Alle 18-vuotiaiden maajoukkueen maalivahdit ovat toisilleen tuttuja herroja. Sen lisäksi, että Harri Säteri ja Juha Metsola ovat olleet koko kauden maajoukkueen mukana ja ovat eri leiritysten aikana olleet yhdessä, miehet tuntevat toisensa myös seurajoukkueista.
Säteri torjuu kiekkoja Tapparan A-nuorissa ja Metsola Ilveksen A-nuorissa. Pojat viettävät siten päiviä samassa hallissa, mutta käytävän eri päissä.
– Kaukalon ulkopuolella ollaan ihan kavereita, Säteri myöntää.
Ainakin seurajoukkueessa kausi päätyi Säterin voittoon. Altavastaajana A-nuorten puolivälieriin lähtenyt Tappara pudotti Ilveksen otteluvoitoin 3-2 ja vie välieräpaikan paikallisvastustajan nenän edestä. Välierissä runkosarjan voittanut Blues osoittautui kuitenkin liian kovaksi vastukseksi.
– Vähän se tappio harmitti, mutta ei meiltä kukaan mitään odottanut. Pudotuspelit meni vähän yläkanttiin, maalivahti arvioi.
Varmuutta hakemassa
Toijalasta kotoisin oleva Säteri palasi täksi kaudeksi kasvattajaseuraansa Tapparaan. Kolme edellistä kautta 17-vuotias nuorukainen pelasi HPK:ssa. Kaksi ensimmäistä vuotta hän kävi harjoituksissa kotoaan Toijalasta ja kolmannen kauden nuorukainen asui Hämeenlinnassa.
Paluu Tapparaan sujui mallikkaasti. Hämeenlinnassa pääasiassa B-nuorissa torjunut Säteri otti paikkansa Tapparan A-nuorten ykkösmaalivahtina ja piti sen läpi koko kauden.
– Kausi meni hyvin. Varmuutta lähdettiin hakemaan ja sitä saatiin.
Jo pitkään on ollut tiedossa, että vuonna 1989 pääsevät pelaamaan alle 18-vuotiaden MM-kisat kotimaassa. Siksi se on ollut monen pojan tavoite jo pitkään, myös Säterin.
– Kaksi vuotta tästä on haaveiltu, nuorukainen myöntää.
Säteri on syntynyt joulukuussa 1989, joten hänen aikansa NHL-draftissa ei ole vielä kesällä 2007 vaan kesällä 2008. Siksi iso NHL ei pyöri vielä tärkeimpänä mielessä. Nyt paikka kotikisojen joukkueessa on saavutettu ja henkilökohtaisella tasolla tavoitteet ovat seurajoukkueessa.
– Tapparan liigajoukkueesta pitäisi saada paikka parin vuoden sisään.
Nuorukaisen uran ensimmäiset MM-kisat alkavat reilun viikon päästä. Siitä, mitä tuleman pitää, on jo muodostunut kauden aiemmissa turnauksissa selkeä käsitys.
– Peli on nopeampaa kuin A-junnuissa. Koko ajan pitää olla hereillä. Eiköhän mestarisuosikit tule akselilta Kanada-USA.
Uskotaan näin.