkoja eikä pelikohtia, minkä vuoksi hereillä on oltava jatkuvasti. Avauspeliin kuuluu se, että puolustaja hyökkää rohkeasti jolloin hyökkääjienkin pitää olla koko ajan skarppina ja tarvittaessa jäädä alas paikkaamaan.
Yksittäisten pelaajan loukkaantuminen tai liigajoukkueiseen siirtyminen ei huolestuta Karppista, sillä ringissä on riittävästi taitoa. Etenkin Aatu Hämäläisen arvellaan yleisesti olevan Mestiksessä lähinnä antamassa näyttöjä.
Paljonhan tässä meidän pelisysteemissä on kiinni siitä miten pää kestää ja itseluottamus kasvaa kauden mittaan.
– Hämäläisen mahdollinen lähtö ei hetkauttaisi minua pätkääkään. Meillä on äärimäisen laadukkaita senttereitä, joista jotkut ovat pelanneet harjoituskaudella laitureina, Karppinen sanoo ja muistuttaa joukkueessa olevan myös erittäin monipuolisia pelaajia.
Kiekkokontrollia ja kiekollista vastuuta peräänkuuluttava Karppinen myöntää, että haastava pelitapa saattaa klikata välillä. Etenkään nuorten pelaajien kohdalla ei voida olettaa, että paljon vaativa pelitapa uppoaa kypärän alle pelkän harjoituskauden aikana.
– Olen antanut pelaajille mahdollisuuden virheisiin ja pidän sanani. Paljonhan tässä meidän pelisysteemissä on kiinni siitä miten pää kestää ja itseluottamus kasvaa kauden mittaan.
Harjoitusotteluiden perusteella uusi systeemi on iskostunut varsin hyvin joukkueeseen ja merkkejä kokonaisuuden toimivuudesta on havaittavissa muutenkin kuin tulostaululta. Karppisen mukaan pelitavan kehittyminen on prosessi, joka ei suinkaan ole valmis vielä kauden kynnyksellä saati edes ensimmäisissä sarjapeleissä.
– Meidän pelitapa on omalla tavallaan riskialtis. Jos se lähtee menemään alusta asti vihkoon, on sitä aika vaikea lähteä korjaamaan. Toki sitä varten on olemassa omat suunnitelmansa. Ainoa asia mikä sen voi rikkoa on pelaajien itseluottamus. Ainakaan tällä hetkellä sitä vaaraa ei näytä olevan ja pelaajia kannustetaan rohkeaan peliin. Muutama tappio ei vielä venettä keikauta.
Monitasoiset tavoitteet
Suorasanaiseksi ja rehelliseksi mieheksi itseään luonnehtiva Karppinen on välittömän palautteen miehiä. Haastattelua edeltäneiden jääharjoitusten jälkeen mies oli läksyttänyt pienimuotoisesti joukkuettaan kun sovituista asioista oli lipsuttu.
– Sanon suoraan niin kuin ajattelen. Kun pelaaja tekee asiat hyvin, olen ensimmäinen joka siitä on kiittelemässä. Jos taas pelaaja tekee jotain väärin, mahdan olla siinäkin vaiheessa ensimmäinen, joka suunsa avaa.
Suoruus ja jämptiys taitaa kuitenkin purra kainuulaismiehistöön, sillä joukkueessa kauden alla vallitsevaa henkeä ylistetään jokaiselta taholta. Mutta miten tämä käytännössä näkyy?
– Jätkillä on omia juttuja, joita he tekevät treenien jälkeen porukassa ja vapaa-ajalla. Parempi valmentajan on pysyä osasta hommista poissa ja jättää tilaa itse joukkueelle.
Tavoitteista puhuttaessa Karppinen ei suostu sanomaan sijoitusta, joka häntä tyydyttäisi sarjan ollessa päättynyt. Joukkueen sijoituskaan ei kerro täydellisesti, onko suoritus mennyt nappiin.
– Pudotuspelit ovat toki ehdoton tavoite. Jos keväällä ollaan ulkona ja sanon että eteenpäin on menty, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Pelaajia pyrin viemään eteenpäin myös yksilöinä ja tiedän kyllä milloin joku jätkä on kehittynyt. Kun on rehellinen itselleen, sen tuntee sydämessä, Karppinen päättää.
Jo nyt voidaan sanoa, että ainakin yhdellä sektorilla eteenpäin on menty.
